http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/ Karelia Klubi ry:n jäsenten email-osoitteet. en-us Tue, 07 Sep 2010 16:45:00 GMT Dada Mail 2.10.11b http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100723153317/ <p><br /> Tiedote 23.07.2010, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> <a href="mailto:&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#105;&#x74;&#x75;&#x73;&#64;&#112;&#114;&#111;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#x69;&#x61;&#x2E;&#110;&#101;&#x74;">&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#105;&#x74;&#x75;&#x73;&#64;&#112;&#114;&#111;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#x69;&#x61;&#x2E;&#110;&#101;&#x74;</a><br /> <br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1942&author=10">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1942&author=10</a><br /> KIRSI VIRTANEN EI P&Auml;&Auml;SSYT EDES KORKKARIEN TASOLLE YLE:SS&Auml;<br /> <br /> - Virtanen onnistui alittamaan alhaalla olevan riman<br /> - Korkkarit Virtasen historiapohjana<br /> - Toimittajan kannattaisi perehty&auml; historiaan<br /> - Toimittajan kannattaisi perehty&auml; kv-lakeihin<br /> - Virtanen ajoi palauttajien asiaa<br /> <br /> <br /> Virtanen onnistui alittamaan alhaalla olevan riman<br /> <br /> Yleisradio on hein&auml;kuun 2010 aikana esitt&auml;nyt kokonaisuudessaan loisteliaan ohjelmakokonaisuuden Suomen Karjalasta ja suomalaisista karjalaisista evakoista. Siit&auml; parhaat kiitokset.<br /> <br /> Ilmeisesti asialliseen kokonaisuuteen t&auml;ytyy liitt&auml;&auml; rimanalituksiakin, jotta se syv&auml;llinen ja oikea kokonaisuus hahmottuisi paremmin. T&auml;llainen on toimittaja Kirsi Virtasen 07.07.2010 haaveellisen kitker&auml; kuva Karjalasta, Karjalan palautuksesta, katkerista evakoista ja kristallikruunuista.<br /> <br /> <br /> Korkkarit Virtasen historiapohjana<br /> <br /> Virtanen mainitsi lukeneensa historian Korkkareista eli Korkeaj&auml;nnityssarjasta. N&auml;ytt&auml;&auml; silt&auml;, ett&auml; nekin ovat tulleet huonosti luetuiksi. Aku Ankka ja Nalle Puh -lehdet ovat historiatiedoiltaan korkeatsoisempia kuin kuultu esitys. <br /> <br /> Joten niin asenteellisen ja jostain syyst&auml; evakoille eritt&auml;in katkeran ihmisen vuodatukseen ei kannata juurikaan tekstitilaa k&auml;ytt&auml;&auml;. Mist&auml;h&auml;n t&auml;m&auml; katkeruus juontaa juurensa?<br /> <br /> <br /> Toimittajan kannattaisi perehty&auml; historiaan<br /> <br /> Olisi suositeltavaa, ett&auml; Virtanen perehtyisi historiaan ihan oikeitten l&auml;hteitten mukaisesti. Erinomaisena pohjana voisi olla VETRES-toimikunnan yhteenvedot talvi- ja jatkosotaa edelt&auml;vist&auml; ja sodanaikaisista vaiheista.<br /> <br /> Virtasen olisi hyv&auml; tarkistaa tietonsa karjalaisten evakkojen kansallisuudesta. H&auml;nelle voi tulla yll&auml;tyksen&auml;, ett&auml; karjalaiset evakot olivat, ovat ja tulevat olemaan suomalaisia. Karjala taisi olla suomalaista seutua paljon ennen kuin Kannus oli sit&auml;.<br /> <br /> <br /> Toimittajan kannattaisi perehty&auml; kv-lakeihin<br /> <br /> Virtasen kannattaisi perehty&auml; kansainv&auml;lisiin lakeihin ja sopimuksiin sek&auml; maitten v&auml;lisiin sopimuksiin. On ymm&auml;rrett&auml;v&auml;, ett&auml; h&auml;nen tietonsa asenteellisuuden vuoksi n&auml;ist&auml; asioista ovat alle sarjakuvasivujen tason. <br /> <br /> Siit&auml; liittolaisuudesta Virtaselta unohtui monen muun tiedon osalta Neuvostoliiton ja Saksan Molotov-Ribbentrop &#150;sopimus 23.08.1939.<br /> <br /> Se voidaan todeta, ett&auml; t&auml;m&auml; l&auml;hetys oli yksi parhaista rimanalituksista faktatietojen osalta monessa suhteessa pitkiin aikoihin. Ehk&auml; Virtaselle l&ouml;ytyisi parempi ura vaikkapa teatterissa draaman&auml;yttelij&auml;n&auml;?<br /> <br /> <br /> Virtanen ajoi palauttajien asiaa<br /> <br /> Ehk&auml;p&auml; parasta Kirsi Virtasen esityksess&auml; oli se syv&auml; katkeruus, vahingonilo ja ihmisoikeuksista piittaamattomuus, joka monelle synnytti k&auml;sityksen, ett&auml; totta, ilman muuta Karjala kuuluu Suomelle ja se pit&auml;&auml; saada takaisin. <br /> <br /> Karjalan palautuksesta tulee Suomelle ja Ven&auml;j&auml;lle talousveturi ja se luo sit&auml; luottamusta maitten v&auml;lille, mit&auml; tuollainen radio-ohjelma yritt&auml;&auml; parhaansa mukaan sy&ouml;d&auml;. Win-win on loistelias l&auml;ht&ouml;kohta verrattuna yksipuoliseen vallan ihannointiin.<br /> <br /> Gallupien pohjalta noin 40 % suomalaisista kannattaa Karjalan palautusta ja 57 % kannattaa sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Kehityksen suunta on ollut selke&auml;n positiivinen kohti oikeudenmukaisuuden tapahtumista. Karjala palautuu.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Fri, 23 Jul 2010 12:33:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100723153317/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100303054540/ <p><br /> KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 03.03.2010<br /> <br /> keskiviikkona 03.03.2010<br /> Laajasalon opisto, Kuukiventie 6, Helsinki<br /> <br /> Kokouksen aikataulu on seuraava:<br /> <br /> 16:30 Kahvi ja pulla, kaupantuotteet ja puhelimien sulkeminen<br /> 17:00 Kokousalustus ja varsinainen vuosikokous<br /> <br /> Tervetuloa kokoukseen!<br /> <br /> Karelia Klubi ry<br /> <br /> Veikko Saksi<br /> puheenjohtaja</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Wed, 03 Mar 2010 03:45:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100303054540/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100118143334/ <p><br /> Karelia Klubi ry, Hallitus<br /> Tiedote 18.01.2010, julkaisuvapaa<br /> <a href="http://kareliaklubi.com">http://kareliaklubi.com</a><br /> <a href="mailto:&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#x6C;&#x69;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#x6F;&#x6D;">&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#x6C;&#x69;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#x6F;&#x6D;</a><br /> <br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1898&author=92">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1898&author=92</a><br /> KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 03.03.2010<br /> <br /> Karelia Klubi ry:n varsinainen vuosikokous pidetään<br /> <br /> keskiviikkona 03.03.2010 klo 17:00<br /> Laajasalon opisto, Kuukiventie 6, Helsinki<br /> <br /> Kokouksen aikataulu on seuraava:<br /> <br /> 16:30 Kahvi ja pulla<br /> 17:00 Kokousalustus ja varsinainen vuosikokous<br /> <br /> Ennen kokouksen alkua on vapaaehtoismaksuun perustuva kahvi- ja pullatarjoilu. Samalla on mahdollisuus ostaa Karjalaan liittyviä kirjoja ja muita tuotteita sekä tukea yhdistyksen toimintaa.<br /> <br /> Varsinaisen kokouksen alussa on yhdistyksen puheenjohtajan noin puolen tunnin mittainen ajankohtaiskatsaus.<br /> <br /> Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mukaiset asiat sekä jäsenten mahdollisesti hallitukselle ilmoittamat asiat. Tarkempi esityslista liitteineen jaetaan ennen kokouksen alkua ja lähetään Klubin jäsenille postitse.<br /> <br /> Klubin hallitus toivoo, että mahdollisimman moni jäsen saapuisi kokoukseen ja antaisi aktiivisen panoksen sen kululle.<br /> <br /> Kokouksessa tulee esille mm. hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten vaali. Olisi hyvin toivottavaa, että jäsenet jo etukäteen harkitsisivat soveltuvia vaaliehdokkaita. <br /> <br /> Hallitus on toistaiseksi päättänyt toimia samalla vaalivaliokuntana. Sen vuoksi potentiaalisista ehdokkaista toivotaan tietoa etukäteen puheenjohtajalle.<br /> <br /> Tervetuloa<br /> <br /> Karelia Klubi ry<br /> Hallitus<br /> <br /> Veikko Saksi<br /> puheenjohtaja<br /> <a href="mailto:&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#x6C;&#x69;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#x6F;&#x6D;">&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#x6C;&#x69;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#x6F;&#x6D;</a></p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Mon, 18 Jan 2010 12:33:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20100118143334/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20090528063255/ <p><br /> Tiedote 28.05.2009, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> Merja Pohjankoski <br /> <a href="mailto:&#109;&#101;&#x72;&#106;&#97;&#46;&#112;&#111;&#104;&#x6A;&#97;&#x6E;&#107;&#x6F;&#x73;&#107;&#105;&#64;&#x6B;&#x61;&#114;&#x65;&#x6C;&#x69;&#x61;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;">&#109;&#101;&#x72;&#106;&#97;&#46;&#112;&#111;&#104;&#x6A;&#97;&#x6E;&#107;&#x6F;&#x73;&#107;&#105;&#64;&#x6B;&#x61;&#114;&#x65;&#x6C;&#x69;&#x61;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;</a><br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1800&author=111">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1800&author=111</a><br /> SUOMENLAHDEN MERIVALTAUSALUE<br /> <br /> - Rantavaltioiden oikeudet vaakalaudalla<br /> - Suomi näkee putken vain ympäristökysymyksenä<br /> - Vaiettu merivaltaus voi estää rakentamisen<br /> - Merivaltauksen lisätiedot lähetetty TEM:lle<br /> - Mitä Nord Stream tekee?