Politiikka

Rajakysymys Karjalan palautuksessa

Sat, 11 Oct 2008 23:15:00 GMT

Tiedote 11.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1646&author=10
RAJAKYSYMYS KARJALAN PALAUTUKSESSA

- Aluepalautuksen ratkaisuvaihtoehtoja esitetty
- Palautusongelma syntyi NL:n hyökkäyksestä
- 60 vuoden väliaikaisratkaisu on riittävä
- Ihmimisoikeusloukkausta ei korjata toisella loukkauksella
- Tarton rauhan rajat neuvottelujen lähtökohtana
- Suomen Karjalasta luopumispäätökset eivät ole virallisia
- Etukäteistinkiminen alueista on koomista
- Neuvottelut alkavat alimmasta vaatimustasosta
- Omien maitten ostaminen on järjetöntä
- Vuokraaminen merkitsee ikuista menetystä ja maksua
- Yhteisomistuksen ja –hallinnon ongelmat
- Rauhansopimus on hoitanut hyvin päätehtävänsä
- Suomi on turvallinen EU-maa
- Neuvotteluissa ratkaistaan mahdolliset aluevaihdot
- Palautus rakentaa rauhaa maailmassa

Aluepalautuksen ratkaisuvaihtoehtoja esitetty

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskeskusteluissa tuodaan usein esille, että Suomen pitäisi tehdä Venäjälle tarjous, jossa jossa tietyt pakkoluovutetut alueet jäisivät Venäjän hallintaan. Näillä alueilla asuu joko paljon venäläistä väestöä tai siellä on venäläisten yritysten tai hallinnon omaisuutta.

http://prokarelia.net/fi/kuvat/kokosuomi_sx.jpg Koko Suomen kartta vuodesta 1920

Toinen palautukseen liittyvä ajatus on alueen ostaminen tai vuokraaminen Venäjältä Suomelle. Kolmantena ratkaisuna esitetään yhteisaluetta Venäjän kanssa.

On tarpeen, että mietitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, koska kysymyksessä on suuri asia. Kuitenkin ratkaisujen lähtökohtana pitää olla asiaan liittyvät keskeiset faktat: mistä tämä ongelmakenttä johtuu; mitä pysyvän ratkaisun aikaansaaminen edellyttää; tuottaako ratkaisu todellisen win-win –tilanteen ja luottamuksen palautuksen.

Palautusongelma syntyi NL:n hyökkäyksestä

On yksiselitteistä, että palautuskysymyksen ongelmakenttä on lähtöisin Neuvostoliiton talvisodan hyökkäyksestä. Ilman sitä ei olisi ollut talvisotaa, ei jatkosotaa, ei aluemenetyksiä, ei ihmisten menetyksiä, ei taloudellisia menetyksiä.

Ilman Neuvostoliiton käynnistämää sotaa ei olisi sitä syvää epäluuloa ja luottamuksen puutetta, mitä tällä hetkellä tunnetaan Venäjää kohtaan. Luottamus syntyy vain teoista, ei pelkistä puheista tai vakuutteluista. Ilman luottamusta ei koskaan päästä parhaisiin mahdollisiin yhteistoiminnan tuloksiin, jos päästää kunnon tuloksiin lainkaan.

Keskeisenä ongelmana on se, ettei Neuvostoliitto tai Venäjä ole koskaan tehnyt tiliä historiastaan. Kuvitellaanpa tilannetta, jossa Saksa olisi jättänyt tilityksen tekemättä. Meillä olisi silloin Euroopassa kaksi kriisi- ja uhkapesäkettä.

Saksa toimii rauhanomaisesti ja on aidosti mukana yhteisissä organisaatioissa – tietysti myös omia etujaan katsoen. Venäjä sen sijaan on punaisen hämärän maa, joka ei kerro totuutta historiastaan, ei korjaa tekemiään rikoksia, eikä ansaitse luottamusta. Tälläkin hetkellä Venäjä on aktiivisesti mukana kaikissa merkittävissä konfikteissa.

60 vuoden väliaikaisratkaisu on riittävä

Meillä on kokemusta 60 vuoden väliaikaisratkaisusta pakkoluovutettujen alueitten osalta. Joten on turha tehdä mitään sellaista ratkaisua, joka on väliaikainen tai jättää ongelman ytimen ratkaisematta. Ytimenä ovat ne erittäin vakavat ihmisoikeusloukkauset seurauksineen, jotka Neuvostoliiton aggressiot saivat aikaan. Venäjä jatkaa näiden aggresioiden seurausten ylläpitämistä ja haraa vastaan niiden selvittämistä.

Ellei uusi palautukseen liittyvä sopimus ratkaise ydinongelmaa, se on todennäköisesti saman tasoinen kuin nykyinenkin ratkaisu. Ratkaisun tulee siten palauttaa karjalaisille ja muille evakoille heidän ihmisoikeuksien mukaiset oikeutensa.

Jos osa evakoista jää ilman ratkaisua, tämä asia tulee kerran toisensa jälkeen uudelleen esille. Ongelman ydin ei poistu ja tilanne voi ehkä vain pahentua ajan kuluessa. Kehityssuunta Euroopassa on se, että ihmisoikeuksille laitetaan sekä periaatteessa että hyvin usein myös käytännössä entistä enemmän painoa.

Ihmimisoikeusloukkausta ei korjata toisella loukkauksella

Kolmantena edellytyksenä on se, että tilanteesta muodostuu win-win. Molemmat osapuolet voittavat. Jos toinen osapuoli häviää, on sopimukseen vaikea päästä. Win-win –tilanne saadaan syntymään sellaisella ratkaisulla, jossa itse palautustapahtuma toimii voittotilanteen luovana katalyyttinä.

Win-win –tilanteeseen liittyy myös selvä vaatimus, ettei yhtä ihmisoikeusloukkausta saa korjata tekemällä uusia loukkauksia. Sen vuoksi alueella nyt asuvan venäläisen väestön oikeudet tulee taata kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Tarton rauhan rajat neuvottelujen lähtökohtana

Jo edellisen perusteella on selvää, että neuvottelujen lähtökohtana voi olla vain Tarton rauhan 1920 rajojen palauttaminen. Ne olivat itsenäisen Suomen ja Neuvostoliiton kohtuullisen yksimielisesti ja ilman sodanuhkaa sovitut rajat, jotka oli tarkoitettu ikuisiksi ajoiksi. Neuvostoliiton ikuisuus kesti vajaa parikymmentä vuotta.

Jos koko alue ei ole neuvottelujen lähtökohtana, tehdään perustavaa laatua oleva oikeusloukkaus niitä kohtaan, joiden maa-alueet jäisivät edelleen Venäjän hallintaan. Samalla luotaisiin vahva pohja konfliktin jatkumiselle.

On koko aika muistettava, että luovutetut alueet on rikollisin keinoin kansainvälisen sopimuksen varjolla otettu Suomelta. Ei Venäjällä siten ole niihin alueisiin mitään oikeutta. Ei rikoksen oikaisussa voida lähteä siitä, että kunhan osa rikoksesta sovitetaan, niin hyvä se on niinkin.

Suomen Karjalasta luopumispäätökset eivät ole virallisia

Oikeudessakin voidaan joitain asioita sovitella, mutta lähtökohtana on aina koko rikoksen selvittäminen ja korjaaminen. On rikoksia, joissa ei sovitella. Henkeen kohdistuneet rikokset tuomitaan, eikä niissä lähdetä miettimään etukäteen, voitaisiinko vaikka 1/3 uhreista jättää rangaistuksen määrittämisessä ulkopuolelle.

Oikeusvaltiona melkoisen outo lintu on sellainen maa, joka päättää, että jätetään nyt nämä rikokset kokonaan tutkimatta ja tuomitsematta, kun tuo rikoksentekijä on noin suurikokoinen. Tosin näin näyttää tähän saakka Suomen valtionhallinto ja oikeuslaitos Karjalan kysymystä tarkastelleen.

Erikoisinta tässä on se, ettei aluepäätöksiä ole tehty virallisesti. Suomesta ei tiettävästi löydy ainuttakaan poliittista virallista päätöstä siitä, ettei palautus kuulu ohjelmaan, ellei sellaiseksi lueta kiertoilmaisua, ettei Suomella ole mitään aluevaatimuksia Venäjältä. Mistä pöytäkirjasta tämä ilmaisu perusteluineen ja päätöksineen löytyy? Entä eduskunnan päätös maa-alueen menetyksestä?

Etukäteistinkiminen alueista on koomista

Mikäli Suomi esittäisi Venäjälle rajaneuvotteluja, joissa se itse valmiiksi tinkisi alueesta, se ilmeisesti tuottaisi venäläisille hersyvät naurut. Kun uhri ja saamamies etukäteen itse tinkii vaatimuksistaan, ennen kuin mitään neuvotteluja on edes aloitettu, on tilanne koominen ja traaginen.

Etukäteishäviö kertoo, ettei tässä nyt ihan tosissaan olla liikkeellä, ei ainakaan vaatimusmielessä. Se kertoo syvästä pelosta. Se kertoo toiselle osapuolelle, ettei koko esitystä kannata ottaa tosissaan.

Koomisuus tulee siitä, että vain helppoheikki toimii markkinoilla siten, että hän hupimielessä pudottaa hintaa, ennen kuin ostajaehdokkaat ovat ehtineet vielä oikein ymmärtääkään tarjousta. Tuskin huonompaa kauppamiestä kansainvälisiin sopimuksiin voitaisiin ajatellakaan kuin sellainen, joka valmiiksi itse tinkii vaatimuksistaan.

Neuvottelut alkavat alimmasta vaatimustasosta

Varsinaiset neuvottelut alkavat aina korkeintaan siitä tasosta, mitä osapuolet tuovat esittävät. Eivät ne ala alkuperäisen ongelman ratkaisusta. Se merkitsee, ettei koskaan ole mahdollista enää palata ongelmaan kokonaisuudessaan. On menetetty valmiiksi oman typeryyden vuoksi paljon. Ja menetykset ovat turhia.

Tosin menetykset todennäköisesti lisääntyvät, sillä tinkiminen kertoo toiselle osapuolelle, ettei toisella osapuolella niin todellisia vaatimuksia edes ole. Ehkä jotain pientä annetaan hyvitykseksi, vaikkapa viisumivapaus tai luvataan lyhentää rekkajonoja – jotka ehkä lyhentyisivät Pietarin jättisataman takia muutenkin.

Omien maitten ostaminen on järjetöntä

Ehkä kaikkein typerryttävin ehdotus on pakkoluovutettujen maitten takaisinostaminen. On vaikea löytää sellaiseen toimenpiteeseen mitään logiikkaa. Miksi me ostaisimme omat alueemme takaisin? Ne alueet kuuluvat meille kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Alueet ovat olleet Neuvostoliiton ja Venäjän hallussa yli 60 vuotta korvauksetta. Itse kukin voi laskea, kuinka huikeat menetykset Suomelle on tullut siitä, että 45 000 km2 Suomelle erittäin tärkeää aluetta on toisten hallussa. Alue ei ole tuottanut Suomelle mitään. Voidaan arvioida, että suomalaisten menetykset ovat satoja miljardeja euroja. Sodan taloudellinen rasite oli nyky-yhteiskunnan rasitteeksi laskettuna noin 500 mrd. euroa.

Tältä alueelta suomalaisten omistamista metsistä hakataan puuta ja myydään suomalaisille. Nyt puun hintaan pannaan vielä oikein kunnon Lapinlisä, puutulli. Normaali käytäntö olisi se, että uhri haastaisi puitten varastajan oikeuteen ja vaatisi korvausta. Nyt puhutaan omien maitten ostamisesta takaisin, mikä ei ole järkevää puhetta.

Vuokraaminen merkitsee ikuista menetystä ja maksua

Palautettavan alueen vuokraaminen ei ole yhtään onnistuneempi ajatus kuin ostaminen. Vuokrahan tarkoittaa koron ja kuoletuksen maksamista pääomalle. Suomalaiset siten maksaisivat korkoa ja kuoletusta venäläisille omien maittensa käyttämisestä.

Ei vuokra ole siten sen vähäisempi kuluerä kuin ostaminenkaan. Oston avulla peruspääoman menettämiselle on raja, kauppahinta. Vuokrassa ei ole rajaa, sitä maksetaan hamaan ikuisuuteen eli moninkertaisesti menetetty pääoma.

Vuokraamisen toinen keskeinen ongelma on sen turvattomuus sopimuksista huolimatta. Entäs jos vuokranantaja yhtä äkkiä päättää, että hän tarvitseekin alueen itselleen? Vuokralaisen voi olla vaikea estää kohtuullisessa ajassa tapahtuvaa irtisanomista. Vuokraamisen kanssa seisotaan tyhjän päällä - ehkäpä juuri täysin kunnostetun alueen kanssa.

Yhteisomistuksen ja –hallinnon ongelmat

Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu palautettavan alueen yhteisomistusta ja –hallintaa. Tällainen ratkaisu olisi sangen ongelmallinen. Ensinnäkin on kyseenalaista, ratkaisisiko se perusongelman eli ihmisoikeuksien palauttamisen. Todennäköisesti ei, joten jo sillä pohjalla ratkaisu ei ole tyydyttävä.

Venäjä ja Suomi ovat valtioina kovasti erilaisia. Venäjän pinta-ala on yli 17 milj.km2, kun Suomen on 0.3 milj.km2. Venäjä on lähinnä demokratuura eli demokraattisia elimiä sisältä klaanidiktatuuri. Suomessa lainsäädäntö ja lakien noudattaminen on vakaata, Venäjällä niin ei voida sanoa. Hallintomalli on erilainen. Korruption taso on täysin erilainen. Maiden tavoitteet ovat erilaiset. Moni muukin asia eroaa vahvasti.

Yksinkertaisimmillaan voitaisiin kysyä, kuinka monta yhteisyritystä tai –projektia voidaan luonnehtia menestyksekkäiksi pitkällä tähtäyksellä Suomen ja Venäjän välillä? Ei niitä kovin montaa taida olla. Palautettava alue on suomalaisten alue ja he parhaiten kykenevät ja haluavat sen laittaa uudelleen kukoistamaan.

Suomalaisten juuret ovat tuhannen vuoden takaa alueella, venäläisten noin 60 vuotta. Suomalaiset ovat kiinni juurillaan syvällä Karjalan mullassa, venäläiset vasta pinnalla. Yhteisomistus ei näytä onnistusmisedellytyksiä omaalta ratkaisulta.

Rauhansopimus on hoitanut hyvin päätehtävänsä

Pariisin rauhansopimus 1947 ei ollut Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja ulappasaarien menettämisen lopullinen sinetti. Sellainen ei edes ole rauhansopimuksen tehtävä. Sen päätehtävä on rauhan aikaansaamisen, mikä on onnistunut erittäin hyvin. Olojen rauhoituttua on aika ryhtyä korjaamaan tehtyjä vääryyksiä ja rakentamaan oikeudenmukaista tilannetta.

Lukuisat maat maailmassa ovat ryhtyneet korjaamaan tekemiään vääryyksiä. Esimerkkinä on vaikkapa Uusi-Seelanti, jossa syrjäytetyistä maoreista onkin tullut maan suurin metsänomistaja heidän saatua maoreille kuuluneet alueet takaisin.

Pakkoluovutettu alue on suomalaisten aluetta. Suomen itsenäisyysjulistus ei muuttanut omistusoikeutta. Tarton rauhansopimus vahvistaa omistuksen. Moskovan rauhansopimus ei puutu omistukseen. Pariisin rauhansopimus vahvistaa omistuksen. YK:n ihmisoikeusjulistus ja Euroopan ihmisoikeusopimus vahvistavat omistuksen pysyvyyden. Koska alueen omistus on selvä, pitäisi rajan palauttamisenkin olla selvä asia.

Suomi on turvallinen EU-maa

Erityisesti eräät suomalaiset tuovat usein esille, ettei Venäjä ikinä luovu esim. Koiviston satamasta tai Terijoen alueesta, jossa asuu paljon venäläisiä. Kannaksella on paljon venäläistä öljylogistiikkaa ja satamakapasiteettia ollaan lisäämässä. Kannaksella on myös useita venäläisiä yrityksiä.

Nämä eivät muodosta ongelmaa palautuksen osalta. Suomi on turvallinen EU-maa, jossa yrityksillä ja ihmisillä on vakaa, lain määrittelemä suoja ja oikeus. Suomessa ei ole useita kymmeniä viranomaistahoja, jotka voivat halutessaan lopettaa yrityksen toiminnan sopivaksi katsomastaan syystä. Yritykset ovat Suomen maaperällä ulkomaisomisteisia yrityksiä, jotka ovat EU:n sisämarkkinoilla.

Öljy- ja kaasulogistiikan osalta yksinkertainen fakta on se, että Venäjän kyky valvoa sitä päättyy aina johonkin, ennen kuin energia on lopullisella käyttäjällä. Kun laiva lähtee satamasta, se ei enää ole käytännössä Venäjän suojeluksessa.

Jos kaasuputki kulkisi Suomenlahden pohjalla, sitä ei millään keinoin kyettäisi suojaamaan määrätietoiselta iskulta. Tosin putken rakentamisenkin esteenä tällä hetkellä näyttää olevan merenalainen kaivosvaltaus Suomen lain mukaan.

Neuvotteluissa ratkaistaan mahdolliset aluevaihdot

Venäjällä voi joidenkin alueitten osalta olla jostain syystä erityisiä intressejä, minkä vuoksi he haluaisivat pitää ne hallussaan. Tämä intressi ei vielä perusta oikeutta pitää vääryydellä hankittua aluetta hallussaan.

On selvää, että neuvotteluissa pyritään luomaan positiivinen ilmapiiri ja ottamaan toisen osapuolen erityiset tarpeet huomioon. On täysin venäläisten asia tuoda heidän mahdolliset Tarton rauhan rajoista poikkeavat aluekysymyksensä esille. Se ei ole suomalaisten asia, kaikkein vähiten etukäteen.

Jos neuvotteluissa tullaan siihen tulokseen, että jokin alue jäisi Venäjän haltuun, on samantien neuvoteltava pois jäävää aluetta vastaava korvaus. Se korvaus ei voi olla samanlainen kuin ennen talvisotaa ollut Neuvostoliiton ehdotus, jossa kukoistava kaupunkialue haluttiin vaihtaa huonosti hoidettuun metsäalueeseen. Suomi ei ole joustamaton neuvottelija, joten ratkaisumahdollisuuksia korvaavien alueitten suhteen varmasti löytyy.

Palautus rakentaa rauhaa maailmassa

Palautuksen osalta on aina syytä tarkastella niitä valtavia etuja, joita molemmat maat siitä saavat. Kyseessä on todellinen win-win –tilanne. Venäjälle tärkeintä on luottamuksen rakentuminen ja globaali poliittinen voitto.

Myös taloudellisesti molempien voitto on suuri. Suomelle Karjala, Petsamo, Kuusamo, Salla ja ulappasaaret ovat taloudellisen kasvun veturi ja aito, avara portti Venäjän markkinoille. Venäjälle palautus merkitsee vahvasti laajenevaa yhteistyötä Suomen ja EU:n kanssa.

On edelleen tarpeen korostaa sitä, että palautuksessa korjataan aikaisemmin tehtyjä rikoksia. Korjaamisen voi suorittaa vain rikoksen tekijä, ei uhri. Mutta palautuksen voimakkaan positiiviset katalysaattorivaikutukset edistävät kummankin maan hyvinvointia ja rauhan rakentamisesta maailmassa.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Presidentti Ahtisaaren Nobel ja win-win

Fri, 10 Oct 2008 16:35:00 GMT

Tiedote 10.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1645&author=10
PRESIDENTTI AHTISAAREN NOBEL JA WIN-WIN

- Nobel-valinta antaa toivoa maailmalle
- Ahtisaaren Nobelille innostunut vastaanotto
- Ahtisaari unohtaa liturgian, eik� mielistele
- Ahtisaari on Viipurin evakkopoika
- Mahdoton-sana on poistettu k�yt�st�
- Pelkk� rangaistus on huono katalyytti
- Karjalan palautus on win-win �katalyytti
- Suomessakin on globaalisti vaikuttavia projekteja
- Luottamus rakentuu vain teoille ja rehellisyydelle
- Eurooppa tarvitsee Ahtisaaren win-win �ajatuksia

Nobel-valinta antaa toivoa maailmalle

Presidentti Martti Ahtisaarelle my�nnetty Nobelin rauhanpalkinto on ainutlaatuinen kunnianosoitus h�nen sinnikk��st� ty�st�� rauhan puolesta eri puolilla maailmaa. Suomalaiset voivat t�ysin syd�min yhty� eri puolilta maailmaa tulviviin onnitteluihin.

Vaikka rauhanpalkinto on henkil�kohtainen, presidentti Ahtisaari valtiomiesviisaasti toi tiedotustilaisuudessaan esille Crisis Management Initiative �yhteis�n ja lukuisten eri puolilla maailmaa olevien vaikutusvaltaisten henkil�iden ja j�rjest�jen panoksen rauhan aikaansaamiseksi. H�n ei itsekk��sti ominut kunniaa vain itselleen, vaan my�s kaikille lopputuloksiin vaikuttaneille tahoille.

Maailman finanssikriisin keskell� t�llaiset oivalliset uutiset omalla tavallaan valavat uudelleen luottamusta. Rauhan puolesta tehty ty� ei ole turhaa. Finanssikriisin puolesta tehty ei my�sk��n ole turhaa, vaikka siit� ei Nobelin palkintoa saisikaan.

Ahtisaaren Nobelille innostunut vastaanotto

Presidentti Ahtisaaren palkinto on eri puolilla maailmaa otettu eritt�in positiivisesti vastaan. Palkinto osui oikeaan kohteeseen.

Vain Ven�j�lt� ja siihen sidoksissa olevista maista on tullut �tyrmistynytt� kritiikki� valinnan vuoksi. Tosin Ven�j�n viralliset kannanotot puuttuvat viel�, mutta ne tuskin ovat ylitsevuotavan ilahtuneita.

Miksi t�llainen suhtautuminen? Ehk� asia voitaisiin kiteytt�� kolmeen sanaan: Ven�j�n historian v��rist�minen. Neuvostoliitto ja Ven�j� eiv�t koskaan ole tehneet aidosti tili� historiaansa liittyvist� aggressioista. Ne eiv�t ole pyyt�neet anteeksi tai korvanneet aiheuttamiaan menetyksi�.

Ahtisaari unohtaa liturgian, eik� mielistele

Tv-haastattelussaan presidentti Ahtisaari toi esille yhden olennaisen piirteen omassa toiminnassaan. H�n pyrkii aina puhumaan mahdollisimman suoraan. H�n ei pyri olemaan mukava, vaan pyrkii k�sittelem��n totuutta.

T�ss� suhteessa l�nsivallat ovat antaneet Neuvostoliitolle ja Ven�j�lle 60 vuotta aivan v��ri� viestej�. Suomenkin valtionjohtajat ovat kilvan vakuutelleet Neuvostoliiton rauhantahtoa ja yst�vyytt�. Miten kumpikaan n�ist� voidaan rakentaa ruumiskasojen p��lle ja korjaamattomien aggressioiden varaan?

L�nsi voi siten syytt�� paljolti itse��n siit�, ett� niin presidentti Ahtisaaren kuin monen muunkin tahon rauhanponnistelut ovat rankan ty�n takana ja useiden kohdalla p��tyv�t tuloksettomina. Ven�l�isille t�llainen mielistely ja hiljainen hyv�ksyminen on sopinut oikein hyvin.

Ahtisaari on Viipurin evakkopoika

Presidentti Ahtisaari on t�n� vuonna saanut muitakin merkitt�vi� tunnustuksia ty�st��n, esim. Unescon palkinnon. T�ll�in h�n The New Your Timesin mukaan 10.10.2008 mm. totesi: - Olen vakavasti huolestunut suuresta joukosta konflikteja, joita kansainv�linen yhteis� ei ole ratkaissut. Meid�n ei koskaan tulisi hyv�ksy�, ett� jotkut konfliktit j��v�t ikuisiksi ajoiksi j��dytetyiksi.

Puheessaan h�n my�s selvitti kiinnostustaan rauhaan omilla lapsuudenkokemuksillaan: - Urani alkul�hteet rauhanv�litt�j�n� voidaan l�yt�� lapsuuteni vuosista. Synnyin Viipurin kaupungissa, joka silloin oli osa Suomea. Me menetimme Viipurin, kun Neuvostoliitto hy�kk�si maahani. Yhdess� 400 000 karjalaisen kohtalotoverin kanssa minusta tuli ikuisesti karkotettu ihminen j�ljelle j��neeseen Suomeen.

- Siirryin �itini kanssa yhdest� talosta toiseen ennen kuin asetuimme Suomen takamaastoon, Kuopion kaupunkiin. T�m� kokemus, jonka miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat joutuneet k�ym��n l�pi, tuotti minulle herkk�tuntoisuutta, joka selvitt�� haluni edet� rauhaan ja t�ten auttaa toisia, jotka ovat menneet samanlaisten kokemusten l�pi, kuten min�. The New Your Timesin

Mahdoton-sana on poistettu k�yt�st�

Ottaen huomioon presidentti Ahtisaaren mittavat saavutukset, h�nen puheensa yksi kohta � ikuisesti karkotettu ihminen � her�tt�� h�mmennyst�. Eih�n h�n varmastikaan ole vaikkapa Kosovon rauhantunnusteluissa jo etuk�teen tuominnut prosessia h�vityksi? Jos niin olisi, h�n ei olisi koko neuvotteluprosessia edes aloittanut.

Neuvostoliiton hajoamisen, Baltian maiden vapautumisen ja Saksojen yhdistymisen j�lkeen sana ikuinen tai mahdoton, eiv�t en�� kuulu v��ryyksien korjaamisessa sanavarastoon. N�m� tapahtumat olivat niin perusteellisesti maailmankuvaa j�rkytt�vi�, ettei joku 45 000 km2 suuruisen alueen palautus mill��n lailla voi olla mahdoton.

Vain Suomen poliittinen johto on tehnyt pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta mahdottoman omassa mieless��n. Ei maata pit�isi siten johtaa, ett� katsotaan kauas peruutuspeiliin ja mietit��n vain synkki� mahdollisuuksia. Kaikkia tekij�it� pit�� punnita reaalisesti. Punninnan lopputulos on, ett� Karjala ja muut alueet palautuvat. On jopa todenn�k�ist�, ett� t�m� tapahtuu viel� presidentti Ahtisaaren elinaikana.

Pelkk� rangaistus on huono katalyytti

Yksi piirre presidentti Ahtisaaren toiminnassa on ollut win-win �periaate. H�n on pyrkinyt rakentamaan ratkaisuja, jossa molemmat osapuolet voivat voittaa. Ihmisoikeusloukkauksia ei pid� korjata uusilla ihmisoikeusloukkauksilla tai pelk�st��n rangaistuksilla.

Kun molemmat osapuolet voittavat, on neuvottelup�yd�ss� helpompi hyv�ksy� v�h�n huonompikin ratkaisu kuin omasta n�k�kulmasta ideaalinen ratkaisu.

Parhaimmillaan win-win tarkoittaa sit�, ett� itse rauhanteko muodostaa sen katalyytin, joka kehitt�� molemmille osapuolille voitollisen tilanteen. Silloin kumpikaan ei h�vi�, eik� joudu tinkim��n, vaan saa enemm�n kuin ehk� alunperin saattaisi toivoakaan.

Karjalan palautus on win-win �katalyytti

Palautus on juuri presidentti Ahtisaaren toteuttaman win-win �periaatteen mukainen tilanne. Itse palautus on se katalyytti, joka k�ynnist�� t�ysin uuden toiminnan tason. Se siten luo sellaista emergenssi�, uutta toiminnan tasoa, mist� ei ehk� ole osattu uneksiakaan.

Palauttaminen Suomelle voi ven�l�isist� tuntua ensin�kem�lt� katkeran makuiselta palalta. Se merkitsee kuitenkin Ven�j�lle valtavaa psykologista ja poliittista voittoa. Voitto on paljon suurempi kuin Nobelin rauhanpalkinto. Palautus s�teilee vuosikausiksi eteenp�in aivan uuden poliittisen ilmapiirin ja tason, jossa toimitaan. Jokainen tajuaa, ett� Ven�j�ll� on jotain olennaista tapahtunut.