<br /> - Nord Stream tarpeen harkita uudelleen<br /> <br /> Tämä artikkeli on julkaistu 28.05.09 ilmestyneessä Karelia Klubi -lehdessä, joka on luettavissa verkkoversiona. Paperiversion jakelu tapahtuu perjantaina-tiistaina.<br /> <br /> <br /> Rantavaltioiden oikeudet vaakalaudalla<br /> <br /> Nord Stream –meriputkisuunnitelmaa ajetaan esteistä piittaamatta eteenpäin käyttäen poliittista ja energiapoliittista painostusta. On luonnollista, että niin Venäjä kuin muutkin maat pyrkivät ajamaan omaa etuaan.<br /> <br /> Nord Streamissa kyse on kuitenkin niin vakavista Suomenlahden rantavaltioiden oikeuksista, ettei päätöksiä voida tehdä pelkästään Venäjän ja Saksan etujen näkökulmasta.<br /> <br /> <br /> Suomi näkee putken vain ympäristökysymyksenä<br /> <br /> Onko kyse heikosta tilannetajusta vai poliittisesta kyvyttömyydestä, kun Suomen valtionjohto tarkastelee Nord Stream –hanketta edelleenkin vain ympäristökysymyksenä? Kuitenkin yhä useampi poliitikko tunnustaa, että se on myös turvallisuus-, maanpuolustus- ja taloudellinen kysymys. Miksi niitä aiheita ei uskalleta tuoda esille?<br /> <br /> Kaasuputki kulkee Kannaksella suomalaisten maiden läpi. Kuitenkaan suomalaisten kiinteistönomistajien kanssa ei asiasta ole neuvoteltu. Milloin neuvotellaan? Milloin virallinen Suomi ryhtyy ajamaan kansalaistensa oikeuksien turvaamista?<br /> <br /> <br /> Vaiettu merivaltaus voi estää rakentamisen<br /> <br /> Sangen merkittävän, täysin vaietun kysymyksen, muodostaa Suomenlahdella elokuussa 2008 toteutettu merivaltaus, josta käytetään nimeä Suomenlahden merivaltausalue. Nord Streamin puolelta on todettu, ettei se vaikuta asiaan, putki vedetään suunnitelman mukaisesti.<br /> <br /> Ehkä asiassa ei kannattaisi olla niin ylimielinen. Kaivosvaltaus on tehty Suomen kaivoslain mukaisesti ja tämä laki on tunnetusti vahva. On hyvä ottaa huomioon, että Suomessa lähdetään siltä perustalta, että lakeja noudatetaan, vaikka ne olisivat valtiojohdon käsitysten vastaisia. Esim. presidentin ”ukaasilla” ei ohiteta kaivoslakia.<br /> <br /> Asianajaja Kari Silvennoinen kertoo, että hänen päämiehensä ei hyväksy Nord Streamin vetämistä kaivosvaltauksen lävitse. Merivaltaajalla on hyvin selkeä ajallinen prioriteetti Nord Streamin jättämään hakemukseen verrattuna.<br /> <br /> <br /> Merivaltauksen lisätiedot lähetetty TEM:lle<br /> <br /> Asianajaja toteaa, että hänen päämiehensä on huhtikuun 2009 alussa jättänyt TEM:lle (Työ- ja elinkeinoministeriö) pyydetyt lisätiedot, mm. tutkimussuunnitelman. Lisätiedoissa todetaan, ettei valtausalueella ole rajanaapureita sanan tavanomaisessa merkityksessä.<br /> <br /> Lisätiedoissa on otettu kantaa Suomen taloushyöhykkeeseen ja sen vaikutuksiin. Kaivoslain mukaan valtausta ei voida yleensä tehdä rajavyöhykkeellä, mutta merirajalla ei ole samanlaista rajavyöhykettä kuin maarajalla.<br /> <br /> Valtausalue sijaitsee suoraan 25. pituuspiiriä pitkin Sitin-merimerkistä etelään päin Viron rajalle saakka. Silvennoinen kertoo, että Viron puolella tullaan tätä 50 metrin levyistä valtauskaistaa jatkamaan rannikolle saakka.<br /> <br /> <br /> Mitä Nord Stream tekee?<br /> <br /> Mitä Nord Stream voi tässä tilanteessa tehdä? Se mahdollisesti aloittaa putken rakennustyöt ja samalla painostaa Suomen valtioneuvostoa, ettei se hyväksyisi merivaltausta.<br /> <br /> Venäjän suuntaan poliittisesti heikkotahtoisella valtioneuvostolla voi kiusaus tällaiseen olla melkoinen – eihän se näe kuin ympäristöongelmia.<br /> <br /> Merivaltauksen tekijällä on mahdollisuus valittaa päätöksestä, jos valtioneuvosto vastoin kaivoslakia päättäisi hylätä hakemuksen. Tämä voi osaltaan pitkittää asiaa melkoisesti.<br /> <br /> Venäjän presidentin, pääministerin tai hallituksen päätöksellä putkea ei voida rakentaa merivaltauksen läpi, ellei valtauksen tekijä siihen suostu.<br /> <br /> <br /> Nord Stream tarpeen harkita uudelleen<br /> <br /> Eiköhän Nord Streamin olisi viisainta harkita asia kokonaan uudelleen ja selvittää maaputken linjaus, jonka kustannukset ovat tiettävästi 20 – 30 % luokkaa meriputken hinnasta. Pohjoismaat ovat luotettavia yhteistyökumppaneita. Suojelihan Suomi jopa Leningradia viime sotien aikana päättäessään olla hyökkäämättä sinne – painostuksesta huolimatta.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Thu, 28 May 2009 03:32:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20090528063255/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20090318215742/ <p><br /> Tiedote 18.03.2009 jäsenille<br /> Karelia Klubi ry <a href="http://kareliaklubi.com">http://kareliaklubi.com</a><br /> <a href="mailto:&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#x40;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#105;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#111;&#x6D;">&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#x40;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#105;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#111;&#x6D;</a><br /> <br /> <br /> YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 25.03.2009 KLO 17:30<br /> <br /> Hyvä Karelia Klubi ry:n jäsen!<br /> <br /> Vuosikokouksen asiakirjat löytyvät klikkaamalla tätä linkkiä:<br /> <a href="http://kareliaklubi.com/vk_250309/kk_vuosikokous_2009.pdf">http://kareliaklubi.com/vk_250309/kk_vuosikokous_2009.pdf</a><br /> <br /> Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni jäsenistä osallistuisi<br /> vuosikokoukseen ja kertoisi mahdollisuudestaan osallistua<br /> aktiivisesti klubin toimintaan.<br /> <br /> Tervetuloa kokoukseen!<br /> <br /> KARELIA KLUBI RY<br /> <br /> Veikko Saksi<br /> puheenjohtaja<br /> <a href="mailto:&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#x40;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#105;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#111;&#x6D;">&#116;&#x6F;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#x40;&#107;&#97;&#114;&#101;&#108;&#105;&#97;&#x6B;&#108;&#x75;&#x62;&#x69;&#x2E;&#x63;&#111;&#x6D;</a></p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Wed, 18 Mar 2009 19:57:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20090318215742/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080919100808/ <p><br /> KARELIA KLUBI RY<br /> YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS<br /> <br /> Aika: 01.10.2008 klo 17.00<br /> Paikka: Töölön kirjasto, Waltari–sali, 4. kerros, Topeliuksenkatu 6, Helsinki<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus haluaa keskustella mahdollisimman laajasti yhdistyksen jäsenten kanssa tämänhetkisistä ja tulevista haasteista. Näitä ovat muutokset hallituksen kokoonpanossa, mahdolliset toimintastrategian muutokset sekä taloudelliset kysymykset. Hallitus toivoo mahdollisimman laajaa osanottoa kokoukseen.<br /> <br /> ESITYSLISTA<br /> <br /> 1. Kokouksen avaus: puheenjohtaja Reijo Vihko<br /> 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina<br /> 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br /> 4. Työjärjestys<br /> 5. Katsaus yhdistyksen tilaan: puheenjohtaja Reijo Vihko<br /> 6. Katsaus yhdistyksen taloudelliseen tilaan: rahastonhoitaja Päivikki Tiilikka<br /> 7. Toimintastrategia: puheenjohtaja Reijo Vihko<br /> 8. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta<br /> 9. Hallituksen täydentäminen<br /> 10. Muut esille tulevat asiat<br /> 11. Kokouksen päättäminen <br /> <br /> Karelia Klubi ry<br /> Hallitus<br /> <br /> Reijo Vihko<br /> puheenjohtaja</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Fri, 19 Sep 2008 07:08:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080919100808/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080629022147/ <p><br /> Tiedote 29.06.2008, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> <a href="mailto:&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#105;&#x74;&#x75;&#x73;&#64;&#112;&#x72;&#x6F;&#107;&#97;&#114;&#x65;&#108;&#105;&#x61;&#46;&#110;&#101;&#116;">&#116;&#111;&#x69;&#x6D;&#105;&#x74;&#x75;&#x73;&#64;&#112;&#x72;&#x6F;&#107;&#97;&#114;&#x65;&#108;&#105;&#x61;&#46;&#110;&#101;&#116;</a><br /> <br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1601&author=10">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1601&author=10</a><br /> PUUTULLIT, WTO, SUOMI JA VENÄJÄ<br /> <br /> - Puuteollisuus ei hetkauta venäläisiä johtajia<br /> - Viisaat sijoittavat varovat Venäjää<br /> - Venäläisten sijoitukset paljastaisivat veroparatiisit<br /> - Venäläiset sijoittavat länteen<br /> - WTO-Venäjällä kaiken kattava korruptio voisi vaikeutua<br /> - WTO-jäsenyys ei ole vallanpitäjille edullista<br /> - Pitäisikö vedota vanhoihin asioihin?