Palautus on taloudellisesti eritt�in suuri voitto Ven�j�lle ja Suomelle. Kummankaan ei tarvitse olla murheissaan, sill� molemmat saavat paljon enemm�n taloudellisesti hyvi� seurauksia kuin nykytilanteessa.

Suomessakin on globaalisti vaikuttavia projekteja

Televisiohaastattelussaan presidentti Ahtisaari on kertonut, ett� h�n saattaa hiljent�� matkustusvauhtiaan ja pysy� ennemm�n Suomessa rouva Eeva Ahtisaaren kanssa. Nyt h�n on parisataa p�iv�� matkoilla vuodessa.

Meill� on kotimaassa projekteja, joilla pitemm�ll� t�ht�yksell� katsottuna voi olla aivan ratkaiseva merkitys Ven�j�n ja Euroopan v�lisiss� suhteissa. Ven�l�iset ovat �lyk�st� kansaa ja ymm�rt�v�t oman etunsa. Heid�n etunsa ei ole pelkk� lihasten pullistelu ja voiman n�ytt� � ja k�ytt�. Sill� ei kansainv�lisesti saavuteta kuin petollisia yst�vi� ja leppym�tt�mi� vihamiehi�.

Ven�j�n tulevaisuus ei n�yt� positiiviselta. Pelk�st��n yhdess� p�iv�ss� maasta j�lleen katosi noin 18 mrd. dollaria, koska luottamus puuttuu. �ljyn hinta on jo nyt niin alhaalla, ettei jakovaraa klaanien kesken en�� kovin paljoa ole. Jos koska, niin nyt Ven�j� tarvitsisi todellisia yst�vi�.

Luottamus rakentuu vain teoille ja rehellisyydelle

Luottamusta ja yst�vyytt� ei hankita aggressioilla tai historian v��ristelyll�. Ne voivat rakentua vain totuuden pohjalle. Luottamus on kaiken inhimillisen yhteisty�n ehdoton edellytys. Ven�l�iset eiv�t t�ll� hetkell� voi luottaa siihen, ett� he saavat pit�� yrityksens� ja rahansa. Milloin tahansa voi tulla noutaja, joka ei vastav�itteit� kuuntele. Ei kuunnellut valtionterrorinkaan aikana.

Luottamus voidaan rakentaa vain teoilla, ei poliittisella liturgialla tai vakuutteluilla, ei my�sk��n vaikenemalla. Porkkalan palautuksen j�lkeen 1956 Neuvostoliitto ja Ven�j� eiv�t erityisemmin ole harrastaneet luottamusta lis��vi� tekoja. On syyt� muistaa, ettei uhri voi ry�st�j�ns� puolesta rakentaa luottamusta. Vain rikkonut osapuoli voi sen tehd�.

Suomessa on my�s kotimaisia suuria kysymyksi�, jotka on ensin ratkaistava. Yksi t�llainen perusasia on Suomen sotasyyllisyys. Se on aika purkaa. Ehk� senkin asian ajamiseen tarvitaan valtiomiest�, ei sellaisia ihmisi�, jotka pelk��v�t.

Eurooppa tarvitsee Ahtisaaren win-win �ajatuksia

Presidentti Ahtisaaren aktiivinen rauhansovittelijan ura on saanut t�n� vuonna arvoisensa tunnustuksen. Inhimillisesti parempaa tunnustusta ei voi saada. Tv-haastattelun mukaan h�n ei kuitenkaan viel� ryhdy lep��m��n laakereillaan, vaan jatkaa toimintaansa.

Euroopan neuvosto tuomitsi totalitarististen kommunistihallintojen rikokset yleiskokouksessaan 25.01.2006. Nyt hanke on etenem�ss� hitain, mutta vakain askelin. My�s eurooppalaiset evakot ovat oivaltaneet yhdistymisen tarpeen ja perustaneet EUEEP-liiton ajamaan asioitaan.

Eurooppa tarvitsee valtiomies Martti Ahtisaaren tietoa, taitoa ja kokemusta l�yt��kseen sellaiset ratkaisut, jotka pohjautuvat luottamukseen ja win-win �periaatteeseen.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

EUEEP - Euroopan pakolaisten liitto vahvassa kasvussa

Fri, 10 Oct 2008 07:30:00 GMT

Tiedote 09.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1644&author=10
EUEEP - EUROOPAN PAKOLAISTEN LIITTO VAHVASSA KASVUSSA

- EUEEP toteuttaa Triesten julistusta
- EUEEP:n General Counsil kokoontui Brysseliss�
- EUEEP hakemassa NGO-statusta
- EUEEP ajaa yhteisi� asioita
- Kansalliset organisaatiot ajavat kansallisia tavoitteita
- EUEEP:n j�senyys kiinnostaa
- Karjalan Liitto ja Bund der Vertriebenen eiv�t j�seni�
- Kansainv�linen yhteisty� avainasemassa
- General Assemply hyv�ksyi uusia j�seni�
- MEP Borghezion lehdist�tilaisuus EUEEP:n esittelemiseksi
- EUEEP l�htenyt hyvin liikkeelle

EUEEP toteuttaa Triesten julistusta

Euroopan pakolaisia yhdist�v�n liiton, Unione Europea degli Esuli e degli Espulsi (UESE) eli European Union of Exiled and Expelled People (EUEEP), hallitusta vastaava General Counsil piti mielenkiintoisen kokouksen Brysseliss� 07.10.2008. Kokouksessa k�siteltiin laajasti viime sotiin liittyvien eurooppalaisten pakolaisten, karkotettujen ja pakkosiirrettyjen henkil�iden ihmisoikeuskysymyksien selvitt�misty�t�.

Euroopassa on edelleen miljoonia II maailmansodasta johtuvia pakolaisia, joiden ihmisoikeuksia ei viel� ole asianmukaisesti hoidettu. Suomen pakkoluovuttamien alueitten, Petsamo, Salla, Kuusamo, Karjala ja er��t Suomenlahden ulappasaaret, evakot ja nyt my�s heid�n j�lkel�isens� kuuluvat t�h�n ryhm��n.

EUEEP:n perustamista edelsi laaja valmisteluty�, joka kulminoitui Triesten julistukseen (Declaration of Trieste) 31.03.2007. T�ll�in kolmisenkymment� organisaatiota eri puolilta maailmaa allekirjoitti yhteisen julkilausuman ja valoi EUEEP:n toiminnalle periaatteet. General Counsil oli toteuttamassa Triesten julistuksen suuntaviivoja. Julistus italiaksi allekirjoituksineen. Julistus suomeksi.

EUEEP:n General Counsil kokoontui Brysseliss�

Kokouksessa virallisina delegaatteina olivat Massimiliano Lacota (Unione degli Istriani � Libera Provincia dell�Istria in Esilio), Peter Ludwig (Sudetendeutsche Landsmannschaft �sterreich), Rudi Pawelka (Landsmannschaft Schlesien e.V.), Ioannis Shekersavvas (Kyrenia Refugees Association �Adouloti Kerinia�), Veikko Saksi (Pro Karelia ry sek� muut suomalaiset ja virolaiset ns. palautusj�rjest�t), Wilhelm von Gottberg (Landsmannschaft Ostpreu�en e.V.).

Kokouksessa olivat General Secretariatin henkil�st�n� mukana Aldo Flego, Isolde Engelmann (tulkki) and Enrico Neami. Keskustelut k�ytiin kolmella kielell�: italia, englanti ja saksa.

Puhetta Counsilin kokouksessa johti liiton p��sihteeri (president) Massimiliano Lacota apunaan p��sihteerin toimisto. Liiton virallinen toiminta alkoi 17.01.2008 Italian viranomaisten hyv�ksytty� rekister�intihakemuksen.

EUEEP hakemassa NGO-statusta

EUEEP on hakenut Italian ulkoministeri�lt� NGO-statuksen tunnustamista, mik� antaisi liitolle virallisen kansalaisj�rjest�n aseman. T�t� samaa asemaa liitto on hakemassa Euroopan unionilta.

Tavoitteena on luoda EU:ssa pysyv� elin, jossa EU ja EUEEP m��r�v�lein k�yv�t keskustelua pakolaiskysymyksest�. T�m�n tavoitteena saavuttamiseksi EUEEP:n p��sihteerist� on k�ynyt keskusteluja useiden maiden virallisten edustajien kanssa.

P��sihteeri Lacota kertoi my�s, ett� er�iden maiden l�hetyst�t ovat hallitustensa toimeksiannosta l�hestyneet liittoa mahdollisten keskustelujen avaamiseksi.

EUEEP on ensimm�inen Euroopan pakolaisten ja karkotettujen yhteinen liitto, jonka j�senkunta jo nyt kattaa sangen merkitt�v�n osan asiaa ajavista j�rjest�ist�. T�m� selvitt�� syyn siihen, miksi liitto kiinnostaa useiden eurooppalaisten maitten hallituksia.

EUEEP ajaa yhteisi� asioita

EUEEP ajaa Triesten julistuksen ja s��nt�jens� pohjalta j�senkunnalle yhteisi� asioita. Keskeisell� sijalla ovat omaisuuden takaisinsaamiseen tai korvaamiseen liittyv�t oikeudet. Kymmenet miljoonat ihmiset menettiv�t sotien vuoksi omaisuutensa, eik� n�it� asioita ole useimmissa tapauksissa asianmukaisesti selvitetty.

Asioitten selvitt�misen taustalla on tavoite, ett� selvitt�m�ll� n�m�kin asiat, ei koskaan uudelleen jouduttaisi vastaavaan tilanteeseen.

EUEEP ei k�sittele alueellisia kysymyksi� ja rajansiirtoja, koska ne eiv�t kaikille j�senille ole yhteisi� asioita. Liitto tai sen s��nn�t eiv�t kuitenkaan mill��n tavoin est� kansallisia organisaatioita ajamasta aluevaatimuksia tai muita maakohtaisia erityisi� tavoitteita.

Kansalliset organisaatiot ajavat kansallisia tavoitteita

T�st� johtuen niin Pro Karelia ry kuin muutkin suomalaiset ns. palautusj�rjest�t ja Viron vastaavat organisaatiot toteuttavat EUEEP:ss� yhteisten tavoitteiden edist�mist� ja kansallisesti ne edelleen ajavat my�s aluekysymyksi�.

T�llaista toimintaa ei koeta mill��n lailla ristiriitaiseksi, koska jokaisen maan historiallinen kehitys on ollut erilainen ja koska lukuisat kansalaiset muutoinkin kuuluvat erilaisiin t�rkeiksi kokemiinsa asioihin fokusoituviin organisaatioihin.

Olisikin hyvin outo tilanne, jos voimakkaasti ihmisoikeuksia ajava organisaatio pyrkisi jotenkin est�m��n j�sentens� ihmisoikeuksien toteutumisen.

EUEEP:n j�senyys kiinnostaa

General Counsil p��tti selvitysten j�lkeen esitt�� yleiskokoukselle (General Assembly) hyv�ksytt�v�ksi kaksi uutta, merkitt�v�� j�senorganisaatiota: ukrainalainen Holmshchyna Mikhail Hrushevsky Kyiv Veteran Human Rights Society of Deported Ukrainians ja saksalainen Sudetendeutsche Landsmannschaft, Landesgruppe Baden-W�rttemberg e.V.

Kokouksessa kuultiin mielenkiintoinen esittely, kun mailman suurimman unkarilaisen siviili-organisaation puheenjohtaja Mikl�s Patrub�ny esitteli j�rjest�ns� toimintaa. Liitossa on yli 700 organisaatiota yli 50 maassa ja j�senkunta kokonaisuudessaan on noin 1.3 miljoonaa.

T�ss� Lions-toimintaa toteuttavassa organisaatiossa on my�s pakolaisiin ja karkotettuihin liittyv� yli 250 000 unkarilaisen osa, mink� vuoksi liitto hakee EUEEP:n j�seneksi. Asia k�sitell��n ensi vuoden alkupuolella kokoontuvassa yleiskokouksessa.

EUEEP on saanut my�s useita muita j�senhakemuksia, joiden k�sittely� jatketaan. P��sihteerist�n antama raportti tuo selv�sti esille sen, ett� pakolaisten ja karkotettujen keskuudessa on ilmiselv� tarve yhteiselle organisaatiolle, joka toimii t�ysin erill��n puoluepoliittisista organisaatioista. Kun EUEEP saavuttaa Euroopan unionissa NGO-statuksen, sen asema vahvistuu merkitt�v�sti.

Karjalan Liitto ja Bund der Vertriebenen eiv�t j�seni�

Suomen suurin karjalaisj�rjest� Karjalan Liitto ei ole EUEEP:n j�sen, mutta p��sihteeri Lacotan mukaan se on ilmoittanut seuraavansa, millaiseksi liiton toiminta kehittyy.

Karjalan Liiton k�yt�nn�n ongelmana on se, ett� liiton johto valitaan puoluepoliittisesti kolmesta suurimmasta puolueesta. Puheenjohtajat eiv�t siten voi vapaasti toimia kansalaisj�rjest�n puolesta, vaan joutuvat noudattamaan puolueensa m��r��m�� linjaa valtion poliittisen johdon tai puolueen ja kansalaisj�rjest�n etujen ollessa ristiriitaiset.

Saksassa tilanne on hyvin samanlainen. Bund der Vertriebenen on suuri j�rjest�, jota johtaa liittoparlamentissa istuva kansanedustaja Erica Steinbach. H�n on samalla tavoin sidottu puolueensa asettamiin rajoituksiin kuin Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen.

Vaikka Karjalan Liitto ei aktiivisesti ajaisikaan aluekysymyst�, olisi sangen outoa, jos se ei tukisi j�sentens� ihmisoikeuksia omistuksen suhteen. Kansainv�listen lakien ja sopimuksen mukaisesti suomalaiset yh� omistavat pakkoluovutetuilla alueilla olevan kiinte�n omaisuuden. Omistusoikeus ei ole mihink��n kadonnut.

Kansainv�linen yhteisty� avainasemassa

Koska EUEEP ei aja aluekysymyksi�, vaan j�sentens� yhteisi� tavoitteita, ei Karjalan Liiton tai Bund der Vertriebenen'in liittyminen siihen pit�isi olla erityisen ongelmallinen. Kyse on omien j�senten yhteisten etujen ja oikeuksien ajamisesta.