<br /> - Läntiset demokratiat hajottavat itsensä totalitarismin puolesta<br /> - Voimat pitää yhdistää ja heikkoa tukea, ei hajota<br /> - Etukäteisantautuminen on huonoin keino<br /> - Suomi on esimerkki turhasta pelosta<br /> - Kiinalla ja Suomella on yhteisiä intressejä<br /> - Venäjä pelkää Kiina-riippuvuutta<br /> - Venäjä tarvitsee itse tukea ja partnereita<br /> - Johtajia inspiroi varallisuuden hankkiminen ja valta<br /> - Venäjän geneettistä suonta on isketty oikein tosissaan<br /> - Silovikit kerroksittaisten sivilisaatioiden johtajina<br /> - Venäjän johdossa on älykkäitä, taustaltaan vääriä ihmisiä<br /> - Venäjä on edelleen suuren riskin ja punaisen hämärän maa<br /> <br /> <br /> Huomautus<br /> <br /> Tämänkin jutun ymmärtämisessä auttaisi jossain määrin ennakkoluuloton suhtautuminen esitettyihin asioihin. Tässä jutussa esitetty Venäjän hallinnon osuus liittyy myös eiliseen rekkaralli-juttuun.<br /> <br /> <br /> Puuteollisuus ei hetkauta venäläisiä johtajia <br /> <br /> Kuinka siunauksellista puutullien periminen on Venäjälle? Ei kovin siunauksellista tässä vaiheessa, koska maassa ei ole valmiutta käynnistää omaa laajamittaista tuotantoa. <br /> <br /> Jos se tehdään venäläisellä rahalla, korruptioon menee 2/3 vähintään. Jos perustetaan vaikkapa miljardin euron sellulaitos, niin siihenhän tarvitaan sitten kolme miljardia euroa venäläisten omaa rahaa – ellei se raha sitten ole isoimpien pomojen omaa.<br /> <br /> Länsimaat tekisivät saman homman miljardilla, mutta silloin provisiot jäisivät pienemmiksi. Eihän esim. Stora-Ensolle mitenkään sopisi, että sen taseessa lukisi: Yksi sellutehdas Venäjällä, investointi 1 mrd. ja hyväntahdon eleet 2 mrd., yhteensä 3 mrd. euroa.<br /> <br /> <br /> Viisaat sijoittavat varovat Venäjää<br /> <br /> Pahemman ongelman aiheuttaa se, että Venäjä on toimillaan karkottanut riskiä järkevästi harkitsevat sijoittajat rajan taakse. Kukapa haluaisi menettää suuria rahoja vain siksi, että venäläiset ovat tottuneet saamaan ”kohtuullisen” osuutensa ilman muuta?<br /> <br /> Ei Venäjällä ole nytkään esim. ulkomaista autoteollisuutta. Siellä on vain kokoonpanotehtaita, joissa kootaan länsimailla valmistetuista osista länsimailla suunniteltuja autoja. <br /> <br /> Onneksi viisaat suomalaiset liikemiehet eivät ole tähän mennessä vielä lainkaan törmänneet korruptioon. Ellei Stockman nyt ihan hiukan.<br /> <br /> <br /> Venäläisten sijoitukset paljastaisivat veroparatiisit<br /> <br /> Puutullien nosto merkitsee puun myynnin rajua laskua Venäjällä. Se rokottaa joitakin talousalueita pahemman kerran. Esim. Karjalan Tasavalta tuskin hykertelee asian tiimoilta onnessaan. <br /> <br /> Joidenkin alueitten konkurssi puolestaan ei kiinnosta Kremlin johtajia hiukkaakaan. Eihän puu-alalta ole tullut kunnon provisioita lainkaan. Ja ennen tuottoja pitäisi harmittavasti investoida jotain.<br /> <br /> Miksi venäläisiä itseään kiinnostaisi sijoittaa johonkin puu-alaan rahoja? Öljy ja kaasvu virtaavat yhä ja takaavat yhä hurjempia hintoja. Tosin kulutkin nousevat rakettimaisesti, mutta se ei taas kovin paljon huoleta niin kauan kuin putket kestävät ja jakovaraa jää riittävästi. Ainahan toisten osuudesta voi leikata, jos menee liian tiukaksi. <br /> <br /> <br /> Venäläiset sijoittavat länteen<br /> <br /> Paljon luotettavampaa on sijoittaa länteen ja antaa läntisten, helpommin uunotettavien ihmisten hoitaa sijoitushommat, kunnes tulee aika omaisuuden uudelleenjärjestelylle.<br /> <br /> Venäläisten sijoittaminen on osittain ongelmallista myös siksi, että silloin paljastuisi entistä selvemmin kuinka paljon ja mihin veroparatiiseihin rahoja on uitettu. <br /> <br /> Kun nyt katsoo Venäjän ulkomaisten investointien maalistaa, siellä komeilevat kärjessä maailman veroparatiisit. Eivät kai venäläiset sentään tyhmiä ole, että laittaisivat rahansa pääosiltaan verollisiin kohteisiin. Sehän olisi lahjoitusta.<br /> <br /> <br /> WTO-Venäjällä kaiken kattava korruptio voisi vaikeutua<br /> <br /> Ryhtymättä analysoimaan puutullitilannetta tarkemmin, siinä on kyse Venäjän voimannäytöksestä ja taas yhdestä testistä, jolla läntistä ja samalla kaukoitäistä suuntaa koetellaan. <br /> <br /> Jos Venäjä sattuisi haluamaan WTO:n jäseneksi, sillä on nyt yksi jänne lisää, jota laukoa tai jonka takia lykätä neuvotteluja. Neuvottelut 1992 aloitettiin täydellisesti toisenlaisen Venäjän kanssa. Rikasta Venäjää WTO ei todennäköisesti juurikaan kiinnosta.<br /> <br /> <br /> WTO-jäsenyys ei ole vallanpitäjille edullista<br /> <br /> WTO-jäsenyyttä pitää katsella vallassa olevan klaanin kannalta. Onko siitä heille hyötyä? Onko mahdollinen läpinäkyvyys hyvä ja pitäisikö Venäjän sen jälkeen ihan tosissaan noudattaa WTO:n sääntöjä, esim. avoimmuutta? <br /> <br /> Eiväthän säännöt niin kauhean paljon ole estäneet Venäjän toimintaa. Suvereeni demokratia on suvereenin vapaa myös sääntöjen noudattamisen kannalta – omalta osalta. Toisten toki tulee noudattaa tiukasti sovittuja sääntöjä. <br /> <br /> <br /> Rehellisen korruption jakaminen vaikeutuisi WTO-jäsenenä<br /> <br /> Pahinta WTO-jäsenyydessä varmastikin olisi se, että rehellinen korruptiorahojen jakaminen voisi muodostua vaikeammaksi. Nyt se on yksinkertaista. Vaalikassan osalta käytetään ns. Kremlin mustaa kassaa. <br /> <br /> Kun rahoista vähintään 2/3 menee korruptioon, niin muun toiminnan osalta sellainen hoituu kätevästi erilaisten veroparatiiseihin sijoitettujen väliyhtiöiden kautta. Olisihan se noloa, jos ne tulisivat tarkemmin syyniin.<br /> <br /> <br /> WTO-Venäjä lännelle tärkeämpi kuin Venäjän johdolle?<br /> <br /> Puutullit on Venäjän johdolle siten jokseenkin yksi ja sama. Venäjän WTO-jäsenyys saattaa olla lännelle paljon merkittävämpi kuin Venäjälle. <br /> <br /> Miksi Venäjä vapaa-ehtoisesti lopettaisi sooloilun ja dividera et impera eli hajoita ja hallitse –yhteistyömallin? Sehän on tällä hetkellä niskan päällä. <br /> <br /> Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka tärkeä WTO-jäsenyys olisi venäläisille yrityksille tai kansalaisille pitemmällä tähtäyksellä. Ei sellaisten kriteereiden pohjalta päätöksiä ole ennenkään tehty. Oma suu on lähempänä kuin kontin suu.<br /> <br /> <br /> Pitäisikö vedota vanhoihin asioihin?<br /> <br /> Jospa vedottaisiin vanhoihin hyviin aikoihin, esim. USA vetoaisi siihen valtaisaan teknologiseen ja materiaaliapuun, mitä Neuvostoliitto sai 1930- ja 40-luvuilla. Se tuskin kannattaa, sillä paremmin taidetaan Venäjällä kokea omaksi sananlasku ”Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa” kuin ”Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksettaessa”.<br /> <br /> Jos vedottaisiin esim. Soviet Storyssa esitettyihin järkyttäviin dokumentteihin ja koko maailman pettämiseen? Eipä taitaisi auttaa. Ulkopuolisilla kun ei ole mitään asiaa maan sisäisiksi katsomiin asioihin ja nykyjohto vain haluaa korottaa tuon valtionterrori- ja murha-aallon toteuttajien arvostusta. <br /> <br /> Läntisillä demokratioilla ei itselläkään ollut puhtaat jauhot pussissa. Siellähän ne Ukrainan nälkään tapettujen ihmisten viljat syötiin ja Neuvostoliittoonhan ne parhaat läntiset tappovälineet toimitettiin.<br /> <br /> Jos vedottaisiin siihen Pro Karelian toistamaan win-win –perusteeseen? Kyllähän se muuten olisi ihan ok, mutta kun se win-win kuuluu venäläisten etuihin jo mielummin kaksin- tai kolminkertaisena voittona ja länsimaat saavat tyytyä, jos sattuu jäämään jonkinlainen win vielä heillekin. <br /> <br /> <br /> Läntiset demokratiat hajottavat itsensä totalitarismin puolesta<br /> <br /> Läntiset demokratiat ovat lyhyellä tähtäyksellä avuttomia totalitarismin edessä. Vaikka demokraattiset maat olisivat liitossa, kuten EU:ssa ja Natossa, ei sekään ole riittävän vahva perusta. <br /> <br /> Pelataan omaan pussiin tai ollaan muutoin vain järjettömän riitaisia kaikista asioista – paitsi tietysti siitä, että Suomen kuuluu olla sotasyyllinen ja Karjalan palautuksesta ei saa puhua.<br /> <br /> Venäjä vie läntisiä maita kuin kilttejä pässejä narussa, työntämällä. Eihän sen tarvitse edes vetää, kun joku aina lipeää ruodusta. Aidossa demokratiassa on miljoona keinoa estää jonkun asian toteuttaminen. Kaikkein järjettömintä kuitenkin on se, että ulkopuolisen painostus saa aidon demokraattisen liiton jäsenet puhumaan liiton hajoamisesta. Ollaan valmiita hajoamaan, kun ulkopuolinen kovistelee.<br /> <br /> <br /> Voimat pitää yhdistää ja heikkoa tukea, ei hajota<br /> <br /> Voidaan kysyä, onko johdossamme todella heikkolahjaisia ihmisiä, vai mitkä heidän tavoitteensa ovat? Juuri ulkopuolista painostusta vartenhan liitot muodostetaan, jotta oltaisiin vahempia ajamaan arvokkaiksi koettuja arvoja yhdessä. <br /> <br /> On järjetöntä puhua hajoamisesta, kun pitäisi puhua voimien entistä paremmasta yhdistämisestä ja sen heikoimman lenkin vahvistamisesta. <br /> <br /> Demokratioilla on vielä paljon oppimista aivan perusasioissa. Koreografiat kyllä hallitaan, mutta se tavallinen päivittäinen tallaaminen taitaa ollakin vaikeaa.<br /> <br /> <br /> Etukäteisantautuminen on huonoin keino<br /> <br /> Venäjä tuntee yhden vaikutuskeinon hyvin. Se on voimapolitiikka. Venäjällä se tarkoittaa väkivallan käyttämistä politiikan ja omien tavoitteiden saavuttamisen keinona. Pitäisikö lännen nyt alkaa uhota oikein neuvostomalliin mannertenvälisillä ohjuksillaan, sukellusveneillään ja tähtien sodan keinoilla? Vai pitäisikö vain antautua?<br /> <br /> Antautuminen etukäteen on huonoin mahdollinen keino saavuttaa edes välttäviä tuloksia. Kyllä Venäjä ottaa mitä sille annetaan ja pyrkii ottamaan, vaikka ei annettaisi. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että erityisesti heidän johtajilleen kuuluu jollakin tavoin oikeus vähän kaikkeen, erityisesti johtamaansa kansalliseen omaisuuteen. <br /> <br /> <br /> Suomi on esimerkki turhasta pelosta<br /> <br /> Suomi on näyttänyt konkreettisesti esimerkkiä siitä, miten ei pidä toimia. Ei pidä paeta silloin, kun pitää olla rohkeutta ajaa omia legitiimejä etuja. Pakenemisen tieltä ei ole voitollista paluuta. <br /> <br /> Suomi menetti momentumin Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten osalta 1990-luvun alussa. Suomi menettää joka ainoa päivä mahdollisuuksiaan pysyessään omien pelkojensa vuoksi sotasyyllisenä. Olemme antautuneet etukäteen. Yritämme olla fiksuja, mutta tällä tavoin toimivia ihmisiä kutsutaan usein luusereiksi.<br /> <br /> <br /> Kiinalla ja Suomella on yhteisiä intressejä<br /> <br /> Sota ei ole oikea keino korjata asioita. Silmä silmästä tekee koko maailman sokeaksi ja aiheuttaa vain loppumattoman koston kierteen. On itse toimittava yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti, mutta myös Venäjä on saatava noudattamaan sopimiaan sääntöjä, olkoon se sitten vaikka Atlantin julistus.<br /> <br /> Kun omat voimat eivät riitä, on haettava partnereita. Niitä voi löytyä yllättäen EU:n ja Yhdysvaltojen lisäksi Kiinasta, Japanista, Intiasta ... <br /> <br /> Esim. Kiinalla ja Suomella on yhteiset intressit puutullien osalta. Mailla on yhteiset intressit myös aluekysymysten osalta. Kiinan Matsuria on yli miljoona neliökilometriä, joten kyse ei ole vähäisestä alueesta. Myös Japanilla on maa-aluevaatimuksia Venäjältä, vaikka Sahalinin saaresta ei ainakaan julkisuudessa ole puhuttu sanaakaan.<br /> <br /> <br /> Venäjä pelkää Kiina-riippuvuutta<br /> <br /> Saattaa olla, ettei Venäjälle olisi kovin hedelmällistä yksipuolistaa kauppaansa esim. Kiinan suuntaan, jos koko EU jäisi kauppakumppanilistalta pois. Sellainen riippuvuus voisi tuntua hirveältä riskiltä. <br /> <br /> Maitten naapuruus voi olla riski muutoinkin, sillä eräiden tietojen mukaan Venäjän Siperiassa on jo 17 miljoonaa kiinalaista virallisen 0.3 miljoonan asemasta ja Kiinan koko väkiluku on 10-kertainen Venäjään verrattuna.<br /> <br /> <br /> Venäjä tarvitsee itse tukea ja partnereita<br /> <br /> Länsimaiden on katsottava tilannetta hyvin realistisesti, eikä uskottava kaikkea, mitä sille jatkuvasti Venäjältä syötetään totena. <br /> <br /> Ehkä presidentti Dmitri Medvedevin lupaus Hanti-Mansissa presidentti Tarja Haloselle käynnistää uudelleen puutullineuvottelut voi olla joku indikaatio siitä, että otetaan järkeäkin käyttöön, kun pelkkä voimapolitiikka ei menestynyt. Tai sitten se on kauniin ilman keskustelua.<br /> <br /> Todellinen tilanne on se, että Venäjällä on huutava tarve löytää luotettavia partnereita, jotka kykenisivät auttamaan sitä esim. teollisen teknologian, liikenteen, itse asiassa kaikilla elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sektoreilla. Venäjä on voimakkaan riskin kriisitalous, joka on menossa kohti kriittistä kulminaatiota.<br /> <br /> Miten näin huono skenaario Venäjästä on edes mahdollinen, kun sen kasvuluvut ovat hyvät, energian hinta huimassa noussa ja johtajilla on valtaisia investointisuunnitelmia? <br /> <br /> <br /> Johtajia inspiroi varallisuuden hankkiminen ja valta<br /> <br /> Nykyään maan johtajien inspiraation aiheena eivät olet murhattujen omien kansalaisten kiintiöitten kasvattaminen ja veren vuodattaminen, vaan rahan haaliminen itselle ja omalle klaanille. Vallassaolijat rikastuvat, muut köyhtyvät. <br /> <br /> Keskiarvoluvut eivät kerro totuutta, vain keskiarvotilanteen. Korruptio vie jokaisesta hankkeesta vähintään 2/3. Kun suunnitellaan puuteollisuudelle huikeita määriä metsäteitä, niitä ehkä saadaan rakennettua suunnitellulla rahalla muutama kymmenen kilometriä.<br /> <br /> <br /> Venäjän geneettistä suonta on isketty oikein tosissaan<br /> <br /> Mutta eikö Venäjällä kuitenkin ole loppumaton materiaali- ja henkilöreservi? Raaka-aineita on valtaisasti, mutta niiden markkinoille saattaminen on joka päivä kalliimpaa ja vaikeampaa. <br /> <br /> Leninin ja Stalinin ajoista alkaneet puhdistukset ovat murhattuina ja muuttaneina geneettisesti imeneet Venäjältä parhaan aineksen pois. Eikä kyvykkäimpiä ihmisiä kannata ihan tosissaan houkutellakaan takaisin, hehän voisivat puuttua tyytymättöminä vallankäyttöön.<br /> <br /> Venäjän kaksitahoisuus saavutuksissa on ensi silmäyksellä suuri mysteeri. Miten kyettiin polkaisemaan valtava sotateollisuustuotanto ja Neuvostoliiton rakenne-uudistukset? <br /> <br /> Miksei nyt kyettäisi polkaisemaan 370 mrd. euron liikennehankkeet tai teollisuuden uudistaminen? Eihän kyse liene kuin muutamasta tuhannesta miljardista dollarista investointeja kaikkiaan?<br /> <br /> <br /> Silovikit kerroksittaisten sivilisaatioiden johtajina<br /> <br /> Vallassa ovat silovikit eli vakoojakoulutuksen ja kokemuksen saaneet ihmiset. Siksi edelleen osataan ihmisten manipulaatio ja kulissien rakentaminen. Siksi ei olla todellisuudessa kovin kiinnostuneita teollisista rakenteista ja infrasta. <br /> <br /> Neuvostoliitto oli ensisijaisesti kiinnostunut väkivaltakoneiston rakentamisesta ja sitä tukevasta toiminnasta. Siinä kyettiin ihmeisiin – hyvin surullisin seurauksin. <br /> <br /> Teollinen kehitys vaatisi sellaista pitkäjänteisyyttä, liiketoiminnan ja kansantalouden ymmärtämistä, ettei se ilmeisesti sovellu Venäjän johtajien kiinnostusalueisiin. <br /> <br /> <br /> Venäjän johdossa on älykkäitä, taustaltaan vääriä ihmisiä<br /> <br /> Tämä ei missään nimessä tarkoita, että he olisivat tyhmiä. Erityisesti Putinin tavanneet sanovat häntä erittäin älykkääksi ja tavattoman hyvämuistiseksi ihmiseksi. Eikä Medvedev ole oikeustieteen tohtorintutkintoaan varmastikaan lahjana saanut. <br /> <br /> Vuosikymmenien aikana opitut hallintomallit, toimintakulttuurit ja perusajattelu ilmeisesti muokkaavat joistakin sellaisia ihmisiä, että he kykenevät ottamaan vallan ja pitämään sitä jonkin aikaa yllä. Mutta se ei takaa kykyä kokonaisvaltaisesti johtaa niin käsittämättömän monidimensioista maata kuin Venäjä on. <br /> <br /> <br /> Venäjä on edelleen suuren riskin ja punaisen hämärän maa<br /> <br /> Venäjä on maa, jossa sivilisaation lähes kaikki tasot ovat samanaikaisesti edustettuina. Se on edelleen punaisen hämärän salaperäinen maa. <br /> <br /> Mutta Venäjä on osa globaalia maailmaa, jossa jokainen jäsen on opetettava toimimaan yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Sat, 28 Jun 2008 23:21:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080629022147/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080518215730/ <p><br /> Tiedote 18.05.2008, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> <a href="mailto:&#x74;&#111;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#64;&#x70;&#x72;&#x6F;&#x6B;&#97;&#x72;&#101;&#108;&#x69;&#x61;&#x2E;&#110;&#101;&#116;">&#x74;&#111;&#105;&#x6D;&#x69;&#x74;&#117;&#x73;&#64;&#x70;&#x72;&#x6F;&#x6B;&#97;&#x72;&#101;&#108;&#x69;&#x61;&#x2E;&#110;&#101;&#116;</a><br /> <br /> <br /> Kuva ja linkit:<br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1571&author=10">http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1571&author=10</a><br /> HYVÄ KARJALA-POLITIIKKA ON PARASTA ITÄMERI-POLITIIKKAA<br /> <br /> - ”Hyvä Eurooppa-politiikka on parasta Itämeri-politiikkaa”<br /> - Penttilä ja Halonen: Itämeren alue tärkeä yritystoiminnalle<br /> - Kauppalehti: Penttilä kovin sanoin arvosteli Venäjää<br /> - Ylipäällikkö yhä tietämätön kaasuputken turvallisuusuhasta<br /> - Suomalaispäättäjät heräävät, kun kukkaroa rokotetaan<br /> - Ovatko suomalaiset astumassa Venäjä-ansaan?<br /> - Luottamuksen voi palauttaa vain sen rikkonut osapuoli<br /> - Arto Lahden ajatuksia Itämeri-yhteistyöstä<br /> - Karjalan talousmalli on kansainvälisesti kiinnostava<br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/images/baltic-rim_m.jpg">http://prokarelia.net/images/baltic-rim_m.jpg</a><br /> <br /> ”Hyvä Eurooppa-politiikka on parasta Itämeri-politiikkaa”<br /> <br /> Kunnianarvoisat 90 vuotta tänä vuonna täyttävän Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa 15.05.2008 puhuivat puheenjohtaja Hannu Penttilä ja tasavallan presidentti Tarja Halonen. Molempien puhe käsitteli pääasiassa Itämeren alueen yhteistyötä. <br /> <br /> Euroopan unioni valmistelee parhaillaan Itämeri-strategiaansa. Suomalaisten on sanottu olevan Euroopan Venäjä-osaajia ja venäläisen sielunelämän ymmärtäjiä. Suomella tulisi siten olla sangen merkittävä asema strategian totuudenmukaisen pohjan rakentamisessa. Penttilän mukaan ”Hyvä Eurooppa-politiikka on myös parasta Itämeri-politiikkaa”.<br /> <br /> Onko suomalaisista tällaiseen toimintaan? Meillä on muutamia tunnettuja Venäjä-osaajia ja joukko tuntemattomampia kokemuksen kautta osaamista hankkineita ihmisiä. Kullaanko tai kunnellaanko heitä? Voisi olla kannattavaa kuunnella, mitä esim. tohtori Ilmari Susiluoto, professori Tauno Tiusanen tai professori Kari Liuhto tosiasiassa sanovat.