Kansallisilla organisaatioilla ei ole mahdollisuuksia saada EU:ssa sellaista NGO-statusta, jossa ne voisivat edustaa laajempaa pakolaisten joukkoa eri maissa. T�m� rajoittaa olennaisesti niiden mahdollisuuksia saada sek� omat kultturelliset ett� oikeudelliset tavoitteensa toteutetuiksi.

Molempien organisaatioiden liittyminen EUEEP:n j�seneksi puolestaan tukisi sen toimintaa ja edist�isi NGO-aseman saavuttamista ja vahvistamista. Mittava kansainv�linen yhteisty� on v�ltt�m�t�nt� yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

General Assemply hyv�ksyi uusia j�seni�

General Assembly eli EUEEP:n yleiskokous istui 08.10.2008. T�ss� kokouksessa puhetta johti puheenjohtaja (president) Wilhelm von Gottberg p��sihteerist�n avustamana.

Yleiskokous mm. p��tti ottaa uusiksi j�seniksi General Counsilin ehdotuksesta Holmshchyna Mikhail Hrushevsky Kyiv Veteran Human Rights Society of Deported Ukrainians ja Sudetendeutsche Landsmannschaft, Landesgruppe Baden-W�rttemberg e.V. �liitot. T�m� toimenpide vahvisti liittoa merkitt�v�sti.

MEP Borghezion lehdist�tilaisuus EUEEP:n esittelemiseksi

EUEEP:ll� oli oivallinen tilaisuus p��st� esittelem��n toimintaansa ja tavoitteitaan Euroopan parlamentissa. Italialainen MEP Mario Borghezio piti lehdist�tilaisuuden, jossa h�n esitteli EUEEP:n toimintaa. Tosin Borghezio joutui juuri tilaisuuden alussa poistumaan parlamentin istuntoon.

EUEEP:n presidentti Massimiliano Lacota piti tilaisuudessa puheen, jossa h�n maalasi liiton toiminnan historiallisia l�ht�kohtia ja perusteita sek� toimintaa. Puheesta julkaistaan versio l�hip�ivin�. Lentoaikataulujen vuoksi Lacotan puhetta ei ollut mahdollisuus seurata, eik� siit� mahdollisesti k�yt�v�� keskustelua.

Ilahduttavaa oli se, ett� italialaisia ja it�valtalaisia delegaattien avustajia oli runsaasti paikalla. Yksi avustajista kiteyttikin asian yksinkertaisesti, - n�m� pakolaisasiat ovat minusta hyvin kiinnostavia. Suomalaisia delegaatteja ei paikalla n�kynyt, vain MEP Hannu Takkula osui k�yt�vill� kohdalle ja sai tietoa EUEEP:n toiminnasta.

EUEEP l�htenyt hyvin liikkeelle

EUEEP:n General Counsilin ja General Assemblyn kokoukset olivat t�ynn� aktiivista keskustelua ja mielipiteenvaihtoa. Oli merkille pantavaa, ett� ryhm�koheesio oli kehittynyt sangen hyvin. Asioista voitiin olla verraten vahvastikin eri mielt�, silti kyettiin keskustelemaan ja l�yt�m��n ratkaisut eri kysymyksiin.

Erityisesti General Counsilin kokouksessa keskusteltiin tavoitteista ja strategiasta aktiivisesti sek� m��ritettiin toimintaan liittyvi� periaatteita. Toiminta on viel� nuorta ja etsii uomiaan. Italialainen p��sihteerist� oli tehnyt mittavan ty�n ilman, ett� uuden liiton budjetti olisi sit� k�yt�nn�ss� viel� juuri lainkaan tukenut.

T�m� ty� ja EUEEP:n orgaanien kokoukset osoittivat, ett� pakolaisten ja karkotettujen aseman korjaaminen on tullut ajankohtaiseksi. N�ill�kin sivuilla on kerrottu lukuisista maista, joissa vanhoja aggressioita on ryhdytty korjaamaan sek� selkein� julistuksina ett� taloudellisina korvauksina. T�m� suunta voimistuu ja paine totalitarististen hallintojen rikosten selvitt�miseksi, avaamiseksi ja korjaamiseksi kasvaa voimakkaasti.

[Kuvat lis�t��n nettisivuille 10.10.08]

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Kaivosvaltaus pys�ytt�� Nord Stream -meriputken

Fri, 03 Oct 2008 11:41:00 GMT

Tiedote 03.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1642&author=10
KAIVOSVALTAUS PYS�YTT�� NORD STREAM -MERIPUTKEN

- Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki
- Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekij�
- Suomen kaivoslaki on eritt�in vahva
- Valtaus on ensimm�inen viranomaisp��t�s
- Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri
- Kaivoslain esteet eiv�t est� valtaushanketta
- Poliittinen Nord Stream �lobbaus voidaan lopettaa
- Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa
- Nord Stream t�rke� Ven�j�lle ja Euroopalle
- Vain win-win �periaatteella voidaan edet�

Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki

Nord Stream �hanke on joutunut kokonaan uudenlaiseen tarkasteluun, kun joukko suomalaisia liikkeenharjoittajia on kiinnostunut Suomenlahden mineraaleista ja yksi liikkeenharjoittaja on elokuussa 2008 tehnyt Suomen Kaivoslain (17.9.1965/503) mukaisen kaivosvaltauksen Suomenlahdella. Valtaus kulkee 17 kilometri� t�sm�lleen 25. pituuspiiri� my�ten Helsingist� etel��n Suomen ja Viron v�liselle merirajalle.

- Tarkoitus on jatkaa valtausta Viron lain mukaisesti Viron puolella noin 12 kilometri� 25. pituuspiiri� pitkin Tallinnan l�nsipuolelle. T�m�kin hanke etenee, mutta hakemusta ei viel� ole j�tetty, kertoo valtausasiaa hoitava asianajaja, varatuomari Kari Silvennoinen Helsingist�.

Valtaushakemuksen on j�tt�nyt suomalainen liikemies, jonka taustalla on joukko Suomenlahden pohjasta kiinnostuneita henkil�it�. Valtaushakemuksen j�tt�j� ja h�nen takanaan olevat liikemiehet eiv�t halua nime��n julkisuuteen, vaan �puhemiehen� toimii asianaja Silvennoinen.

Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekij�

Ven�l�is-saksalaisen Nord Stream �kaasuputki on suunniteltu kulkemaan ensin Laatokan Karjalan ja Karjalan Kannaksen l�pi ja sen j�lkeen noin 1 200 km Suomenlahden pohjaa my�ten Viipurista Saksaan.

Kaasuputki rikkoo suomalaisten omistusoikeutta, koska Karjalan kiinteist�jen omistajien kanssa ei ole neuvoteltu putken aiheuttamista vahingoista tai haettu lupaa kuljettaa se suomalaisomisteisten kiinteist�jen l�pi. Kansainv�listen s��nn�sten mukaan omistusoikeus ei siirry rajan siirtyess�.

Vastustus kaasuputkea kohtaan on alkanut lis��nty� Suomenlahteen rajoittuvissa maissa. On oivallettu, ett� kaasuputkihanke on eritt�in merkitt�v� ymp�rist�kysymys. On oivallettu, ett� se on vahvasti turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys, kulttuurin s�ilytt�miskysymys ja taloudellinen kysymys. Suomen meripuolustus romuttuisi putken mukana. Merenpohjassa olevat kenties mittaamattomat kulttuuriaarteet ovat vaarassa tuhoutua.

Suomen kaivoslaki on eritt�in vahva

Valtaushanke on hyvin kiinnostava ja monitahoinen. Suomen kaivoslaki on luonteeltaan hyvin vahva. Laki ei edellyt� n�ytt�� siit�, ett� alue olisi valtauskelpoinen, valtaajan arviointi riitt��. Asianajaja Silvennoinen n�kee Suomenlahden pohjan taloudellisesti eritt�in kiinnostavana: - P��mieheni arvioi, ett� Suomenlahden pohjalla on useampiakin Kaivoslain 2 �:ss� mainittuja kaivoskivenn�isi�.

Miksi valtausalueesta on tehty Suomen puolella 17 km syv� ja vain 50 m leve� viipale? � Asiakkaani haluaa saada kattavan kuvan Suomenlahden kaivoskivenn�isesiintymisist� koko meren alueelta, kertoo Silvennoinen.

- Luonnollisesti hankkeen tavoitteena on samalla est�� Nord Stream �kaasuputkesta aiheutuvat ongelmat. Putkea ei voida vet�� kaivosvaltauksen l�pi, sen est�� laki. P��mieheni ei hyv�ksy kaasuputken vet�mist�. Tavoitteena on kaivosvaltauksesta huolimatta suojella mahdollisimman tehokkaasti merenpohjalla olevaa luonnon tasapainoa ja kulttuuriaarteita, t�sment�� Silvennoinen.

Valtaus on ensimm�inen viranomaisp��t�s

Asianajaja Silvennoinen haluaa korostaa viranomaisn�k�kulmaa: - Kaivosvaltaushakemuksen johdosta syntyi ensimm�inen viranomaisp��t�s. Kaasuputkesta ei ole viel� mit��n muita viranomaisp��t�ksi�, joten aikaprioriteetti valtausalueella alkaa valtausp�iv�st�.

Silvennoinen muistaa Nord Stream �yhti�n edustajien vahvat puheet ensimm�isess� Hangossa pidetyss� informaatiotilaisuudessa: - Tiedustellessani mahdollisista intressiristiriidoista muiden hankkeiden kanssa yhti�n edustajat totesivat hyvin tylysti, ett� asia ratkeaa sen pohjalta, kuka ehtii ensin. P��mieheni on tehnyt ensimm�isen� kaivosvaltauksen Suomenlahden poikki, joten Nord Streaminkin edustajien mukaan h�nell� on silloin prioriteetti.

Olisiko sellainen mahdollista, ett� Nord Stream ei v�litt�isi kaivosvaltauksesta, vaan rakentaisi kaasuputken? Silvennoinen ei pid� t�llaista vaihtoehtoa mahdollisena: - Valtaus on Suomen valtion alueella, sen talousvesialueella, jossa voimassa ovat Suomen lait.

- Jos joku rikkoo p��mieheni oikeuksia, h�n luonnollisesti pyyt�� poliisin virka-apua. Jos poliisin voimat eiv�t riit�, avuksi joudutaan pyyt�m��n merivartiolaitosta ja puolustusvoimia. En kuitenkaan usko, ett� t�llaiseen on tarvetta. Uskon Nord Streamin toimivan laillisesti sek� Suomen ett� kansainv�lisi� lakeja kunnioittaen.

Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri

Valtauslain 5 �:n mukaan valtausalue saa olla enint��n yhden neli�kilometrin suuruinen (kullan valtausalue enint��n 7 ha) ja alueen on oltava yhten�inen. Valtaus on voimassa viisi vuotta ja se voidaan uudistaa.

Jos valtaaja osoittaa, ett� alueella on kaivoskivenn�isi� niin paljon, ett� esiintym�� voidaan k�ytt�� hyv�ksi, alueesta muodostetaan kaivospiiri, joka sis�lt�� kaivosoikeuden kaivoskivenn�isten hyv�ksik�ytt�miseksi.

Suomen kaivoslain suomia oikeuksia on usein h�mm�stelty ja vireill� on tiett�v�sti hankkeita siihen liittyvien oikeuksien supistamiseksi. Vaikka 1946 voitiin laatia taannehtiva ja siten perustuslain vastainen sotasyyllisyyslaki, ei kaivoslaista voida kuitenkaan nykyaikana tehd� Lex Nord Streamia.

Kaivoslain esteet eiv�t est� valtaushanketta

Kaivoslaki luettelee 6 �:ss� joukon esteit�, jolloin valtausta ei saa suorittaa, joista esimerkkein�: valtausta ei voi suorittaa toisen valtausalueella tai kaivospiiriss� tai sen apualueella; rajavy�hykkeell� ilman valtioneuvoston lupaa; 30 m l�hemp�n� maantiet�, katua, kanavaa; 50 m l�hemp�n� rakennusta; asemakaava-alueella; kirkko- tai hautausmaalla. Lista ei ole t�ysin kattava.

Asianajaja Silvennoinen ei ole kuullut, ett� kaivosvaltausta olisi Suomessa tehty meren pohjassa. Laki ei siihen kuitenkaan n�yt� asettavan mit��n esteit�, onhan se Suomen aluetta.

Rajavy�hykkeell� ei voi tehd� kaivosvaltausta ilman valtioneuvoston lupaa. Voiko t�m� est�� hankkeen? � Meress� on kolme rajaa: Suomen ja Viron v�linen keskilinja, talousvesialueen raja ja aluevesiraja, havainnoi Silvennoinen. � Kyse on k�sitt��kseni maitten v�lisest� keskilinjasta. Merell� ei ole lainkaan samanlaista rajavy�hykett� kuin maalla, joten rajavy�hyke-kohdasta ei pit�isi muodostua valtauksen kannalta ongelmaa. Tarvittaessa valtioneuvostolta haetaan lupa.

Poliittinen Nord Stream �lobbaus voidaan lopettaa

Tehty kaivosvaltaushakemus on taloudellisesti kiinnostava. Mutta poliittisesti se on eritt�in kiinnostava. Voitaneen todeta, ett� Suomen lain mukaisella toimenpiteell� yksityinen liikkeenharjoittaja on ottanut Suomen valtionhallinnon poliittisilta p��tt�jilt� ja viranomaisilta kaasuputkeen liittyv�t ongelmat pois.

Poliitikkojen ei tarvitse mietti�, uskaltaisinko todeta putken olen ymp�rist�kysymyksen lis�ksi turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys tai taloudellinen kysymys. Suomen armeijan ylip��llikk�kin voi vain todeta, ett� Suomen lain mukaan putkea ei voida vet�� Suomen talousvesialueella hakemuksen mukaisen kaivosvaltauksen l�pi.

On hyvin mahdollista, ett� merenpohja kaivosvaltausmieless� alkaakin kiinnostaa lukuisia eri tahoja, jolloin Suomenlahdelle tulee useita itsen�isi� kaivosalueita. Ne est�v�t tehokkaasti Nord Stream �kaasuputken kaltaiset v�kisin ja poliittisen painostuksen avulla l�pi runnottavat hankkeet. Kun yksiselitteinen laki on toisella puolella, ei v�kev�k��n poliittinen lobbaus juurikaan auta.

Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa

Valtaushakemus on tehty ty�- ja elinkeinoministeri�lle (aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeri�lle). Kaivosasetus (17.12.1965/663) m��ritt�� hakemukseen ja varausalueeseen liittyvi� yksityiskohtia. Valtaaminen ei ole kallista. Valtausasetuksen valtiolle ja maanomistajalle m��r��m�t palkkiot ovat ovat 16.75 eur/hehtaari/vuosi eli 1 675 eur/km2/vuosi.

Ent� sellainen tilanne, ettei valtausta jostain syyst� hyv�ksytt�isiink��n? � Pid�n sellaista mahdollisuuta v�h�isen�. Lain mukaan p��mieheni voi valittaa p��t�ksest�. My�sk��n valituksen k�sittelyaikana valtausalueelle ei ilman p��mieheni lupaa voi kukaan muu rakentaa mit��n, kertoo asianajaja Silvennoinen.

Suomenlahdelle tehty kaivosvaltaus merkitsee sit�, ett� Nord Stream �hanke ei voi toteutua ainakaan viiteen vuoteen. T�m�nkin j�lkeen valtaukselle on mahdollista hakea lis�aikaa tai hakea kaivospiirin perustamista. On keskeist� havaita, ett� Nord Stream �kaasuputkihanke on p��asiallisesti poliittinen, mutta kaivosvaltaus on juridinen hanke. Laki on valtaajan puolella.

Nord Stream t�rke� Ven�j�lle ja Euroopalle

Voisiko t�m� tarkoittaa koko Nord Stream �hankkeen hautaamista? Sellaista vaihtoehtoa voitaneen pit�� hyvin ep�todenn�k�isen�. Putki on Ven�j�lle tulevien tuottojen ja turvallisuuden kannalta eritt�in merkitt�v�. Se on my�skin hyvin merkitt�v� Euroopalle, erityisesti Saksalle.

Kaivosvaltaushankkeen selvitykset ovat olleet vireill� jo vuoden verran. On selv��, ett� se t�ht�� taloudellisen hy�dyn lis�ksi Nord Stream �putkihankkeen pys�ytt�miseen. Hanke on eritt�in t�rke�, mutta monin osin eritt�in yksipuolisesti Ven�j�n ja Saksan etua katsova.

On toivottavaa, ett� valtaushanke johtaa siihen, ett� hankesuunnitelma rakennetaan uusiksi ja sit� ryhdyt��n tarkastelemaan win-win �pohjalta. Yksipuolinen edun ajaminen on lyhytn�k�ist� toimintaa.

Suuntaamalla koko putkihanke uudelleen maanputkena esim. Suomen ja Ruotsin kautta, putken turvallisuusominaisuudet moninkertaistuvat, kustannukset romahtavat ratkaisevasti ja nykyist� suunnitelmaa useammat valtiot voisivat hy�ty� putkesta.

Vain win-win �periaatteella voidaan edet�

Ei ole tervett� ajattelua, ett� Suomen talousvesialueella kulkisi monenlaisia uhkakuvia rakentava putkilinja, joka ei tuota Suomelle mit��n ja jota Suomi ei k�yt�nn�ss� voi valvoa.

Ellei yhteisten intressien pohjalta ja win-win �periaatteella l�ydet� ratkaisua, on parempi, ettei t�m�n tyyppisi� sotakorvausten luonteisia hankkeita en�� toteuteta.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

K��penhaminan kriteerit ja Karjalan palautus

Mon, 29 Sep 2008 11:02:00 GMT

Tiedote 29.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1640&author=10
K��PENHAMINAN KRITEERIT JA KARJALAN PALAUTUS

- Oliko Halosen vakuuttelu oikea?
- Saksojen jako ja sodan uhka eiv�t est�neet j�senyytt�
- Irlannilla, Englannilla ja Kreikalla alueriitoja
- CIA:n Factbook tunnistaa Suomen rajariidat
- Useilla uusilla j�senvaltioilla rajariitoja
- K��penhaminan kriteerit
- EU-j�senyys on m��r�muotoinen prosessi
- Prosessiin ei kuulu suullisia vakuutteluja
- EU-j�senyys ei est� alueneuvottelujen aloittamista
- Poliitikot eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja
- Oikeusviranomaiset eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja
- ETYK antaa t�yden mahdollisuuden korjaamiseen
- EU:sta saatavissa palautukseen tukea

Oliko Halosen vakuuttelu oikea?

Presidentti Tarja Halonen antoi Yle-1:n presidentin kyselytunnilla 15.09.2008 ymm�rt��, ettei Suomella ole Ven�j�lle tai kenellek��n muulle mink��nlaisia aluevaatimuksia. H�n my�s totesi: - Itse asiassa olemme n�in vakuutettu my�s l�nteen liittyess�mme, mm. Euroopan unioniin. Asiaa on k�sitelty artikkelissa �Halonen paljasti tuntemattoman EU-sidonnaisuuden�.

Suomessa on hyvin usein tuotu esille, ettei maalla saa olla rajariitoja sen pyrkiess� EU:n j�seneksi. T�m� tuodaan jatkuvasti perusteeksi sille, ettei Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuksesta ole mahdollista neuvotella.

T�llaista korkealta taholta tulevaa v�itett� on tarpeen tarkastella asiakirjojen valossa ja katsoa, mit� oikein on sovittu ja mit� ei. Samalla on tarpeen katsoa, onko annettuja vakuutuksia ja m��r�ttyj� j�senehtoja noudatettu. Voidaan siten kysy�, onko Halonen oikealla asialla, vai puhuuko h�n totuudenvastaisesti.

Saksojen jako ja sodan uhka eiv�t est�neet j�senyytt�

Euroopan unionin edelt�k�vij�n, Euroopan hiili- ja ter�syhteis�n (EHTY), yhten� perustajaj�senen� oli Saksan liittotasavalta. Sen koko it�raja oli voimakkaasti riidanalainen. T�m�n riidan tunnetuin symboli oli id�n ja l�nnen jakava Berliinin muuri.

Saksojen aluekiistan osalta kyse oli uuden maailmansodan alkamisen mahdollisuudesta, joka vuosikymmeni� varjosti Euroopan maiden toimintaa. L�nsi-Saksan j�senyytt� ei kylm�n sodan vuoksi ole asetettu kyseenalaiseksi. Kriisi ja samalla rajariita ratkesivat vasta, kun Saksan j�lleenyhdistyminen (Deutsche Wiedervereinigung) toteutui 03.10.1990.

Irlannilla, Englannilla ja Kreikalla alueriitoja

Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyv�t 01.01.1973 EU:ksi muuttuneen yhteis�n j�senvaltioiksi. Pohjois-Irlannin asema oli kiistanalainen uusien j�senten v�lill�. T�m� ei kuitenkaan ole est�nyt niiden j�senyytt� EU:ssa.

Kreikka liittyi EU:hun sen kymmenenten� j�senen� 01.01.1981. Liittymiskelpoisuuden perusteluiksi on mainittu sotilasjuntan kaataminen ja demokratian palauttaminen 1974.

EU-perusteluissa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, ett� Kreikalla ja Turkilla oli ko. aikaan rajariita Kyproksesta. Kreikan ja Turkin v�liset kahnaukset eiv�t ole sin�ns� olleet mit��n uutta, sill� Turkki hallitsi Kreikkaa 1400-luvun puoliv�list� vuoteen 1821.

CIA:n Factbook tunnistaa Suomen rajariidat

Suomi liittyi EU:n j�seneksi 01.01.1995. Suomella ja Ven�j�ll� on viime sodista saakka ollut aluekysymys avoimena eli Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja er�iden Suomenlahden ulappasaarien palauttaminen. CIA:n Factbookin mukaan t�llainen kiistakysymys on olemassa, vaikka Suomen valtionhallinto ei siihen osallistukaan.

Useilla uusilla j�senvaltioilla rajariitoja

01.05.2004 EU:n j�senvaltioiksi liittyiv�t Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, T�ekki, Unkari ja Viro.

Viron rajat on sidottu perustuslakiin, jossa rajat m��ritet��n Tarton rauhan 1920 mukaisesti. Viron poliittiset p��tt�j�t ovat ilmeisesti ottaneet oppia suomalaista ja ehdottomasti halusivat ratifioida perustuslakinsa vastaisen rajasopimuksen eli luovuttaa mm. Setomaan Ven�j�lle. Viron tai Latvian rajariidat eiv�t olleet j�senyyden esteit�.

Kyproksella on pitkittynyt rajariita Turkin kanssa, sill� puolet saaresta on Turkin miehitt�m�n�. Se ei kuitenkaan ole est�nyt Kyproksen j�senyytt�.

Vuonna 2007 EU:hun liittyiv�t Bulgaria ja Romania. Romania pit�� hallussaan Unkarille kuuluvaa Transsilvaniaa.

K��penhaminan kriteerit

Eurooppa-neuvosto m��ritti vuonna 1993 ehdokasmaille ns. K��penhaminan kriteerit, jotka Euroopan komission Laajentuminen-osiossa todetaan seuraaviksi:

- vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun;

- toimiva markkinatalous ja kyky selviyty� EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineesta;

- kyky suoriutua j�senyyden mukanaan tuomista velvoitteista, joihin kuuluu my�s poliittisen unionin sek� talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

EU-j�senyys on m��r�muotoinen prosessi

EU-j�senyyden hakeminen on pitk� ja tarkasti m��ritetty prosessi. Ehdot on m��ritetty Euroopan unionista tehdyss� sopimuksessa (artikla 6 ja artikla 49).

Eurooppa-neuvosto t�smensi kriteereit� Madridissa vuonna 1995 lis��m�ll�, ett� ehdokasmaan on kyett�v� panemaan EU:n s��nn�t ja menettelyt t�yt�nt��n. Liittymist� varten ehdokasmaan on mukautettava hallinnollisia rakenteitaan integraation edellytt�m�ll� tavalla.

Prosessiin ei kuulu suullisia vakuutteluja

Liittymisprosessiin ei liity salaisia, suullisia sopimuksia tai �itseasiassa vakuutteluja�. Prosessi on muodollinen ja tarkoin s��nnelty. EU:ssa on nyt 27 maata ja se on maailmanlaajuisesti tunnustettu organisaatio. Oltaisiin t�ysin mahdottomassa tilanteessa, jos j�senmaita sidottaisiin joillakin maakohtaisialla salaisilla, suullisilla vakuutteluilla joihinkin rajoituksiin. Miten sellaiset edes voitaisiin todentaa?

Halosen olisi tarpeen selvitt��, mit� h�n vakuuttelulla oikeastaan tarkoittaa. Onko kyse jollekin EU-j�senelle vai Ven�j�lle annettu vakuuttelu. Vai onko kyse Suomen poliittisten p��tt�jien kesken��n sopimasta yhdest� kanonisoidusta totuudesta?

On voitu havaita, ett� viime vuosikymmenin� valtionjohto on vastoin kansainv�listen ihmisoikeussopimusten henke� ja mahdollisesti my�s kirjainta, kanonisoinut useita asioita siten, ettei niit� saada k�sitell� lainkaan. Niist� on olemassa vain yksi totuudeksi p��tetty muoto, se muoto, mink� valtionjohtomme on p��tt�nyt. Tyypillisimm�t kanonisoidut asiat ovat esim. Karjalan palautuskysymys, sotasyyllisyyden purkaminen ja asek�tkent�tuomioiden purkaminen.

EU-j�senyys ei est� alueneuvottelujen aloittamista

Suomi ei siten ole voinut sitoa Suomen Tasavaltaa, saati sen kansalaisia, johonkin rajoitukseen, ettei viime sotiin liittyvi� v��ri� p��t�ksi� voida korjata.

Suomi on vakuuttanut ja liittymisosopimuksessaan ratifioinut eritt�in vahvat ehdot: - vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun.

Toteutuuko Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksen osalta oikeusvaltion periaate? Toteutuuko oikeusvaltion periaate ns. sotasyyllisten tuomioiden purkamisessa?

Takaavatko suomalaiset instituutiot ihmisoikeuksien toteutumisen? Ent� v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun?

Poliitikot eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja

Kotimaan sis�isten pakolaisten eli evakkojen ihmisoikeudet eiv�t ole toteutuneet. Valtiojohtomme ei ole sen asian edest� toiminut presidentti Urho Kekkosen j�lkeen mill��n lailla. Presidentti Halonen on suorastaan kielt�ytynyt kajoamasta asiaan. P��ministeri Matti Vanhanen on mennyt omin luvin lupaamaan karjalaisten maat ven�l�isille. H�n ei ole ottanut evakkojen asioita hoitaakseen.

Hallitus ja eduskunta eiv�t ole sen paremmin sotasyyllisyytt� kuin Karjalan kysymyst�k��n k�sitelleet. Poliittiset p��tt�j�t ja puolueet eiv�t ole siten toteuttaneet j�senkriteereit�.

Oikeusviranomaiset eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja

Oikeuskansleri Jorma Aalto kyll�kin totesi 1992, ett� ns. sotasyyllisyystuomiot olivat perustuslain ja l�nsimaisen oikeusj�rjestyksen vastaisia, mutta kielt�ytyi toimimasta mitenk��n. H�nenk��n toimintansa ei osoita, ett� Suomessa olisi vakaat instituutiot, jotka takaavat oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Oikeuskanslerinvirasto ei osaltaan ole j�senkriteereit� t�ytt�nyt.

Suomen oikeusviranomaiset eiv�t ole mill��n muodoin antaneet tukeaan evakkojen hakiessa vahvistusta kansainv�lisesti sovitulle omistusoikeudelle eli pakkoluovutetuilla alueilla olevien kiinteist�jen takaisinsaantikanteille. Suomalaisten oikeusviranomaisten olisi tullut k�ynnist�� n�m� takaisinsaantikanteet tai v�hint��n avustaa niiden prosessointia. Mit��n apua kyseiseen prosessiin ei ole tullut.

ETYK antaa t�yden mahdollisuuden korjaamiseen

Suomen ja Ven�j�n raja on kansainv�lisoikeudellisesti vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa 1947 ja v�lillisesti ETYK:n p��t�sasiakirjassa.

Sen sijaan ns. Naapuruussopimus 22.01.1992 ei ole rajasopimus. Samanaikaisesti laadittu ns. L�hialueyhteisty�sopimus on l�hinn� lahjoitus- tai lahjontasopimus, joka ei kuitenkaan merkitt�v�sti ole koskenut l�hialueita.