<br /> <br /> <br /> Penttilä ja Halonen: Itämeren alue tärkeä yritystoiminnalle<br /> <br /> Halonen korosti puheessaan Suomen vastuuta Venäjän rajanaapurina, jotta Venäjä saataisiin Itämeri-yhteistyöhön mukaan. ”Suomelle Venäjän mukanaolo Itämeren yhteistyössä on aivan erityisen keskeinen asia, ja meillä on tämän yhteistyön kehittämiseen paremmat edellytykset kuin millään muulla Itämeren maalla”. <br /> <br /> Penttilä toi esille Itämeren alueen tärkeyttä yritystoiminnan kannalta, alue koetaan suomalaisille luontaisena kotimarkkinana. Hän toi esille myöskin markkinoiden integroitumista sijoitusten valossa.<br /> <br /> Itämeren alueen merkitystä on professori Arto Lahti käsitellyt uudesta näkökulmasta laajasti jo Karelia Klubi –lehden numerossa 8 [Sivu 4 ja Sivu 5]. Lahden näkökulma oli kokonaisvaltainen ja rakentui luottamukseen ja aitoon yhteistyöhön.<br /> <br /> <br /> Kauppalehti: Penttilä kovin sanoin arvosteli Venäjää<br /> <br /> Kauppalehti 15.05.2008 on tulkinnut Penttilän puhetta siten, että tämä arvosteli kovin sanoin Venäjän korruptiotilannetta, eikä Venäjän kannata haaveilla talouskasvusta ennen kuin ongelmat omaisuuden suojassa, korruptiossa ja sopimusten pitävyydessä on saatu kuntoon.<br /> <br /> Keskuskauppakamarin tiedotteessa puheenjohtajan kovat sanat on esitetty paljon verhotummin. Itse asiassa kritiikki näyttäisi ensisijaisesti kohdistuvan Baltian maihin ja vasta sitten Venäjään eräänlaisena jälkituotteena. Stockmann ei kuitenkaan ole kertonut ongelmista Baltian maissa. <br /> <br /> <br /> Ylipäällikkö yhä tietämätön kaasuputken turvallisuusuhasta<br /> <br /> Presidentti Halosen puheessa ei ollut mitään uutta hänen aikaisempiin lausumiinsa. Hän muistutti, miten ”Pietarin yhdyskuntajätevesien puhdistus on saatu paljolti John Nurmisen säätiön aktiivisuuden myötä hyvälle tasolle”. Missä määrin suomalaisten velvollisuutena on rahoittaa suurvallan jätevesien puhdistamista? Ellei kyseessä ollut pieni piikki Venäjälle päin, niin muistuttaminen oli tarpeetonta.<br /> <br /> Puheensa perusteella Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö ei vieläkään ole havainnut Nord Stream -kaasuputken osalta muita kuin ympäristövaikutuksia. Mihin ovat kadonneet turvallisuuteen ja maanpuolustukseen tai talouteen tai matkailuun liittyvät vaikutukset? <br /> <br /> <br /> Suomalaispäättäjät heräävät, kun kukkaroa rokotetaan<br /> <br /> Jos valtion korkeimmalla tasolla ei asioita haluta tarkastella todelliselta pohjalta, on mahdotonta odottaa oikeita toimenpiteitäkään. Miksi jotain vaalirahoitussotkuja selvitellään, jos ei tällaisia maan turvallisuuden kannalta megaluokan asioita haluta selvittää?<br /> <br /> Suomalainen poliittinen ja yrityspäättäjä herää arkitodellisuuteen vasta sitten, kun hänen omaa tai firmansa kukkaroa aletaan koetella ”normaalia” suuremmilla summilla. Penttilä on herännyt karuun arkeen, että ”Oikeusvaltion perusteiden lujittamisessa ja erityisesti korruption kitkemisessä on vielä paljon työtä ...”. <br /> <br /> Ehkä poliitikot ja virkamiehetkin pitäisi asettaa reilusti maksumiehiksi virheistään: kukkaro opettaa.<br /> <br /> <br /> Ovatko suomalaiset astumassa Venäjä-ansaan?<br /> <br /> Venäjä-ansaan Stockmannin lisäksi hakeutuvat esim. Fortum, Ruukki Group ja SRV-konserni. Kerätäänkö SITRA:n syyskuun 2005 vastuuttoman raportin Kaupasta Kumppanuuteen ja poliittisen epärehellisyyden vuoksi näistä kohteista miljarditappiot? Fortum on veronmaksajien varoilla toimiva yhtiö. Onko veronmaksajilla varaa ottaa 5 – 10 mrd. euron tappiouhka Siperian sähkövoimalasta?<br /> <br /> Presidentti Halosella ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Pentilällä on suuri mahdollisuus vaikuttaa Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Se yhteistyö voitaisiin tällä kertaa pohjustaa täysin toisella tavalla kuin valtiovalta on tähän mennessä tehnyt. Sen perustaksi voitaisiin ottaa aikaisemmista poiketen rehellinen ja analyyttinen Venäjä-tarkastelu sekä Suomen ja Venäjän välisen suhteen tarkastelu.<br /> <br /> Itämeren talousalue, Baltic Rim, on jo Hansa-aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä. Suomen pakkoluovutettu Karjala eli Karjalan Kannas ja Laatokan Karjala, ovat olleet siinä yhteistyössä keskeisiä tekijöitä. Karjala on portti idän ja lännen välillä. Nyt tämä vahva linkki puuttuu. Miten Itämeren yhteistyötä voidaan kehittää ilman keskeistä osaa?<br /> <br /> <br /> Luottamuksen voi palauttaa vain sen rikkonut osapuoli<br /> <br /> Liiketoiminta ja kaikki muu ihmisten ja yritysten välinen yhteistoiminta perustuu luottamukseen. Jos sitä ei ole, ei toiminta toteudu asianmukaisesti. Luottamuksen voi palauttaa vain se osapuoli, joka sen on rikkonut. Ei Suomi voi Venäjän puolesta palauttaa luottamusta. Venäjän on se itse tehtävä. Suomi voi ojentaa käden, mutta ei toimia Venäjän puolesta.<br /> <br /> SITRA:n raportti ei edellyttänyt Venäjältä muutosta. Venäjä nähtiin vain mahdollisuuksia täynnä olevana maana. Korruptiota tai muita ongelmia ei ollut, vaikka www.newnations.com -raportin mukaan Venäjä on korruption osalta sijalla 115 maailmanlistalla. SITRA:n analyysi ei ollut rehellinen arvio tilanteesta.<br /> <br /> Suomen ja Venäjän – ja siten Venäjän ja Euroopan – välillä on avoinna Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten kysymys. Se ei ole kadonnut, eikä tule koskaan katoamaan, maitten välisessä kanssakäymisessä, ennen kuin Venäjä korjaa tilanteen.<br /> <br /> <br /> Arto Lahden ajatuksia Itämeri-yhteistyöstä<br /> <br /> Seuraavat lainaukset kertovat professori Arto Lahden ajatuksista Karjalasta Itämeren yhteistyön osana. Lähteenä on Karelia Klubi –lehti 8 [Sivu 4 ja Sivu 5].<br /> <br /> Itämeren talousalue, Baltic Rim, on paras talouskasvumme moottori, mutta sen kehittämiseksi tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ratkoa alueen poliittiset ja taloudelliset ongelmat kansojen tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja yhteisymmärryksen pohjalta. Karjala on puuttuva lenkki Baltic Rimistä.<br /> <br /> EU:n pohjoinen ulottuvuus on liian paljon Venäjän ympäristökriisien vastikkeetonta hoitamista. Meillä suomalaisilla on oikeus keskustella Karjalan palauttamisesta. Palauttaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää teollisia kasvualueita ja samalla voidaan valjastaa Karjalan monipuolinen luonto kestävän kehityksen periaatteille, jolloin kylät ja matkailu kukoistavat uudelleen.<br /> <br /> Karjalan kehittämiseksi on tarjolla Suomen kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toimintamalli ja Venäjän luonto- ja kulttuuriarvoista piittaamaton malli. Kun Venäjä palauttaa Suomelle ottamansa alueet, Suomi voi kehittää Karjalan alueesta ekologisen mallitalousalueen, mihin alueen historia ”Kaunis Karjala” viittaa. <br /> <br /> <br /> Karjalan talousmalli on kansainvälisesti kiinnostava<br /> <br /> Tämä saattaisi kiinnostaa Kansainvälistä kauppakamaria (International Chamber of Commerce, ICC), joka toimii WTO:n, OECD:n, EU:n ja YK:n neuvonantajana ja on laatinut peruskirjan kestävän kehityksen edistämiksi (The Business Charter for Sustainable Development). <br /> <br /> Tällä tavalla voitaisiin luoda luovutetun Karjalan alueille kehittyviä talousalueita, jotka siirtäisivät kestävän kehityksen mallia myös laajemmin Venäjälle, jonka ekologinen tila mm. öljynjalostusalueilla on katastrofaalinen. <br /> <br /> Pro Karelia on kertonut Karjalan kehittämisen talousmallin pääpiirteissään julkisuuteen. Itämeren talousalueen kannalta elintärkeä kysymys on Itämeren ekologisesti kestämätön tila.<br /> <br /> Näin arvioi yhteistyötä yritystalouden professori. Ehkä poliittisten päättäjien ja suomalaisen liiketoiminnan edustajien kannattaisi kuunnella ja miettiä näitäkin asioita. On resurssien tuhlausta laatia sellaisia suunnitelmia, jotka perustuvat tietoisesti epärealistiseen tilanne-arvioon. Silloin voidaan tehdä vain vääriä päätöksiä.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Sun, 18 May 2008 18:57:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080518215730/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080328154447/ <p><br /> Tiedote 29.03.2008, julkaisuvapaa<br /> Karelia Klubi ry <a href="http://kareliaklubi.com">http://kareliaklubi.com</a><br /> <a href="mailto:&#x74;&#111;&#x69;&#109;&#x69;&#x74;&#x75;&#115;&#x40;&#x6B;&#x61;&#x72;&#x65;&#108;&#x69;&#x61;&#107;&#x6C;&#117;&#98;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;">&#x74;&#111;&#x69;&#109;&#x69;&#x74;&#x75;&#115;&#x40;&#x6B;&#x61;&#x72;&#x65;&#108;&#x69;&#x61;&#107;&#x6C;&#117;&#98;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;</a><br /> <br /> <br /> <br /> LAADUKAS KARJALAINEN NETTIKIRPPIS<br /> <br /> Hyvät Karelia Klubi ry:n jäsenet!<br /> <br /> Klubin toiminnassa uusien jäsenten hankinta ja varojen kerääminen ovat nyt avainkysymyksiä. Uusia ideoita otetaan mielihyvin vastaan.<br /> <br /> Jäsenemme Veikko Ilmasti rouvansa Monican kanssa on ideoinut yhden mielenkiintoisen tavan hankkia varoja. Meillä on jokaisella kotona tavaroita, joita emme enää tarvitse. Ne voivat olla erittäin hyväkuntoisia ja laadukkaita. Niitä ei raaski heittää pois, eikä myydä kirpputorilla tuntemattomille pilahintaan.<br /> <br /> Tällaisiksi tavaroiksi Veikko nimeää esim. huonekalut, taulut, korut, kirjat. Veikon ja Monican ehdotus on, että ryhdytään myymään tavaroita Pro Karelian ja Karelia Klubin Internet-sivujen kautta. <br /> <br /> Voimme perustaa Laadukkaan Karjalaisen Nettikirppiksen tyyppisen esittelytoiminnan, jonka periaatteet ovat esim. seuraavat:<br /> <br /> - myytäviä tuotteita esitellään nettisivuilla valokuvilla ja tuotekuvauksilla<br /> - myytävä tuote on omistajan hallinnassa, kunnes kauppa syntyy<br /> - omistaja itse vastaa myyntitapahtumasta ja sopimuksen tekemisestä ostajan kanssa<br /> - omistaja lahjoittaa saamansa varat Karelia Klubille tai Pro Karelialle<br /> <br /> Omistusoikeus tuotteeseen siten säilyy omistajalla, eikä se siirry tuotteiden esittelijälle. Tästä periaatteesta voidaan hyvin poiketa tarvittaessa, koska molemmat yhteisöt ovat oikeutettuja ottamaan lahjoituksia ja toteuttamaan myös liiketoimintaa.<br /> <br /> Käytettävissämme on normaalit pankkimaksumenetelmät ja luottokorttimaksatus, joka tarvittaessa voidaan kytkeä tähän toimintaan.<br /> <br /> Kuulemme mielellämme, mitä jäsenet ajattelevat tällaisesta toiminnasta ja olisiko jollukulla tuotteita myyttäväksi. Ottakaa yhteyttä!<br /> <br /> Karjalan palautusterveisin<br /> <br /> Veikko Saksi<br /> <a href="mailto:&#x74;&#111;&#x69;&#109;&#x69;&#x74;&#x75;&#115;&#x40;&#x6B;&#x61;&#x72;&#x65;&#108;&#x69;&#x61;&#107;&#x6C;&#117;&#98;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;">&#x74;&#111;&#x69;&#109;&#x69;&#x74;&#x75;&#115;&#x40;&#x6B;&#x61;&#x72;&#x65;&#108;&#x69;&#x61;&#107;&#x6C;&#117;&#98;&#x69;&#46;&#x63;&#x6F;&#x6D;</a><br /> 0400 877 978<br /> <br /> Muistutan vielä edessä olevista aluepalavereista. Lisätietoja nettisivuiltamme.<br /> <br /> 01.04.2008 VAASA <br /> 02.04.2008 KOKKOLA<br /> 04.04.2008 KUOPIO <br /> 09.04.2008 SAVONLINNA<br /> 15.04.2008 JOENSUU<br /> 16.04.2008 SOTKAMO<br /> 25.04.2008 OULU</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Fri, 28 Mar 2008 13:44:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080328154447/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080326233953/ <p><br /> Tiedote 26.03.2008, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> <a href="mailto:&#x74;&#x6F;&#x69;&#109;&#105;&#116;&#117;&#x73;&#x40;&#112;&#114;&#x6F;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#108;&#105;&#x61;&#x2E;&#x6E;&#101;&#116;">&#x74;&#x6F;&#x69;&#109;&#105;&#116;&#117;&#x73;&#x40;&#112;&#114;&#x6F;&#107;&#x61;&#x72;&#101;&#108;&#105;&#x61;&#x2E;&#x6E;&#101;&#116;</a><br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1532&author=10">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1532&author=10</a><br /> ”HYVÄ NAAPURI KAKSINKERTAISTAA TALON ARVON”<br /> <br /> - Tunne arvosi, anna arvo toisellekin<br /> - Suomi on ollut poikkeuksellisen suosiollinen naapuri<br /> - Suomi on ollut suurlahjoittaja<br /> - Onko Venäjän kaksinkertaistanut Suomen arvon?<br /> - Maitten välinen aito luottamus puuttuu<br /> - Naapuruussopimuksessa unohdettu olennainen<br /> - Johtaako jalo toiminta kunnioittamiseen?<br /> - Ystävyyden poliittinen vakuuttelu ilman tekoja on tyhjää<br /> - Mihin rehellisyys on kadotettu?<br /> - Käyttäytyykö Suomi sittenkään kuin paras naapuri?<br /> - Toisinkin voisi olla – rehellisyys ei ole kiellettyä<br /> - Ongelmien ratkaisu on tahtotilasta kiinni<br /> - Rahallinen tulos ei tärkein, aito sopiminen on tärkeintä<br /> - Todellinen naapuruus ”satakertaistaa talon arvon”<br /> <br /> <br /> Tunne arvosi, anna arvo toisellekin<br /> <br /> Suomalaiseen luonteeseen on perinteisesti kuulunut vaatimattomuuden korostaminen ja itsensä aliarvioiminen ainakin puheissa. Tosin poikkeuksiakin on. Pohjalainen perinne sanoo mutkattomasti, että myö on meiltä ja muut meijän grannista. Eurooppa on nuorempia suomalaisia polvia jo yrittänyt opettaa tuntemaan arvonsa.<br /> <br /> Vanha sananlasku sanoo, että tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin. Se on hyvä ohje. Joka ei arvosta itseään ja pidä asiallisesti huolta omista oikeuksistaan, ei saa arvostusta toisiltakaan.<br /> <br /> <br /> Suomi on ollut poikkeuksellisen suosiollinen naapuri<br /> <br /> Perinteemme vuoksi suomalaiset eivät sano, että olemme hyvä naapuri Venäjälle. Kuitenkin, kun katsotaan historian saatossa taaksepäin, Suomi on ollut Venäjälle poikkeuksellisen suosiollinen naapuri. <br /> <br /> Vai löytyisikö toista maata, joka jouduttuaan ensin naapurin ankaran hyökkäyksen ja valloitukseen tähtäävän sodan kohteeksi ja koettuaan sodan kauhut, vielä maksoi tunnollisesti hyökkääjälle valtavat sotakorvaukset edes sotakorvaustuotteita sabotoimatta?<br /> <br /> <br /> Suomi on ollut suurlahjoittaja<br /> <br /> Tämä maa myös luovutti hyökkääjävaltiolle 45 000 km2 omaa arvokasta maataan ja osoitti sydämensä suuruutta sillä, ettei ole raaskinut vaatia omia maitaan myöhemminkään takaisin olojen vakiinnuttua.<br /> <br /> Ja ettei antamisen traditio unohtuisi, senkin jälkeen on tukenut itseään 50 kertaa suurempaa naapuriaan lähialuerahoituksella, Saimaan kanavan maksuilla, yksityisillä lahjoituksilla, naapurin rekkaliikenteen järjestelyin, omien kansalaistensa metsistä varastettujen puiden ja puutullien maksamisella ja usealla muulla ystävällisellä tavalla.<br /> <br /> <br /> Onko Venäjän kaksinkertaistanut Suomen arvon?<br /> <br /> Saksalainen sananlasku sanoo, että hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon. Suomen naapuruus on siten vähintään kaksinkertaistanut luoteisen Venäjän arvon. Vastavuoroisesti voidaan kysyä, onko Venäjän naapuruus kaksinkertaistanut maamme arvon. Myönteinen vastaus taitaa rajoittua muutamiin yksittäisiin talokauppoihin itäisessä Suomessa.<br /> <br /> Ovatko Suomen ja Venäjän päämiehet koskaan rehellisesti ja avoimesti pohtineet, kuinka moninkertaiseksi aidosti hyvä naapuruus nostaisikaan molempien maiden arvon?<br /> <br /> <br /> Maitten välinen aito luottamus puuttuu<br /> <br /> Täysin riippumatta poliittisista puheista ja asioitten kanonisointiyrityksistä, Suomen ja Venäjän välillä ei vallitse sitä syvää luottamusta, joka aidosti hyvien naapureiden välillä vallitsee. Jos suhteet olisivat aidot, vanhat, keksinäisiä suhteita haittaavat asiat keskusteltaisiin ja korjattaisiin.<br /> <br /> Niitä ei korjata sillä, että Suomi lahjoittaa Pietarin jätevesien puhdistamiseen oman etunsa nimissä varoja. Milloin Venäjä lahjoittaa kovasti rikastuttuaan vastaavan summan Helsingin jätevesien puhdistamiseen? Venäläinen tuki voisi nyt olla eräillä muillakin paikkakunnilla hyvinkin tervetullutta ja tasapuolisuutta lisäävää.<br /> <br /> <br /> Naapuruussopimuksesta unohdettu olennainen<br /> <br /> Hyvän naapuruuden vahvistukseksi Suomi halusi 1990-luvun alussa vielä uusia YYA:n Neuvostoliiton kanssa, mutta joutui hämmästyksekseen havaitsemaan, että naapurit kertoivat sellaisen liittouman luhistuneen. <br /> <br /> Tätä luhistumista paikkailtiin sitten vuonna 1992 allekirjoitetulla valtiosopimuksella, jota kauniisti kutsutaan Naapuruussopimukseksi. Siinä hyvää naapuruutta tuodaan korostetusti esille, mutta ei se ole koskaan johtanut vanhojen kaunojen asialliseen selvittämiseen. <br /> <br /> Naapuruussopimuksen aikaan solmittiin myös toinen valtiosopimus, jota kutsutaan Lähialuehteistyösopimukseksi. Miksi se oikeastaan on solmittu, mitä se edes takoittaa ja miksi Suomi on sen perusteella lahjoittanut Venäjälle satoja miljoonia euroja, on jäänyt kansalta täysin tietämättä. Tosin ei sitäkään tiedetä, mihin rahat varsinkin alkuvaiheessa menivät.<br /> <br /> <br /> Johtaako jalo toiminta kunnioittamiseen?<br /> <br /> Onko lähtökohta nyt ilman muuta se, että naapuri pitää Suomea arvossa ja kunniassa, kun se on näin jalosti toiminut? Ei oikein näytä siltä. Paremminkin naapuri naureskelee selän takana, että kun yhden osaa pyytää, niin naapuri melkein toista tarjoaa. Jos venäläiset eivät tuntisi itseään survallaksi, he varmaan lypsäisivät maksuvalmiita suomalaisia paljon enemmän kerta toisensa jälkeen.<br /> <br /> Entä onko tämä hyvän naapuruuden tarkka ylläpitäminen johtanut Suomessa naapurin kunnioittamiseen ja lämpimiin suheisiin? Valtionjohtotasolla vakuutetaan vuodesta toiseen, että suhteemme ovat paremmat kuin koskaan ennen ja kaikista asioista voidaan keskustella. Nyt suhteiden täytyy jo olla katonrajassa vähintään.<br /> <br /> Olisikohan niin, että suomalaisten vaikeammat keskusteluaiheet jäävätkin virtuaalitasolle, eikä niitä käydä omien joukkojen, saati sitten naapureiden kanssa?<br /> <br /> <br /> Ystävyyden poliittinen vakuuttelu ilman tekoja on tyhjää<br /> <br /> Ystävyyden vakuuttelu ja poliittisen liturgian lämpimyys näyttävät olevan suoraan verrannollisia kyvyttömyyteen puhua vaikeista asioista keskenään. Mitäpä niistä keskustelemaan, kun asiat jo ovat niin oivallisella mallilla. Vai ovatko?<br /> <br /> Mistä sitten johtuu, että suomalaisten suhtautuminen itäiseen naapuriin on vähintään ristiriitainen? Noin ¾ kansasta on saanut russofobisen tartunnan. Se on sekoitus Venäjä-pelkoa ja vihaa. Naapuruus ei silloin voi olla oivallisesti kohdallaan ja keskinäiset asiat kunnossa, kun tällaisia tunteita risteilee ihmisten mielissä. Jossain on perustavaa laatua oleva virhe ja väärä tapa hoitaa asioita.<br /> <br /> <br /> Mihin rehellisyys on kadotettu?<br /> <br /> Perussyy näihin ongelmiin on rehellisyyden puute. Rehellisyys on luonnonvara, joka näyttää aika usein poliittisen johdon kanssakäymisissä joutuvan sivustakatsojan rooliin. Ei uskalleta tuoda asiallisesti esille niitä todellisia ongelmia, jotka vaivaavat ihmisten ja kansojen välisiä suhteita.<br /> <br /> Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä niin Venäjällä kuin Suomessakin sama rehellisyyden puute muodostaa sen linnakkeen, jonka pohjalle maitten sisällä on rakennettu kanonisoituja bunkkereita ja vallituksia. Niistä ei puhuta, niistä ei anneta tietoa. Niistä vaietaan, joten niitä ei ole olemassakaan.<br /> <br /> <br /> Käyttäytyykö Suomi sittenkään kuin paras naapuri?<br /> <br /> Voidaan siten herättää kysymys, onko Suomikaan hyvä naapuri Venäjälle. Emme ole täysin rehellinen naapuri, koska toimimme vastoin paremmaksi tietämäämme totuutta. Väitämme asioitten olevan oivallisella tolalla, vaikka ne eivät sitä ole. <br /> <br /> Sellainen vakuuttelu ei ole uskottavaa, koska emme itsekään usko puheisiimme. Naapuri toki tuntee historian ja itse isänmaallisina venäläisinä heidän on mahdotonta uskoa, että kaikkien yhteisten kokemusten jälkeen suomalaiset olisivat rehellisesti onnellisia asioitten hoidosta. Kuten suomalainen preisidentti on sanonut, Karjalan kysymys hiertää jokaisen Kremlin johtajan kengässä.<br /> <br /> <br /> Toisinkin voisi olla – rehellisyys ei ole kiellettyä<br /> <br /> Toisinkin voisi olla. Mikään tosiasiallinen syy ei estä valtakuntien johtajia olemasta rehellisiä ja tunnustamasta, että nämä vanhat ongelmat meidän tulee avata ja sulassa sovussa ratkaista. Sula sopu ei tarkoita toisen osapuolen saneluratkaisua tai muutakaan yksipuolista päätöstä.<br /> <br /> Tässä suheessa kaikki suomalaiset presidentit eivät voi niittää mainetta. Jo Neuvostoliitto oli halukas avaamaan vaikeinta maitten välistä solmua ja uusi Venäjä jatkoi samalla ajatuksella. Vain suomalaisen johtajan vakaa vaikeneminen ja kielto estivät selvitystyön aloittamisen. <br /> <br /> Siinä hukattiin käytännössä molemmille maille yhteensä satojen miljardien eurojen mahdollisuus. Etukäteen on mahdotonta sanoa, millaisia tuloksia neuvottelusta olisi tullut, mutta ehdoton ennakkosensuuri on varmin keino jättää ongelmat ennalleen.<br /> <br /> <br /> Ongelmien ratkaisu on tahtotilasta kiinni<br /> <br /> Ongelmien selvittämisessä on kyse tahtotilasta, ei faktisista mahdottomuuksista. Valtakunnan johtajien olisi hyvä laatia vapaa visio siitä, millaisiksi Suomen ja Venäjän väliset naapuruussuhteet todella muuttuisivat, kun suhteissa siirryttäisiin rehelliselle ja oikeudenmukaiselle pohjalla.<br /> <br /> Mitä tapahtuisi, kun Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet palautettaisiin? Mitä tapahtuisi, kun maat avoimesti sopisivat Suomen kokemien, nykyrasitteeksi laskettujen noin 500 mrd. euron, sotakulujen korvaamisesta? Se ei varmastikaan johtaisi siihen, että Suomi vaatisi kaikkien kulujen maksamista. Summat ovat niin suuria, että niissä on neuvotteluvaraa.<br /> <br /> <br /> Rahallinen tulos ei tärkein, aito sopiminen on tärkeintä<br /> <br /> Tärkeintä ei ole rahallinen tulos, vaan aito asioista sopiminen yhdenvertaisuuden pohjalta. Miksi Suomen pitäisi olla aina kustannusten kantajana? Miksei 50 kertaa Suomea suurempi naapuri vastaa omista huudoistaan ja tekemisistään? Ei nyt toteutetussa mallissa ole mitään oikeamielisyyttä. Eikä sellainen malli siten ole onnellisen naapuruussuhteen pohja.<br /> <br /> Avoin keskustelu ja aito sopiminen oikeudenmukaisuuden pohjalta ovat ratkaisuja, jotka johtavat parhaaseen ja kestävään tulokseen. Meillä on kokemusta 60 vuoden väliaikaisratkaisuista, eivätkä ne muodosta pysyvää, hyvää keskinäistä suhdetta.<br /> <br /> <br /> Todellinen naapuruus ”satakertaistaa talon arvon” <br /> <br /> Kun Suomi ja Venäjä sopivat suhteensa rehellisesti, luodaan pohja todellisen hyvän naapuruuden syntymiselle. Sopimista seuraa vääryyksien korjaaminen sulassa sovussa. Esimerkiksi Karjalan palautus on erittäin vahva katalyytti, joka käynnistää ruohonjuuritasolta alkaen mittavan panostuksen yhteisiin projekteihin.<br /> <br /> Vain siltä pohjalta syntyy todellinen win-win –tilanne, joka satakertaistaa kummankin maan talon arvon. Se talo on yhteistoimintaa, jonka luottamus mahdollistaa. Se on teollisuutta, teknologiaa, kauppaa ja logistiikkaa. Se merkitsee rajan todellista madaltumista ja kanssakäymisen vaikeuksien poistumista. Se merkitsee todellista, hyvää naapuruutta.<br /> <br /> Artikkeli on kauppat. maisteri Veikko Saksin alustus Karelia Klubi ry:n Lahden aluepalaverissa 26.03.2008.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Wed, 26 Mar 2008 21:39:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080326233953/ http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080326233726/ <p><br /> Tiedote 26.03.2008, julkaisuvapaa<br /> Pro Karelia ry <a href="http://prokarelia.net">http://prokarelia.net</a><br /> <a href="mailto:&#116;&#111;&#105;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#112;&#x72;&#111;&#x6B;&#x61;&#x72;&#101;&#108;&#x69;&#97;&#x2E;&#110;&#x65;&#x74;">&#116;&#111;&#105;&#x6D;&#x69;&#116;&#117;&#115;&#64;&#112;&#x72;&#111;&#x6B;&#x61;&#x72;&#101;&#108;&#x69;&#97;&#x2E;&#110;&#x65;&#x74;</a><br /> <br /> <br /> <a href="http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1532&author=10">http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1532&author=10</a><br /> ”HYVÄ NAAPURI KAKSINKERTAISTAA TALON ARVON”<br /> <br /> - Tunne arvosi, anna arvo toisellekin<br /> - Suomi on ollut poikkeuksellisen suosiollinen naapuri<br /> - Suomi on ollut suurlahjoittaja<br /> - Onko Venäjän kaksinkertaistanut Suomen arvon?<br /> - Maitten välinen aito luottamus puuttuu<br /> - Naapuruussopimuksessa unohdettu olennainen<br /> - Johtaako jalo toiminta kunnioittamiseen?<br /> - Ystävyyden poliittinen vakuuttelu ilman tekoja on tyhjää<br /> - Mihin rehellisyys on kadotettu?<br /> - Käyttäytyykö Suomi sittenkään kuin paras naapuri?<br /> - Toisinkin voisi olla – rehellisyys ei ole kiellettyä<br /> - Ongelmien ratkaisu on tahtotilasta kiinni<br /> - Rahallinen tulos ei tärkein, aito sopiminen on tärkeintä<br /> - Todellinen naapuruus ”satakertaistaa talon arvon”<br /> <br /> <br /> Tunne arvosi, anna arvo toisellekin<br /> <br /> Suomalaiseen luonteeseen on perinteisesti kuulunut vaatimattomuuden korostaminen ja itsensä aliarvioiminen ainakin puheissa. Tosin poikkeuksiakin on. Pohjalainen perinne sanoo mutkattomasti, että myö on meiltä ja muut meijän grannista. Eurooppa on nuorempia suomalaisia polvia jo yrittänyt opettaa tuntemaan arvonsa.<br /> <br /> Vanha sananlasku sanoo, että tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin. Se on hyvä ohje. Joka ei arvosta itseään ja pidä asiallisesti huolta omista oikeuksistaan, ei saa arvostusta toisiltakaan.<br /> <br /> <br /> Suomi on ollut poikkeuksellisen suosiollinen naapuri<br /> <br /> Perinteemme vuoksi suomalaiset eivät sano, että olemme hyvä naapuri Venäjälle. Kuitenkin, kun katsotaan historian saatossa taaksepäin, Suomi on ollut Venäjälle poikkeuksellisen suosiollinen naapuri. <br /> <br /> Vai löytyisikö toista maata, joka jouduttuaan ensin naapurin ankaran hyökkäyksen ja valloitukseen tähtäävän sodan kohteeksi ja koettuaan sodan kauhut, vielä maksoi tunnollisesti hyökkääjälle valtavat sotakorvaukset edes sotakorvaustuotteita sabotoimatta?<br /> <br /> <br /> Suomi on ollut suurlahjoittaja<br /> <br /> Tämä maa myös luovutti hyökkääjävaltiolle 45 000 km2 omaa arvokasta maataan ja osoitti sydämensä suuruutta sillä, ettei ole raaskinut vaatia omia maitaan myöhemminkään takaisin olojen vakiinnuttua.<br /> <br /> Ja ettei antamisen traditio unohtuisi, senkin jälkeen on tukenut itseään 50 kertaa suurempaa naapuriaan lähialuerahoituksella, Saimaan kanavan maksuilla, yksityisillä lahjoituksilla, naapurin rekkaliikenteen järjestelyin, omien kansalaistensa metsistä varastettujen puiden ja puutullien maksamisella ja usealla muulla ystävällisellä tavalla.<br /> <br /> <br /> Onko Venäjän kaksinkertaistanut Suomen arvon?<br /> <br /> Saksalainen sananlasku sanoo, että hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon. Suomen naapuruus on siten vähintään kaksinkertaistanut luoteisen Venäjän arvon. Vastavuoroisesti voidaan kysyä, onko Venäjän naapuruus kaksinkertaistanut maamme arvon. Myönteinen vastaus taitaa rajoittua muutamiin yksittäisiin talokauppoihin itäisessä Suomessa.<br /> <br /> Ovatko Suomen ja Venäjän päämiehet koskaan rehellisesti ja avoimesti pohtineet, kuinka moninkertaiseksi aidosti hyvä naapuruus nostaisikaan molempien maiden arvon?<br /> <br /> <br /> Maitten välinen aito luottamus puuttuu<br /> <br /> Täysin riippumatta poliittisista puheista ja asioitten kanonisointiyrityksistä, Suomen ja Venäjän välillä ei vallitse sitä syvää luottamusta, joka aidosti hyvien naapureiden välillä vallitsee. Jos suhteet olisivat aidot, vanhat, keksinäisiä suhteita haittaavat asiat keskusteltaisiin ja korjattaisiin.<br /> <br /> Niitä ei korjata sillä, että Suomi lahjoittaa Pietarin jätevesien puhdistamiseen oman etunsa nimissä varoja. Milloin Venäjä lahjoittaa kovasti rikastuttuaan vastaavan summan Helsingin jätevesien puhdistamiseen? Venäläinen tuki voisi nyt olla eräillä muillakin paikkakunnilla hyvinkin tervetullutta ja tasapuolisuutta lisäävää.<br /> <br /> <br /> Naapuruussopimuksesta unohdettu olennainen<br /> <br /> Hyvän naapuruuden vahvistukseksi Suomi halusi 1990-luvun alussa vielä uusia YYA:n Neuvostoliiton kanssa, mutta joutui hämmästyksekseen havaitsemaan, että naapurit kertoivat sellaisen liittouman luhistuneen. <br /> <br /> Tätä luhistumista paikkailtiin sitten vuonna 1992 allekirjoitetulla valtiosopimuksella, jota kauniisti kutsutaan Naapuruussopimukseksi. Siinä hyvää naapuruutta tuodaan korostetusti esille, mutta ei se ole koskaan johtanut vanhojen kaunojen asialliseen selvittämiseen. <br /> <br /> Naapuruussopimuksen aikaan solmittiin myös toinen valtiosopimus, jota kutsutaan Lähialuehteistyösopimukseksi. Miksi se oikeastaan on solmittu, mitä se edes takoittaa ja miksi Suomi on sen perusteella lahjoittanut Venäjälle satoja miljoonia euroja, on jäänyt kansalta täysin tietämättä. Tosin ei sitäkään tiedetä, mihin rahat varsinkin alkuvaiheessa menivät.<br /> <br /> <br /> Johtaako jalo toiminta kunnioittamiseen?<br /> <br /> Onko lähtökohta nyt ilman muuta se, että naapuri pitää Suomea arvossa ja kunniassa, kun se on näin jalosti toiminut? Ei oikein näytä siltä. Paremminkin naapuri naureskelee selän takana, että kun yhden osaa pyytää, niin naapuri melkein toista tarjoaa. Jos venäläiset eivät tuntisi itseään survallaksi, he varmaan lypsäisivät maksuvalmiita suomalaisia paljon enemmän kerta toisensa jälkeen.<br /> <br /> Entä onko tämä hyvän naapuruuden tarkka ylläpitäminen johtanut Suomessa naapurin kunnioittamiseen ja lämpimiin suheisiin? Valtionjohtotasolla vakuutetaan vuodesta toiseen, että suhteemme ovat paremmat kuin koskaan ennen ja kaikista asioista voidaan keskustella. Nyt suhteiden täytyy jo olla katonrajassa vähintään.<br /> <br /> Olisikohan niin, että suomalaisten vaikeammat keskusteluaiheet jäävätkin virtuaalitasolle, eikä niitä käydä omien joukkojen, saati sitten naapureiden kanssa?<br /> <br /> <br /> Ystävyyden poliittinen vakuuttelu ilman tekoja on tyhjää<br /> <br /> Ystävyyden vakuuttelu ja poliittisen liturgian lämpimyys näyttävät olevan suoraan verrannollisia kyvyttömyyteen puhua vaikeista asioista keskenään. Mitäpä niistä keskustelemaan, kun asiat jo ovat niin oivallisella mallilla. Vai ovatko?<br /> <br /> Mistä sitten johtuu, että suomalaisten suhtautuminen itäiseen naapuriin on vähintään ristiriitainen? Noin ¾ kansasta on saanut russofobisen tartunnan. Se on sekoitus Venäjä-pelkoa ja vihaa. Naapuruus ei silloin voi olla oivallisesti kohdallaan ja keskinäiset asiat kunnossa, kun tällaisia tunteita risteilee ihmisten mielissä. Jossain on perustavaa laatua oleva virhe ja väärä tapa hoitaa asioita.<br /> <br /> <br /> Mihin rehellisyys on kadotettu?<br /> <br /> Perussyy näihin ongelmiin on rehellisyyden puute. Rehellisyys on luonnonvara, joka näyttää aika usein poliittisen johdon kanssakäymisissä joutuvan sivustakatsojan rooliin. Ei uskalleta tuoda asiallisesti esille niitä todellisia ongelmia, jotka vaivaavat ihmisten ja kansojen välisiä suhteita.<br /> <br /> Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä niin Venäjällä kuin Suomessakin sama rehellisyyden puute muodostaa sen linnakkeen, jonka pohjalle maitten sisällä on rakennettu kanonisoituja bunkkereita ja vallituksia. Niistä ei puhuta, niistä ei anneta tietoa. Niistä vaietaan, joten niitä ei ole olemassakaan.<br /> <br /> <br /> Käyttäytyykö Suomi sittenkään kuin paras naapuri?<br /> <br /> Voidaan siten herättää kysymys, onko Suomikaan hyvä naapuri Venäjälle. Emme ole täysin rehellinen naapuri, koska toimimme vastoin paremmaksi tietämäämme totuutta. Väitämme asioitten olevan oivallisella tolalla, vaikka ne eivät sitä ole. <br /> <br /> Sellainen vakuuttelu ei ole uskottavaa, koska emme itsekään usko puheisiimme. Naapuri toki tuntee historian ja itse isänmaallisina venäläisinä heidän on mahdotonta uskoa, että kaikkien yhteisten kokemusten jälkeen suomalaiset olisivat rehellisesti onnellisia asioitten hoidosta. Kuten suomalainen preisidentti on sanonut, Karjalan kysymys hiertää jokaisen Kremlin johtajan kengässä.<br /> <br /> <br /> Toisinkin voisi olla – rehellisyys ei ole kiellettyä<br /> <br /> Toisinkin voisi olla. Mikään tosiasiallinen syy ei estä valtakuntien johtajia olemasta rehellisiä ja tunnustamasta, että nämä vanhat ongelmat meidän tulee avata ja sulassa sovussa ratkaista. Sula sopu ei tarkoita toisen osapuolen saneluratkaisua tai muutakaan yksipuolista päätöstä.<br /> <br /> Tässä suheessa kaikki suomalaiset presidentit eivät voi niittää mainetta. Jo Neuvostoliitto oli halukas avaamaan vaikeinta maitten välistä solmua ja uusi Venäjä jatkoi samalla ajatuksella. Vain suomalaisen johtajan vakaa vaikeneminen ja kielto estivät selvitystyön aloittamisen. <br /> <br /> Siinä hukattiin käytännössä molemmille maille yhteensä satojen miljardien eurojen mahdollisuus. Etukäteen on mahdotonta sanoa, millaisia tuloksia neuvottelusta olisi tullut, mutta ehdoton ennakkosensuuri on varmin keino jättää ongelmat ennalleen.<br /> <br /> <br /> Ongelmien ratkaisu on tahtotilasta kiinni<br /> <br /> Ongelmien selvittämisessä on kyse tahtotilasta, ei faktisista mahdottomuuksista. Valtakunnan johtajien olisi hyvä laatia vapaa visio siitä, millaisiksi Suomen ja Venäjän väliset naapuruussuhteet todella muuttuisivat, kun suhteissa siirryttäisiin rehelliselle ja oikeudenmukaiselle pohjalla.<br /> <br /> Mitä tapahtuisi, kun Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet palautettaisiin? Mitä tapahtuisi, kun maat avoimesti sopisivat Suomen kokemien, nykyrasitteeksi laskettujen noin 500 mrd. euron, sotakulujen korvaamisesta? Se ei varmastikaan johtaisi siihen, että Suomi vaatisi kaikkien kulujen maksamista. Summat ovat niin suuria, että niissä on neuvotteluvaraa.<br /> <br /> <br /> Rahallinen tulos ei tärkein, aito sopiminen on tärkeintä<br /> <br /> Tärkeintä ei ole rahallinen tulos, vaan aito asioista sopiminen yhdenvertaisuuden pohjalta. Miksi Suomen pitäisi olla aina kustannusten kantajana? Miksei 50 kertaa Suomea suurempi naapuri vastaa omista huudoistaan ja tekemisistään? Ei nyt toteutetussa mallissa ole mitään oikeamielisyyttä. Eikä sellainen malli siten ole onnellisen naapuruussuhteen pohja.<br /> <br /> Avoin keskustelu ja aito sopiminen oikeudenmukaisuuden pohjalta ovat ratkaisuja, jotka johtavat parhaaseen ja kestävään tulokseen. Meillä on kokemusta 60 vuoden väliaikaisratkaisuista, eivätkä ne muodosta pysyvää, hyvää keskinäistä suhdetta.<br /> <br /> <br /> Todellinen naapuruus ”satakertaistaa talon arvon” <br /> <br /> Kun Suomi ja Venäjä sopivat suhteensa rehellisesti, luodaan pohja todellisen hyvän naapuruuden syntymiselle. Sopimista seuraa vääryyksien korjaaminen sulassa sovussa. Esimerkiksi Karjalan palautus on erittäin vahva katalyytti, joka käynnistää ruohonjuuritasolta alkaen mittavan panostuksen yhteisiin projekteihin.<br /> <br /> Vain siltä pohjalta syntyy todellinen win-win –tilanne, joka satakertaistaa kummankin maan talon arvon. Se talo on yhteistoimintaa, jonka luottamus mahdollistaa. Se on teollisuutta, teknologiaa, kauppaa ja logistiikkaa. Se merkitsee rajan todellista madaltumista ja kanssakäymisen vaikeuksien poistumista. Se merkitsee todellista, hyvää naapuruutta.<br /> <br /> Artikkeli on kauppat. maisteri Veikko Saksin alustus Karelia Klubi ry:n Lahden aluepalaverissa 26.03.2008.</p> <!-- begin feed_subscription_form_widget.tmpl --> <hr /> <p> Subscribe to <a href="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/list/klubi/"> KareliaKlubi </a> via email by entering your email address below: </p> <!-- begin list_subscribe_form.tmpl --> <form action="http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi" method="post"> <p> <input type="radio" name="f" value="subscribe" id="subscribe" style="background-color:transparent" checked="checked" /> <label for="subscribe">Subscribe</label> | <input type="radio" name="f" value="u" id="u" style="background-color:transparent" /> <label for="u">Unsubscribe</label> <br /> <input type="text" name="email" value="" maxlength="1024" /> <input type="hidden" name="list" value="klubi" /> <input type="submit" value="Submit" class="processing" /> </p> </form> <!-- end list_subscribe_form.tmpl --> <!-- end feed_subscription_form_widget.tmpl --> Wed, 26 Mar 2008 21:37:00 GMT http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail.cgi/archive/klubi/20080326233726/