ETYK:n pohjalta Suomi ja Ven�j� ovat sitoutuneet rajojen loukkaamattomuuteen. Tilanne on siten sangen my�nteinen, ettei rautaa ole rajalla, eik� kumpikaan osapuoli ole mill��n lailla hy�kk��m�ss� toisen kimppuun. Loukkaamattomuuteen sitoutuminen ei mill��n muodoin est� vanhojen v��ryyksien korjaamista. Olisihan mielet�nt� ja ilmeisesti lainvastaistakin, laatia sellainen laki, joka est�� raskaiden rikosten oikaisun.

ETYK:n p��t�sasiakirja ja ETYK:i� seuranneen ETYJ:n periaatteet antavat t�ydet mahdollisuudet muuttaa rajoja rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Vaikka Ven�j�n ja Suomen rajat ovat syntyneet kansainv�lisi� lakeja rikkomalla ja k�ytt�m�ll� roomalaisen oikeuden periaatteita, ei niiden korjaamista pid� toteuttaa samoilla periaatteilla.

EU:sta saatavissa palautukseen tukea

EU:n piiriss� k�ytyjen yksityisten keskustelujen pohjalta voidaan arvioida, ett� EU:sta l�ytyy Suomen omien alueitten palauttamisvaatimukselle paljon ymm�rryst� ja tukea. Karjalan tilanteesta muodostuu ajan kuluessa kest�m�t�n kysymys.

Karjala on vanhaa Hansa-aluetta, joka aikanaan erinomaisesti toimi id�n ja l�nnen porttina. Nyt yhteys on katkaistu, mik� EU-j�senkartassa n�kyy selv�sti Viron ja Suomen v�lilt� puuttuvana maa-yhteyten�. T�st� rikkoutuneesta kokonaisuudesta k�rsii EU-maiden lis�ksi Ven�j�.

EU-tuen saamisen Karjalan palautukselle on t�ysin dementoinut Suomen valtionjohdon oma kielteinen asenne ja pelko. Asiasta ei uskalleta edes puhua. Brysseliss� Karjalan on maininnut MEP:st� Ari Vatanen, joka kyll�kin on Ranskan edustaja. Voimakkaan aloitteen on l�hdett�v� kotimaisesta valtionjohdosta, tarvitaan: - vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Tsekit: Totalitarismin uhreille instituutti ja museo

Sat, 20 Sep 2008 21:42:00 GMT

Tiedote 21.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1635&author=10
TSEKIT: TOTALITARISMIN UHREILLE INSTITUUTTI JA MUSEO

- Eurooppa ei ole selvitt�nyt menneisyytt��n
- Prahan julistus 2008
- Tsekit eiv�t n�yt� uskovan suomalaisiin poliitikoihin
- Muistop�iv�-esitys EU-parlamentin viralliseksi asiakirjaksi
- Evakkoinstituutilla ei viel� Suomessa poliittista kantavuutta
- Holokausti-museo Moskovaan, Baltiassa miehitysmuseot
- Vain luottamus kantaa ja aikaansaa win-win �tilanteen

Eurooppa ei ole selvitt�nyt menneisyytt��n

Tohtori Pavel Zacek Prahassa sijaitsevasta Institute for Totalitarian Studies �laitoksesta on esitt�nyt Euroopan Parlamentille uuden eurooppalaisen organisaation perustamista. Sen teht�v�n� olisi toimia totalitarismin tutkimusinstituuttina ja totalitarististen hallintojen uhrien museona. Instituutti ei rajoittuisi vain kommunismiin, vaan k�sittelisi kaikkia totalitaristisia hallintoja. Instituutista ja museosta kertoi Euobserver.com 19.09.2008.

Keskeinen peruste Dr. Zacekilla on se, - Ettei Eurooppa kokonaisuudessaan ole selvitt�nyt v�lej��n oman menneisyytens� kanssa. Tsekin tasavalta toimii tammikuusta 2009 Euroopan unionin puhemiesvaltiona, jolloin sen tulisi vied� t�t� asiaa eteenp�in.

Ehdotuksen tavoitteena on perustaa pan-eurooppalainen orgaani ns. eurooppalaiseen omaantuntoon ja kommunismiin liittyv�n Prahan julistuksen mukaisesti, jonka Tsekin senaatti on vahvistanut kes�kuussa 2008.

Prahan julistus 2008

Prahan julistus muistuttaa mieliin kunnioitettavaa ja demokraattista eurooppalaisen kotimme tulevaisuutta: niill� yhteiskunnilla, jotka laiminly�v�t menneisyytens�, ei ole tulevaisuutta; Eurooppa ei yhdisty, ellei se kykene yhdist�m��n uudelleen historiaansa, tunnistamaan kommunismia ja natsismia yhteiseksi perinn�ksemme ja k�ynnist�m��n rehellist� ja perinpohjaista keskustelua kaikista totalitarismin viime vuosisadan rikoksista; miss� kommunistinen ideologia on suoraan vastuullinen rikoksista ihmiskuntaa vastaan; sill� kommunistisesta perinn�st� johtuva huono omatunto on raskas taakka Euroopan tulevaisuudelle ja lapsillemme; sill� kommunistisen menneisyyden erilaiset arvostukset jakavat euroopan �L�nteen� ja �It��n�.

Prahan deklaraatio on kaikkiaan laaja selvitys. Se esitt��, ett� sek� natsi- ett� kommunistiset totalitaristiset hallinnot tulisi nimet� p��asiallisiksi 20. vuosisadan vitsauksiksi ja kommunismin nimiss� tehdyt rikokset tulisi m��ritt�� rikoksiksi ihmisyytt� vastaan. Julistuksen voi allekirjoittaa Prague Declaration �sivuilla.

Prahan julistus on saman tyyppinen kuin Euroopan Neuvostolle annettu selvitys, mink� pohjalta Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous 25.01.2006 tuomitsi totalitarististen kommunistihallintojen rikokset.

Tsekit eiv�t n�yt� uskovan suomalaisiin poliitikoihin

Tohtori Zacek ei pid� todenn�k�isen�, ett� instituutti realisoituisi Tsekin kuuden kuukauden EU-puheenjohtajuuden aikana, mutta h�n toivoo, ett� Puola ja Baltian valtiot viev�t ajatusta eteenp�in, kun on niiden vuoro toimia puheenjohtajina.

Zacek ei n�yt� odottavan, ett� Suomi tulisi edist�m��n instituutin perustamista. Ilmeisesti h�n on seurannut suomalaisten poliitikkojen kyyristely� ja arvioinut, ettei apua ole saatavissa. Ehk�p� t�st� syyst� h�n tuo esille, ett� instituutin tulisi kattaa totalitaristinen menneisyys Portugalista Kreikkaan ja sielt� Baltian valtioihin.

Muistop�iv�-esitys EU-parlamentin viralliseksi asiakirjaksi

Prahan julistus on lis�ksi ehdottanut, ett� 23. elokuuta julistettaisiin natsi- ja kommunismitotalitarismin hallintojen rikoksen uhrien muistop�iv�ksi samalla tavoin kuin 27. tammikuuta kunnioitetaan holokaustin uhreja.

23. elokuuta on valittu sen vuoksi, ett� silloin solmittiin Euroopan etupiireihin jakava Molotov-Ribbentrop �sopimus salaisine lis�p�yt�kirjoineen. Etupiirijakoon joutuivat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Romania.

Bulgarialainen konservatiivi Nickolay Mladenov on Euobserver�n mukaan kertonut Tsekin Uutistoimistolle, CTK:lle, ett� enemm�n kuin puolet MEP�st� on allekirjoittanut t�m�n julistuksen, joten siit� tulee Euroopan parlamentin virallinen asiakirja ensi viikolla.

Evakkoinstituutilla ei viel� Suomessa poliittista kantavuutta

Suomessa totalitarismiin liittyv� instituutti ja �museo eiv�t ole saaneet poliittista innostusta aikaiseksi. Ven�l�inen ote n�ytt�� yh� pit�v�n suomalaisia poliitikkoja liekanarussa. Pro Karelia ehdotti 16.03.2004 seminaarissa erillisen Evakkoinstituutin perustamista. Puolueet eiv�t ole asialle l�mmenneet. On toivottavaa, ett� eurooppalaiset tuulet synnytt�v�t toisenlaisen ilmapiirin.

Ven�j�ll� erityisesti Stalinin totalitarismi n�ytt�� taas nousevan erityiseen kunniaan. Jo presidenttiaikanaan Vladimir Putin totesi presidentti Georg Bushille Moskovassa toukokuussa 2005, ett� Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.

Useissa Euroopan maissa neuvostototalitarismia k�sitell��n monipuolisesti. Ei kuitenkaan Suomessa. Kansa ei viel� ole her�nnyt oivaltamaan, millainen joukko maansa myyneit� poliittisia p��tt�ji� meill� on ollut, ja kenties on viel�kin. Liettualaisen ohjaajan Edvins Snoren j�rkytt�v� filmi � The Soviet Story � kertoo siit� k�sitt�m�tt�m�st� julmuudesta ja raakuudesta, mill� neuvostohallinto k�vi maailmanvalloitustaan.

Soviet Story by Edvins Snore
http://prokarelia.net/images/sovietstory_poster.jpg

Holokausti-museo Moskovaan, Baltiassa miehitysmuseot

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, ett� Moskovaan suunnitellaan maailman suurinta Suvaitsevaisuus-museota, jossa juutalaisuuden historille pyhitetty n�yttely Moskova.info:n p��toimittajan Daniel Dobrowolskin mukaan kattaa suurimman osan. Hankkeen rahoittavat yksityiset tahot. Tilaan tulee my�s Darja Zhukovan yksityinen nykytaiteen museo. Zhukova tunnetaan miljard��ri Roman Abramovitsihin yst�v�n� ja Abramovitsh puolestaan Ven�j�n juutalaisyhteis�jen liiton kunniaj�senen�.

Baltian maissa on omat totalitarismi-museonsa: Riiassa, Vilnassa ja Tallinnassa.

Berliiniss� 10.08.2006 avattu Erzwungene Wege �n�yttely kertoi laajasti 100 miljoonan eurooppalaisen karkotetun, pakolaisen ja evakon tiest� pois kotiseudultaan sodan tuhoja pakoon � tai kuolemaan. Mukana olivat my�s Karjalan evakot.

Vain luottamus kantaa ja aikaansaa win-win �tilanteen

Euroopan kehityksen ja Ven�j�-suhteen kannalta on esiarvoisen t�rke��, ett� historiaa tarkastellaan rehellisesti. Natsismi on II maailmansodan voittajien toimesta tuomittu kaikesta syyp��ksi lukemattomia kertoja. Stalinin totalitarismi, joka uhreilla mitattuna (yli 100 miljoonaa oman valtioterrorin uhria) on t�ysin omaa luokkaansa natsismiin verrattuna, ei sen sijaan ole tullut tuomituksi. Sodan p��arkkitehti on siten onnistuneesti unohdettu.

Euroopan Unioni ja Yhdysvallat selvitt�v�t parhaillaan suhdettaan Ven�j��n. Aikaisemman toiminnan perusteella n�ytt�� silt�, etteiv�t eurooppalaiset ja amerikkalaiset ole halunneet ymm�rt�� ihmismielen perusfaktoja ven�l�isten osalta. Kaiken yhteisty�n perustana on luottamus. Kest�v�� luottamusta ei voida rakentaa ruumiskasojen p��lle ja valheille. Kyet�kseen kehittym��n sivistysvaltioksi Ven�j�n on k�yt�v� l�pi historiansa hirvitt�v�t kipupisteet ja korjattava tehdyt rikokset.

On t�ysin v��r� l�ht�kohta muiden maiden osalta tuudittaa Ven�j�� siihen uskoon, ettei mit��n tarvitse selvitt��. Sellainen johtaa asteittain katastrofiin, josta jo nyt on aivan riitt�v�sti n�ytteit�. Todellinen naapuruus ja yhteisty� l�htee luottamuksesta. Vain aito luottamus voi rakentaa win-win �pohjaa, jolloin jokainen mukana oleva voittaa. Ainoa tie todelliseen yhteisty�h�n on tekojen kautta rakennettu luottamuksen tie.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Halonen paljasti tuntemattoman EU-sidonnaisuuden

Fri, 19 Sep 2008 09:33:00 GMT

Tiedote 19.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1632&author=10
HALONEN PALJASTI TUNTEMATTOMAN EU-SIDONNAISUUDEN

- Onko maiden menetys sovittu salaisesti EU-sopimuksessa?
- Mik� on Halosen esille tuoma uusi EU-sidonnaisuus?
- Ovatko salaiset sidonnaisuudet Suomea sitovia?
- Politiikkaa ja juridiikkaa ei pit�isi sotkea toisiinsa
- Yksimielisyys rajojen muuttamisesta?
- ".. se ei vaan onnistu, se me tiedet��n"
- Fatalismi ja antautuminen huonoja etuk�teisohjeita

Onko maiden menetys sovittu salaisesti EU-sopimuksessa?

Yle-1:ss� presidentin kyselytunnilla 15.09.2008 professori Arto Palkama kyseli presidentti Tarja Haloselta Atlantin julistuksesta ja Karjalan palauttamisesta. Rajojen muuttamattomuudesta Halonen totesi seuraavaa:

- Ensinn�kin Suomella ei ole, siis virallisesti, ollut vuosikymmeniin aluevaatimuksia Ven�j�n tai jonkun muun maan suhteen ja t��n luovutetun Karjalan osa taas oli ratkaistu Pariisin rauhansopimuksessa 1947, eik� Suomi ole ehdottanut, eik� ehdota, neuvottelun avaamista Karjalasta.

- Itse asiassa olemme n�in vakuutettu my�s l�nteen liittyess�mme, mm. Euroopan unioniin.

Presidentin lause avaa uuden ulottuvuuden Suomen EU-sopimukseen. Onko suomalaisten ja erityisesti pakkoluovutettujen alueitten pakolaisten eli evakkojen sel�n takana salaisesti sovittu jotakin, josta ei ole mainintaa virallisissa papereissa? Asia on merkitt�v�.

Atlantin julistusta ja Karjalan palautusta, johon Halonen ei k�yt�nn�ss� lainkaan vastannut, k�sitell��n artikkelissa: Halonen ja Atlantin julistus.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1633&author=10

Mik� on Halosen esille tuoma uusi EU-sidonnaisuus?

Halonen esitti ohjelmassa, ett� Suomen liittyess� EU:hun, olisi luvattu, ettei rajoihin eli Karjalan kysymykseen palata. Halosen on paljastettava, milloin, kenen toimesta ja mill� oikeudella t�llainen k�yt�nn�ss� noin miljoonan suomalaisen ihmisoikeuksista luopuminen on tapahtunut. Onko meilt� salattu joku EU-liittymisen t�rke� kohta viimeiset 13 vuotta?

Virallisissa EU-asiakirjoissa ei ole mainintaa siit�, ett� Petsamon, Salla-Kuusamon, Karjalan ja er�iden ulappasaarien asukkaat nyt luopuvat jakamattomista oikeuksistaan. Ei ole mainintaa siit�, ettei heid�n kohdallaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artikla tai Euroopan ihmisoikeusopimuksen 1. lis�p�yt�kirja pid�k��n paikkansa.

Onko Suomi EU:hun liittyess��n sopinut my�skin siit�, ettei Atlantin julistus ole Suomea koskeva ja ettei Ven�j�n tarvitse muutoinkaan Suomen suhteissaan noudattaa sovittuja kansainv�lisi� ihmisoikeuksia? Presidentti Halonen on velvollinen esitt�m��n ne asiakirjat, joissa h�nen nyt esille tuomansa rajoitukset on sovittu.

Ovatko salaiset sidonnaisuudet Suomea sitovia?

Kyseisten mahdollisten asiakirjojen laillisuudesta voidaan olla monta mielt�. Kyseess� on 45 000 km2 suomalaisten omistamaa maata sek� Neuvostoliiton ja Ven�j�n toteuttama alueen ilmainen k�ytt� yli 60 vuoden ajalta. Kyseess� on my�skin yli 60 vuoden ajalta suomalaisten metsist� varastettujen ja hakattujen puiden myynti ja moni muu omistukseen automaattisesti liittyv� oikeus.

Tarkastellessaan EU-j�senyyden 10-vuotistaivalta 19.04.2005 presidentti Halonen ei sanallakaan maininnut t�llaisen olennaisen t�rke�st� asiasta. Lakivaliokunnan varapuheenjohtajana 1991-94 ja suuren valiokunnan puheenjohtajana 1995 sek� 13.04.1995 alkaen ulkoministerin� Halonen on ollut hyvin perill� EU-j�senyyteen liittyvist� asioista. Eduskunta p��tti liittymisest� 18.11.1994 ja Suomi liittyi EU:n j�seneksi 01.01.1995.

Halosen tulee siten osoittaa asiakirjoilla, ett� Euroopan unioniin liittyess��n Suomi on vakuuttanut luopuvansa kaikista vaatimuksista pakkoluovutettuun alueeseen. Ellei Halonen sit� kykene tekem��n, on kyseess� sangen vaikea tilanne. Suomen istuva presidentti on tietoisesti antanut v��r�� tietoa kansalle eritt�in merkitt�v�st� asiasta. Nauttiiko presidentti silloin kansan ja eduskunnan luottamusta? T�m� asia on selvitett�v�.

Halosen maininta l�nteen liittymisest� on sik�li mielenkiintoinen, ett� h�n samalla tunnustaa Suomen aolleen aikaisemmin it��n liittynyt. Onko valtionjohto jotenkin j��nyt �it��n� edelleenkin?

Politiikkaa ja juridiikkaa ei pit�isi sotkea toisiinsa

Presidentti Halonen ehk� selitt�� toisenkin lausumansa: �... t�m� on kansainv�lisoikeudellisesti Euroopassa sellainen tilanne, ett� siihen ei saa kyll� niin kuin kannatusta, ett� vanhoja rajoja alettais niin kuin uudestaan muuttamaan, ett� vaatis yksimielisyytt� ja se ei vaan onnistu, se me tiedet��n�.

Halonen viittaa puheenvuorossaan rajojen muuttamiseen. H�n kytkee yhteen kansainv�lisen oikeuden ja rajojen muuttamisen kannatuksen. Halonen on koulutukseltaan juristi. Onko presidentin k�sityksen mukaan vahvistettu kansainv�linen oikeus kiinni siit�, ett� siin� mainituille asioille l�ytyy kannatusta? Sotketaanko t�ss� politiikka ja juridiikka perusteellisesti kesken��n? Eik� kansainv�linen oikeus ole sovittu sill� perusteella, ett� sit� noudatetaan?

YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ei miss��n kohdissa mainita, ett� esim. artikla 17 noudatetaan silloin, kun siihen l�ytyy riitt�v�sti kannatusta. Artiklaa tulee noudattaa suhdanteista riippumatta. Atlantin julistuksessa ei mainita, ett� sit� noudatetaan, jos Suomen poliittinen johto ja jotkut muut maat niin kuin kannattavat asiaa.

Yksimielisyys rajojen muuttamisesta?

Halonen ei mainitse, keiden yksimielisyytt� rajojen muuttaminen edellytt�isi. Viittauksella Euroopan tilanteeseen Halonen antaa ymm�rt��, ett� tarvittaisiin EU-maiden hyv�ksyminen sille, ett� Suomi voisi ottaa Karjalan esille. Suomalaisille ei ole esitetty sellaista EU-sopimusta, jossa t�llainen ehto olisi mainittu. Ehk� kyseess� on salainen asiakirja tai Halosen salaama asiakirja, kuten h�n salasi pankkikriisiin liittyv�n ns. Koiviston konklaavin eli oikeuspoliittisen seminaarin aineiston.

My�sk��n Pariisin rauhansopimus ei mainitse, ett� sen kohtien muuttamiseen tarvittaisiin EU-j�senten hyv�ksymist�.

Vertailupohjaksi voidaan ottaa Koiviston aikana tehty Pariisin rauhansopimuksen ns. sotilasartiklojen yksipuolinen uusi tulkinta. Ei siin� kyselty ulkopuolisilta, vaan uusi tulkinta p��tettiin yksipuolisesti. Mahdollisesti on k�yty diplomaattista tiedotustoimintaa sit� ennen, mutta mit��n virallisia neuvotteluja ei ole ollut.

".. se ei vaan onnistu, se me tiedet��n"

Verraten erikoinen on Halosen toteamus rajojen muuttamisesta, ett� �... se ei vaan onnistu, se me tiedet��n�. Mist� me se tiedet��n? Halonen toteaa, ett� ei ole kysytty, eik� kysyt�. T�ytyy olla melkoinen ajatustenlukija, kun tiet�� asian sit� selvitt�m�tt�.

Miten presidentti perustelee noin ehdottoman kantansa siihen verrattuna, ett� Politbyroo ja presidentti Jeltsin jo l�hettiv�t viestej� valmiudesta neuvotella aluekysymyksist�? Mill� perusteella tilanne on niin voimakkaasti muuttunut, ett� kysym�tt� asia tiedet��n.

Suomen valtionjohdon kyvytt�myys on tullut esille juuri siin�, ettei suomalaisten oikeuksia ole uskallettu ajaa. On aina pel�tty ven�l�isten suuttumista ja reaktioita. Suomalaisilla on joku ihmeellinen alisteinen mentaliteetti ven�l�isi� kohtaan.

Fatalismi ja antautuminen huonoja etuk�teisohjeita

Ven�j� on kooltaan suuri ja sill� on suuren ongelmat ja tavoitteet. Pienell� on samat ihmisoikeudet kuin suurellakin, eik� ole mit��n syyt� luopua niist� ainakaan etuk�teen.

Halonen ongelma on se, ett� h�n on ly�nyt kantansa ehdottomasti kiinni jo etuk�teen. H�n vastasi selv�sanaisesti ent. p��toimittaja Inkeri Rislan suoraan kysymykseen 28.05.2005 Karjalan palauttamisen esille ottamisesta, ett� h�n ei ota sit� esille. Miksi ei ota? Se j�i t�ysin ep�selv�ksi. Fatalisti tai etuk�teen antautuja on huono yhteisten asioitten ajaja.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Viron vai Suomen posttraumaattinen stressi?

Thu, 11 Sep 2008 09:36:00 GMT

Tiedote 11.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1625&author=10
VIRON VAI SUOMEN POSTTRAUMAATTINEN STRESSI?

- Halonen loukkasi virolaisia j�lkineuvostolaisesta stressist�
- Ryhtyik� Halonen psykiatriksi?
- Onko virolaisilla hikoilua, vapinaa, ruokahaluttomuutta ...?
- Lukiko Halonen l��k�rikirjan diagnoosin ensin?
- Erehtyik� Halonen kuvaamaan suomalaisia poliitikkoja?
- Suomalaisten poliitikkojen trauma n�kyy voimakkaana
- Ilves oli kohtelias, kun ei sivaltanut suomalaisia
- Suomi ei ole tukenut Viroa kuin veljeskansaa tulisi tukea
- Parannuskeinojakin tautiin on olemassa
- Sotakirjoja on paljon, mutta palautuksen selvitysty� puuttuu
- Hyv�ksyminen tapahtuneeksi ei ole oikeuksista luopumista
- Tarvitaan aitoja ratkaisuja, ei liturgioita
- Olisiko anteeksipyynt� Virolta paikallaan?

Halonen loukkasi virolaisia j�lkineuvostolaisesta stressist�

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on loukkaantunut presidentti Tarja Halosen Viroa koskevasta arvostelusta ja pit�� sit� outona. Halonen sanoi Ylen mukaan viime viikolla A-Studiossa, ett� virolaiset potevat j�lkineuvostolaista stressi�. H�n oli iloinen siit�, ett� EU:ssa on sellaisiakin maita, joilla ei ole posttraumaattista tilannetta.

J�lkimm�isell� huomautuksellaan Halonen ilmeisesti tarkoitti, ett� virolaisilla on t�llainen stressi, mutta Suomella ja luonnollisesti h�nell� itsell��n Suomen presidenttin� ja armeijan ylip��llikk�n� ei sit� ole.

Presidentti Ilves piti Halosen lausumaa outona ja ilmoitti, ettei Viro ole koskaan arvostellut, eik� tulevaisuudessa arvostele toisen EU-maan ulkopoliittisia p��t�ksi�. Mielenkiintoisena lis�n� oli maininta, ettei Viro my�sk��n arvioi muiden EU-maiden psyykkist� mielentilaa, kertovat Yle Uutiset 10.09.08.

Ilves on opiskellut Wikipedian mukaan Columbian ja Pennsylvanian yliopistoissa psykologiaa ja valmistunut maisteriksi vuonna 1978.

Ryhtyik� Halonen psykiatriksi?

Halosen luokittelun mukaan virolaiset k�rsiv�t j�lkineuvostolaista stressi� ja posttraumaattista stressi�. Ilmeisesti n�m� kaksi asiaa liittyv�t yhteen siten ett� virolaisten posttraumaattinen stressi on juuri sit� j�lkineuvostolaista stressi�.

Posttraumaattinen stressireaktio (PTSD) on psykologiassa ja psykiatriassa k�ytetty k�site, joka Wikipedian mukaan tarkoittaa �killisen, itsest� riippumattoman ja voimakkaita tunteita synnytt�v�n tapahtuman j�lkeisi� reaktioita. Tapahtumana voi olla esim. v�kivalta, sota tai sen uhka tai katastrofi.

Onko virolaisilla hikoilua, vapinaa, ruokahaluttomuutta ...?

Kun katsotaan tietokirjojen antamia PTSD-oireita, virolaiset k�rsiv�t Halosen mukaan tyypillisesti fyysisist� tuntemuksista, kuten hikoilusta, vapinasta, nopeasta sykkeest�, univaikeuksista, ruokahaluttomuudesta. Psyykkisin� oireina voivat olla voimakkaat muistikuvat ja tunteet tai tapahtuman kielt�minen, keskittymisvaikeudet, ep�todellisuuden tunne, v�symys, syyllisyys ja syyttely.

Peda.net �kouluverkko listaa lis�� PTSD-piirteit�. Tautiin sairastunut henkil� juuttuu kiinni traumaan. Traumaattinen tilanne tunkeutuu mieleen yh� uudelleen ja h�n el�� sen uudestaan ja uudestaan ajatuksissaan, tunteissaan tai mielikuvissaan.

Sairastuneet ihmiset v�lttelev�t traumaa ja siit� aiheutuvia mielikuvia. He ehk� pysyttelev�t loitolla uhkakuvaan liittyvist� aiheista, turvautuvat l��kkeisiin tai alkoholiin, ovat jatkuvasti varuillaan uhkaa vastaan, pysyv�t h�lytystilassa. Keho jatkaa reagoimista aivan kuin tuhoutumisen uhka olisi olemassa. Pienikin �rskyke saa tuntemaan voimakasta pelkoa, suuttumusta, paniikkia tai ahdistusta.

He ylireagoivat, alkavat uhkailla toisia tai sulkeutuvat ja j�hmettyv�t. He n�kev�t painajaisunia, ovat ylivalppaita, liioittelevat s�ik�hdysastetta. Keskittymis- ja oppimiskyky heikkenee, ilmenee muistih�iri�it�. Tulee liiallista riippuvuutta ja kyvytt�myytt� tehd� harkittuja, itsen�isi� p��t�ksi�.

Lukiko Halonen l��k�rikirjan diagnoosin ensin?

Mahtoikohan Halonen lukea l��k�rikirjasta posttraumaattisen taudin diagnoosin, ennenkuin h�n ryhtyi arvioimaan virolaisten henkist� tilaa? Arvostelu oli tautikuvan perusteella eritt�in ankara. Sen pohjalta arvosteltuna virolaiset ovat kyvytt�mi� itsen�iseen toimintaan ja tarvitsevat psykiatrin apua.

Ilves on koulutukseltaan psykiatri, joten h�n varmasti ymm�rt�� erinomaisen hyvin t�llaisen taudinm��rityksen sis�ll�n. Ei varmasti tunnu presidentist� mukavalta, kun naapurimaan presidentti l�htee omasta kansasta esitt�m��n t�llaisia taudinm��rityksi�, jotka kaipaavat pikaisesti psykiatrista hoitoa.

Halonen ei tiett�v�sti ole arvostellut yht� voimakkaasti toista naapuria, Ven�j�� ja Ven�j�n johtoa. Onko h�n esitt�nyt, ett� Ven�j� el�� jonkinlaisessa posttraumaattisessa Stalin-Neuvostoliitto �stressiss�, joka sitten purkautuu v�kivallan k�ytt�n� naapureihin, demokratian v�henemisen� ja ihmisoikeuksien polkemisena?

Onko siten ymm�rrett�v�, ett� Suomen kannalta Viron k�ytt�ytyminen on huolestuttavampaa kuin Ven�j�n k�ytt�ytyminen?

Erehtyik� Halonen kuvaamaan suomalaisia poliitikkoja?

Olisiko k�ynyt niin, ett� Halonen erehtyikin arvostelukohteestaan ja toikin esille itseens� ja lukuisiin muihin suomalaisiin poliitikoihin elimellisesti liittyvi� ominaisuuksia ja oireita? Kun katsotaan suomalaisten k�ytt�ytymist�, n�m� posttraumaattiset oireet n�ytt�v�t soveltuvan paljon paremmin suomalaisiin kuin virolaisiin.

Suomalaisilla on eritt�in syv� trauma ven�l�isiin. Siit� kertoo jo Euroopan korkein russofobia-arvo. Viime sotien j�lkeen suomalaiset koteloituivat tai ehk� paremmin heid�t koteloitiin tunteissaan ven�l�isiin. YYA oli ylin yst�vyyden takaaja ja mittari.

Koko syv� suomettumisen jakso oli sit� Suomen tautia, mit� aivan hiljattain poisnukkunut psykiatri ja tohtori Martti Siirala sattuvasti kuvasi: �Karjalan kohtalo on yhteis�llinen psykoosi, kansallisen trauman tuottama sairaus ja piilev� depressiivinen psykoosi�. H�n psykiatrina n�ki suomalaisten taudinkuvan. Ehk� Halosenkin olisi hyv� lukea Siiralan kirja Syviss� raiteissa: kansallisen itsetunnon matka (1991, yhdess� Sirpa Kulosen kanssa).

Suomalaisten poliitikkojen trauma n�kyy voimakkaana

Suomalainen trauma n�kyy eritt�in hyvin presidentti Mauno Koiviston toiminnasta Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa. H�n ei uskaltanut edes ryhty� keskustelemaan Karjalan palautuksesta suomalaisten tai ven�l�isten kanssa, koska pelk�si ven�l�isten suuttuvan.

Suomen presidentti, hallitus ja eduskunta n�ytt�v�t edelleen vahvasti kokevan � Halosen diagnosin pohjalta � posttraumaattista stressi� Ven�j�st�. Poliittinen eliitti haluaa ehdottomasti olla sotaan syyllinen. Ns. sotasyyllisyystuomiot ovat yh� purkamatta, vaikka on kulunut yli 60 vuotta siit�, kun n�m� Suomen perustuslain vastaiset tuomiot annettiin.

Diagnoosia vahvistaa se, ettei yksik��n merkitt�v�n puolueen presidenttiehdokas uskaltanut antaa edes haastattelua, koska he pelk�siv�t leimautumista Karjalaan jollakin tavoin. Ei voida pit�� henkisesti erityisen terveen� sellaista koteloitumista, t�rke�n asian kanonisointia ja vaikenemista, mit� Suomessa harjoitetaan. Karjalan kysymyksen oheella Nato-kysymys on viime aikoihin saakka ollut umpiossa ja ulkoministeri� yritet��n h�ykytt�� siit�, ett� h�n on rohjennut puhua Natosta kuin mist� tahansa t�rke�st� asiasta.

Ilves oli kohtelias, kun ei sivaltanut suomalaisia

Presidentti Ilves oli sangen kohtelias, kun ei sivaltanut t�ydelt� laidalta esimerkkej� suomalaisten poliitikkojen syv�st� stressist�.

Kun kulkee esim. Tallinnan kaduilla ja keskustelee ihmisten kanssa, ei maallikko havaitse lainkaan edell� lueteltuja oireita. Virolaiset ovat ripe�sti kehitt�neet kansakuntaansa ja ovat tehneet oman harkintansa pohjalta p��t�kset niin EU:hun kuin Natoonkin liittymisest�.

Kun virolaisten poliitikkojen, jopa ministerien kanssa keskustelee, he eiv�t kavahda puhumista Setomaasta ja Tarton rauhasta. Eiv�t he jostain syyst� vaadi Setomaata takaisin, vaikka virolaisten enemmist� ja perustuslaki niin edellytt�v�t. Suomalaiset poliitikot voivat kyll� kahdenkesken keskustella vapaastikin Karjalasta, sotasyyllisyydest� ja Tarton rauhasta, mutta julkisuudessa takki k��ntyy tiukasti toisinp�in.

Suomi ei ole tukenut Viroa kuin veljeskansaa tulisi tukea

Suunnaton Ven�j�-pelko esti aikanaan Koivistoa tukemasta Viron uudelleen itsen�istymist�. Ei tukenut Halonen Viroa ns. pronssisotilas-jupakassakaan, vaikka Ven�j� l�hes tuntui hy�kk��v�n Viroon. Oliko kyseess� sama syv� Ven�j�-pelko, joka esti Halosta aidosti liittym�st� eurooppalaiseen rintamaan Georgian puolesta? Suomen presidentti loisti poissaolollaan Georgiaa tukevasta rintamasta. Ilves olisi voinut n�ist� hyvin huomauttaa.

Suomalaisissa poliittisissa p��tt�jiss� viime sotiin ja Ven�j��n liittyv� stressi ilmenee �liiallisena riippuvuutena ja kyvytt�myyten� tehd� harkittuja, itsen�isi� p��t�ksi�. Ensin mietit��n vanhaan kotiryss�tyyliin, mit�h�n ven�l�iset sanovat ja vasta sen j�lkeen tehd��n p��t�s.

Yksi esimerkki t�st� kyvytt�myydest� on l�hialueyhteisty�rahoitus, jonka varjolla Ven�j�lle edelleen ty�nnet��n vuosittain kymmeni� miljoonia euroja projekteihin, joilla ei Suomen kanssa ole mit��n tekemist�. Olemme my�s selv�sti kiinni Saimaan kanavassa, jota suomalaiset ilmeisesti k�ytt�v�t vain noin 5 %, mutta maksavat merkitt�v�n osan kuluista.

Vahvana esimerkkin� j�lkivaikutuksista on Nord Stream, jota jopa entinen p��ministerimme on ryhtynyt lobbaamaan. Eik� kannata unohtaa rekkarallia ja puutullejakaan.

Parannuskeinojakin tautiin on olemassa

Viime aikoina ainoina poliittisina poikkeuksina, jotka ovat uskaltaneet ilmaista avoimesti mielipiteens�, ovat olleet presidentti Martti Ahtisaari ja ulkoministeri Alexander Stubb. Saa n�hd� milloin heid�t yritet��n saada �hoitoon�, ettei saman muotin mukaisuudesta erotuttaisi.

T�ss� vaiheessa posttraumaattisesta stressist� viel� vapaat suomalaiset voisivat jo ep�toivoisina kysell�, ett� eik� tuosta taudista ole mink��nlaista ulostuloa. Pedia.net nime�� taudin hoitoon kolme keskeist� osatekij��: 1) kauhistuttavan, ylivoimaisen kokemuksen l�pik�yminen ja hyv�ksyminen; 2) fysiologisten ja biologisten stressireaktioiden s��teleminen ja hallinta; 3) turvallisten sosiaalisten yhteyksien palauttaminen sek� vaikutuskyvyn palauttaminen ihmissuhteisiin.

Yleisen� neuvona on, ett� trauma on asetettava laajempiin puitteisiin ihmisen el�m�ss� ja sit� on tarkasteltava suhteellisen erillisen� historiallisena tapahtumana tai tapahtumasarjana. Eik� sen voi odottaa tapahtuvan uudelleen, jos traumatisoitunut henkil� ottaa vastuun el�m�st��n.

Sotakirjoja on paljon, mutta palautuksen selvitysty� puuttuu

Suomen osalta neuvot ovat tarpeelliset. Viime sotia on k�yty l�vitse paljonkin erityisesti taisteluiden osalta. Sodasta kertovia kirjoja on paljon. My�s evakkokertomuksia on runsaasti. Mutta sen sijaan sellaisia selvityksi�, jotka tarkastelisivat perusteellisesti aluemenetyksi�mme ja niiden vaikutusta t�m�n p�iv�n kansantalouteen, ei juurikaan ole. Viel� v�hemm�n on selvityksi�, jotka k�sittelev�t Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautusta.

Erikoisinta t�ss� palautuskirjallisuuden puutteessa on se, ett� kyseess� on Suomelle eritt�in merkitt�v� asia, yhteens� 45 000 km2 alue. Silti valtiojohto ei ole v�itteiden mukaan koskaan tehnyt laajempaa selvityst� tai laskelmia palautuksesta. Asiaa on kartettu kuin ruttoa siit�kin huolimatta, ett� suomalaiset yh� omistavat pakkoluovutettujen alueitten maat ja mannut. Ei sellainen ole tervett� suhtautumista.

Terve suhtautuminen olisi sit�, ett� pakkoluovutettujen alueitten palautusta koordinoitaisiin esim. p��ministerin toimistosta. Eri ministeri�t selvitt�isit palautuksen vaikutukset ja toimenpiteet hallinnonalallaan ja tutkimuslaitokset antaisivat oman panoksensa. Kun tieto on ker�tty, sit� ryhdyt��n k�sittelem��n ja evaluoimaan laajemmalla joukolla. Mit��n t�llaista ei Suomessa ole koskaan tehty.

Hyv�ksyminen tapahtuneeksi ei ole oikeuksista luopumista

Tapahtuneen hyv�ksyminen on t�rke��, eih�n muuten olla selvill�, miss� tilanteessa olemme t�n��n ja mist� l�hdemme eteenp�in. Poliittisten johtajien ja kansalaisten on prosessoitava tapahtuma mieless��n ja hyv�ksytt�v� se t�m�n hetken tilanteena. On turha kiukutella, puida taskussa nyrkki� tai manailla tapahtunutta.

Tapahtuman hyv�ksyminen tapahtuneena tosiasiana on t�ysin eri asia kuin asian j�tt�minen sillens�. Kun nykytila on asiallisesti selvill� ja ylim��r�iset tunteet eiv�t h�iritse ajattelua, on paljon helpompi l�yt�� win-win �ratkaisuja tilanteen laukaisemiseksi. Vaikenemalla asiat eiv�t selvi�. Luottamus ei palaa muutoin kuin korjaamalla luottamuksen rikkoneet asiat.

Jos j�t�mme asian sillens�, hyv�ksymme lukemattoman m��r�n rikoksia ja rakennamme ns. yst�vyytt� t�ysin valheelliselle perustalle. N�in suomalaiset ovat kuitenkin tehneet yli 60 vuotta. T�llainen v�liaikaisratkaisu ei ole parantanut tautia. Eik� se koskaan tule parantamaankaan.

Sin�ns� Suomi omalla k�ytt�ytymisell��n provosoi Ven�j�� kokeilemaan kepill� j��t� eri tavoin. Jos suomalaiset s�ik�ht�v�t ja my�ntyv�t, asia toteutuu ven�l�isen suunnitelman mukaisesti. Jos suomalaiset jostain syyst� panevat tiukasti vastaan, asia j�� sillens�. Traumatisoitunutkin taho voi ottaa vastuuta el�m�st��n ja toimistaan.

Tarvitaan aitoja ratkaisuja, ei liturgioita

Kun oman k�ytt�ytymisen ja ajattelun hallinta on j�lleen saavutettu, niin Karjalasta kuin Natosta, Nord Streamin turvallisuusuhkista tai l�hialuerahoituksesta voidaan puhua avoimesti ja niihin liittyvi� eri vaihtoehtoja punnita. Nyt ei ole punnintaa, on vain valmiita patenttiratkaisuja, jotka ovat syntyneet vanhojen pelkojen pohjalta.

Suomen ja Ven�j�n suhteet eiv�t ole edenneet aidosti sille tasolle, mill� puheet kulkevat. Suhteet voivat normalisioitua, kun Suomi lopettaa liturgioiden toistelun ja siirtyy yst�v�llisen asialliseen toimintaan Ven�j�-suhteissaan.

Vasta kun Suomen poliittinen johto rohkenee vapauttaa itsens� stressist� ja sen aiheuttamasta vaikenemisesta, voidaan asioita k�sitell� asioina, ei vain puoluepoliittisina pisteenkeruina. Ehk� silloin presidentti Halonenkin her�� oivaltamaan, mik� on suomalaisten ja Suomen etu ja miten h�n presidenttin� parhaiten palvelisi t�t� maata.

Olisiko anteeksipyynt� Virolta paikallaan?

Parasta omankaan maan palvelua ei ole naapurimaan voimakas arvostelu sellaisesta asiasta, jossa itse on syv�ll� kiinni eli omaa tilaa ei pid� heijastaa toiseen. Muutoinkaan ei yhteisty�kumppanin ja veljeskansan psyykkisen tilan arviointi kuulu diplomaattiseen k�ytt�ytymiseen. Anteeksipyynt� virolaisilta olisi varmasti tarpeen.

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below:

Hyv�t naapurisuhteet

Fri, 05 Sep 2008 21:58:00 GMT

Tiedote 05.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1618&author=10
HYV�T NAAPURISUHTEET

- Neuvostoliitto oli naapurisuhteiden keski�ss�
- Sodalla ei koskaan luoda hyvi� naapuruussuhteita
- Luottamus on yhteistoiminnan t�rkein elementti
- Suomalaiset luottavat v�hiten ven�l�isiin
- Luottiko Kekkonen varauksettomasti Neuvostoliittoon?
- Koiviston ep�luottamus n�kyi Karjalan palautusviesteiss�
- L�hialuerahat ep�luottamusta osoittava h�pe�llinen �lahjus�
- Mik��n Halosen toiminta ei todenna aitoa luottamusta
- Jos suhteet aidot, uskalletaan puhua kaikista asioista
- Ven�l�isille vakuutellaan kaiken olevan hyvin
- Pit��k� totuuspuheet heti lopettaa vaarallisina?
- L�nnen suuri virhe on ep�rehellinen Ven�j�-suhde
- Luottamus Ven�j��n ei palaa, ennen kuin asiat sovitaan aidosti
- Suhteiden asiallinen pohja on erinomainen asia
- Sotasyyllisyys on kansallinen h�pe�
- Hyvien naapuruussuhteiden pohja on luottamus ja win-win

Koko artikkeli:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1618&author=10

Subscribe to Politiikka via email by entering your email address below: