Karjala-lista

EUEEP:n julkilausuma stalinismin ja natsismin uhrien muistop�iv�n� 23.08.10

2010-08-27T14:11:50Z

Tiedote 27.08.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1945&author=10
EUEEP:N JULKILAUSUMA STALINISMIN JA NATSISMIN UHRIEN EUROOPPALAISENA MUISTOMUISTOPÄIVÄNÄ 23.08.2010

Euroopan parlamentti päätti 02.04.2009, että elokuun 23. päivä on stalinismin ja natsismin eurooppalaisten uhrien muistopäivä. Tätä muistopäivää kunnioittaakseen Euroopan pakolaisten ja karkotettujen liiton (The European Union of Exiled and Expelled People) pääsihteeri Massimiliano Lacota antoi seuraavan lausunnon:

Viime vuoden huhtikuussa Euroopan Unionin parlamentti hyväksyi julistuksen Euroopan omatunnosta ja totalitarismista linjaten selväpiirteisesti perusteet Euroopan lopulliselle yhdentymiselle merkkinä maanosan kansojen ja kansakuntien välisestä rauhasta.

Tällä toimenpiteellä Euroopan Parlamentti nosti lopulta tietoisuuteen sen kärsimyksen ja epätoivon, minkä ihmiskunnalle aiheutti kaksi 1900-luvun suurta diktatuuria: kansallissosialismi ja kommunismi.

Molemmat olivat perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksien korkeimpia ilmentymiä ja vaikuttivat miljooniin viattomiin ihmisiin ennen toisen maailmansodan veljesmurhaa, sen aikana ja etenkin sen jälkeen.

Holokaustin uhrit sekä kaikki, jotka tuhoutuivat natsien ja kommunistien vainoissa koko maanosassa, on lisättävä niihin noin 20 miljoonaan eurooppalaiseen, jotka pakotettiin maanpakoon tai karkotettiin mailtaan, ja jotka muodostivat suurimman muuttoliikkeen sitten myöhäisen Rooman valtakunnan aikojen.

Heihin on lisättävä myös ne etniset ryhmät, jotka eristettiin, joiden perusoikeudet riistettiin heidän kansallisten rajojensa ulkopuolella ja jotka joutuivat raakojen epäkansallistamis- ja sulauttamisohjelmien kohteeksi.

Yli 60 vuotta sodan päättymisen ja yli 20 vuotta Itä-Euroopan kommunistisen totalitarismin hajoamisen jälkeen joidenkin väestönsiirtoon osallisten tai siitä kiinnostuneiden EU-jäsenvaltioiden väliset suhteet ovat yhä vaikeat ja ongelmien vanhetessakin arkaluonteiset.

Euroopan integraation lähitulevaisuuden suuri haaste on siksi sellaisen tarpeellisen uudistuksen käynnistäminen, joka rajoittaa niiden vaikutusvaltaa, jotka yhä pitävät auki sitä haavaa, joka vuodesta 1945 jakoi Euroopan kansat estäen halutun, lopullisen jälleenyhdistämisen edellyttämän syvän ja vakaumuksellisen sovinnon.

Huhtikuun 2. päivänä 2009 annettu julistus on siten edellytys sellaisen yhteisen innovatiivisen politiikan suunnittelulle, joka kykenee tunnistamaan rikoksen ihmisyyttä vastaan niin miljoonien eurooppalaisten eliminoinnissa keskitysleireissä, naisten ja lasten raiskauksissa, Neuvostoliiton Gulagien internoinneissa ja massamurhissa kuin myös miljoonien ihmisten sodanjälkeisissä karkotuksissa.

Euroopassa, jota yhdistää jaetut arvot sekä yhteinen historia ja kulttuuriperimä, ei voida enää hyväksyä sellaisia vanhentuneita ja nurkkakuntaisia luokituksia, joilla pyritään erottelemaan rikoksia muita vähemmän julmiksi.

Vain valitsemalla tämän tien ja hyväksymällä asianmukaiset ratkaisut, voi totalitarismin Eurooppa, joka pahoinpitelee kansalaisiaan ja rikkoo heidän oikeuksiaan, yhdentyä ja korvautua sellaisella Euroopalla, jota perustajat olivat oikeutetusti lähteneet rakentamaan.

Massimiliano Lacota
pääsihteeri

Epävirallinen käännös: Tuula Hölttä

PS. Pahoittelemme julkilausuman myöhäistä lähettämistä teknisten syiden vuoksi.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Suomalainen avoimuus ja neuvostoperint�

2010-08-24T11:32:22Z

Tiedote 22.08.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

Linkit ja PowerPoint-osoite
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1944&author=61
SUOMALAINEN AVOIMUUS JA NEUVOSTOPERINT�

- Vaikeneminen on vallank�yt�n v�line
- Neuvostoperinn�n aiheet
- Poliittinen liturgia ja neuvostopropaganda
- Konsensuksen pakollinen saavuttaminen
- Propagandan ja finnfobian konsensus
- Liturgia sekoittaa totuuden
- Ven�j�-k�sityst� pit�� kuorruttaa
- Luottamus kaiken yhteisty�n kulmakivi
- Pehmeys on �lupa� alistaa
- Miksi Ven�j� ei reagoi hyvill� asioilla?
- Kunnioitus ei synny k�skem�ll�
- Muutos avoimuuteen pelottaa ven�l�isi�
- Suomalaiset reagoivat avoimuuteen pelolla
- Katainen puolustaa oikeusvaltiota
- Onko itsen�isyyden hinta unohdettu?
- Perustuslain vastainen sotasyyllisyys on purettava
- Karjalan palautusselvitys k�ynnistett�v�
- R�hin�inti on v��r� strategia, win-win rakentaa

Alustukseen liittyv�t kalvot pdf-formaatissa:
http://prokarelia.net/images/khi_210810.pdf

Alustus PowerPoint-esityksen� (13.7 MB):
http://prokarelia.net/images/khi_210810.ppt

Vaikeneminen on vallank�yt�n v�line

Vaatimus avoimuudesta ja oikeudesta sanoa mielipiteens� on hyvin ajankohtainen asia. Vaikenemisen vaatimus tietyiss� asioissa el�� yh� voimakkaana erityisesti poliittisissa piireiss�. T�ss� yhteenvedossa k�sittelen l�hinn� suomalaista avoimuutta ja yh� el�v�� neuvostoperint��.

Vaikeneminen on voimakas vallank�yt�n v�line, jota erityisesti poliitikkojen ja viranomaisten toiminnassa on vahvasti k�ytetty hyv�ksi. Kun johto ei halua jotain asiaa k�sitell�, siit� vaietaan. Muiden on vaikea vied� asiaa eteenp�in, koska siihen liittyv� relevantti tieto on vain johdolla.

Tuorein keskustelufarssi on syntynyt kokoomuksen ulkopoliittisen johtotroikan Ven�j�-lausumista. Ei niihin liity mit��n asiallista yll�tyksellisyytt� tai erityisyytt�, mutta jo jonkinlainen kriittinen Ven�j�-ilmaus riitt��, jotta asiaa voidaan k�ytt�� poliittisena ly�m�aseena.

Neuvostoperinn�n aiheet

Suomessa on perinteisesti vaiettavia aiheita. Niist� arviolta 80 % (edjucated guess) liittyy jotenkin Suomen ja Neuvostoliiton/Ven�j�n v�lisiin suhteisiin. Aihealue on yh� niin arka, ett� kun puolustusministeri sanoo kolme kertaa sanan Ven�j� ja puhuu haasteesta, syntyy hurja hulabaloo Ven�j�st� uhkana.

Tyypillisimm�t neuvostoperinn�n aiheet ovat sotaan syyllisyys, sotasyyllisyys, Karjalan, Petsamon ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautus, Neuvostoliiton ja Ven�j�n painostus, KGB- ja Stasi-vakoilu ja Nord Stream �kaasuputken valvonnan turvallisuusuhat.

N�iden lis�ksi on joukko kotoisia aiheita, kuten pankkikriisin todelliset syylliset ja v��rien tuomioiden purkaminen, puolueiden rahoitus, vanhusten ja lasten pahoinvointi sek� lukuisat muut aiheet, joista vallank�ytt�j�t eiv�t halua puhua. Suurin kokonaisuus syntyy kuitenkin viime sotien seurauksista ja suhteesta Neuvostoliittoon ja Ven�j��n.

Poliittinen liturgia ja neuvostopropaganda

Vaikenemisen ohella on synnytetty poliittinen liturgia, jolla ei totuuden kanssa tarvitse olla mit��n tekemist�. Se on johdon hyv�ksym� puhumisen muoto. Liturgia perustuu usein vanhaan neuvostopropagandaan ja pit�� sit� totuutena. Se ei ole t�rke��, uskooko joku propagandistista liturgiaa oikeaksi vai ei. T�rkeint� on esitt�� uskovansa sen olevan totuus.

Mit� liturgisella puheella todella tarkoitetaan, on yleens� p�invastaista, mit� sanotaan. Mit� sill� on pitemm�ll� t�ht�yksell� saavutettu, onkin tarpeen kriittisesti arvioida. Vanhemmat sukupolvet usein tiesiv�t, mik� oli totta, mutta ajan kuluessa k�sitteet ja ymm�rrys ovat h�m�rtyneet.

Poliittiseen liturgiaan ja vaikenemiseen liittyy kanonisointi. Johto p��tt�� sulkea tietyt asiat pois keskustelusta, ulkopuolisille ei asiasta anneta tietoa ja liturgian ulkopuolista retoriikkaa k�ytt�vi� rangaistaan.

Konsensuksen pakollinen saavuttaminen

Samaan vallank�yt�n sarjaan kuuluu konsensus, yksimielisyyden pakollinen saavuttaminen mielipiteiss�. Konsensuksen hyvyys toimintastrategisena vaatimuksena on useimmiten j�rjet�n. Tulos on todenn�k�isesti p��tt�v�n joukon keskim��r�isenkin �lykkyyden ja osaamisen alapuolella.

Opiskelija Pekka Virkki on kiinnitt�nyt huomiota US-blogissaan konsensukseen ja ilmaisuvapauteen. H�n sanoo, ett� ensin etsit��n konsensus ja sen pohjalta yksitt�iset poliitikot valmistelevat esityksens�. T�ll�in ei voida tarttua itse asiaan lainkaan, askarrellaan toisarvoisten tekij�iden kanssa.

Terveess� demokratiassa ensin ker�t��n paljon tietoa ja mielipiteit�. Sitten niit� ryhdyt��n arvottamaan ja katsomaan, millaiset argumentit ja vaikutukset kullakin asialla on. Vasta parhaista moduuleista koostetaan kokonaisuus. Kokonaisuutta vuorostaan tarkastellaan kriittisesti tavoitteiden pohjalta.

Propagandan ja finnfobian konsensus

Voimme puhua erikoisesta kombinaatiosta: neuvostopropagandan ja suomettumisen liittoumasta. Tai neuvostopropagandan ja finnofobian konsensuksesta. Neuvostoliitto k�ytti koko elinaikanaan t�ysin suvereenisti ja pid�ttelem�tt� vahvaa propagandaa, jolla se kuorrutti omaa toimintaansa.

Ottaen huomioon Neuvostoliiton vahvan imperialistisen ja totalitaristisen luonteen, t�m� voidaan ymm�rt��, vaikka sit� ei hyv�ksytt�isik��n. N�ytt�� silt�, ett� Ven�j�n nykyinen johto tukee t�m�n propagandan jatkamista.

Miten suomalaiset lankesivat mieslukuisesti t�h�n propagandistiseen ansaan? Selitys siihen on yksinkertainen. Suomalaiset suomettuivat. Poliitikot ja media suomettuivat nopeimmin ja pahimmin ja kansa seurasi uskollisesti johtajiaan.

Liturgia sekoittaa totuuden

Suomettunut suomalainen ei v�ltt�m�tt� alun perin uskonut propagandan sis�lt��, mutta vaikenemisen vaatimuksen mukana syntyi omalaatuinen konsensus, jossa uskoteltiin asioitten olevan siten kuin sanottiin. My�hemm�t sukupolvet eiv�t en�� osanneetkaan erottaa totuutta ja liturgiaa toisistaan.

Nyky��n voidaan puhua finnofibiasta, joka on suomettumisen jalostunut jatkotuote. Finnofobia on tehokkaan propagandan vaikutuksesta suomalaisten tuntema pelko ajaa omia oikeuksiaan ja laillisia etujaan, tarve mit�t�id� omat saavutukset ja tarve tuntea syyllisyytt� niist�kin v�itetyist� rikoksista, joita Suomi tai suomalaiset eiv�t ole tehneet.

Suomettumisen ajalta on per�isin poliittinen hokema siit�, ett� Ven�j� on Suomen paras yst�v� ja suhteet ovat paremmat kuin koskaan ennen. Ven�l�isest� n�k�kulmasta t�m� on varmastikin totta. Riippumatta historiasta suomalaiset ovat olleet my�ntyv� ja itsens� kielt�v� naapuri, joka yritt�� haudata historian syv�lle suohon, ettei vain �rsytt�isi isoa naapuria.

Ven�j�-k�sityst� pit�� kuorruttaa

Mik� on suomalaisten kokemus Neuvostoliitosta ja Ven�j�st�? Ven�j� on noin 700 vuotta uhannut Suomea ja valloittanut tai yritt�nyt valloittaa sen lukemattomat kerrat. Viime sodista aiheutui valtaisa etninen puhdistus, kun l�hes 500 000 suomalaista joutui pakenemaan henkens� edest� Tynk�-Suomeen.

Suomi pakotettiin ottamaan syyllisyys kontolleen. Olemme siten sotaan syyllisi� Pariisin rauhansopimuksen mukaan. Suomella maksatettiin valtaisat sotakorvaukset, jotka nykyisen yhteiskunnan rasitteena olisivat vajaa 60 mrd. euroa. Meilt� vietiin 45 000 km2 alue. Painostus jatkui sotien j�lkeenkin.

Kaiken t�m�n j�lkeen Ven�j� on paras yst�v�mme ja suhteemme on loistava. Suoma-laiset eiv�t kuitenkaan saa tuoda totuutta esille. Miksi emme saa ilmoittaa, ett� olimme sotiin syyt�n, haluamme sotakorvaukset takaisin ja haluamme meilt� ry�stetyt alueet takaisin?

Luottamus kaiken yhteisty�n kulmakivi

Kaiken inhimillisen yhteistoiminnan peruskivi on luottamus. Kun se h�vi��, yhteisty� on koko aika varmistelujen varassa ja ep�luulo vallitsee. On turha n�ytell� luottavaista, kun luottamusta ei ole.

Luottamuksen voi palauttaa vain se osapuoli, joka sen on rikkonut. Ei auta, vaikka Suomi kuinka toistelisi yst�vyytt� ja tyytyv�isyytt� nykytilaan. Se on valheellinen tila, eik� perustu todellisuuteen.

Ven�l�iset itse tiet�v�t t�m�n eritt�in hyvin. He kuitenkin osaavat ajaa omia perusteettomia etujaan tarvittaessa toisten legaalien oikeuksien kustannuksella. Suomalaiset eiv�t osaa ajaa edes omia oikeuksiaan. Sellainen suhde ei ole tasapuolinen tai tasa-arvoinen.

Pehmeys on �lupa� alistaa

Suomalainen ja eurooppalainen tapa kohdata toinen ihminen on olla h�nelle yst�v�llinen, antaa lahjoja ja my�t�ill� keskustelussa. Ven�l�inen kokee t�m�n alistumisena ja lupana k�ytt�� t�llaista tahoa hyv�ksi. Toisen kohteliaisuus ei ole vahvuutta, vaan heikkoutta.

Miten ven�l�iset reagoivat kokoomustrion kommentteihin? Selv�stik��n v�litt�m�tt� esityksen kokonaisuudesta he n�yttiv�t suuruusuhoaan: �Ven�j� on turvallisuusneuvoston j�sen, ydinasevalta, toimii talousmahtien joukossa G-8:ssa ja muissa j�rjes-t�iss� ��. Joten Ven�j� on suurvalta ja sit� pit�� kunnioittaa.

Osoittaako se, ett� Ven�j� on suurvalta? Ei varmastikaan, mutta se osoittaa l�ntisest� n�k�kulmasta, ett� kyseess� on imperialistista ja totalitaristista hegemoniaa yh� hakeva valtio kaikkine valtavine ongelmineen.

Miksi Ven�j� ei reagoi hyvill� asioilla?

Miksi Ven�j� ei reagoinut korostamalla sit� suurta kunnioitusta, mit� maassa kohdistetaan ihmisoikeuksien toteuttamiseksi, naapurimaiden huomioon ottamiseksi, oman korruption poistamiseksi, omien suunnattomien kansallisten ongelmien poistamiseksi, kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi tai demokratian toteuttamiseksi?

Miksi korostus liittyi v�kivaltaan ja sen k�ytt��n, kuten satojen vuosien aikana t�h�nkin saakka? Ven�j� on suurvalta 17 milj. km2:��n, ydinaseillaan ja raaka-aineillaan. Taloudellisesti se on suurikokoinen eurooppalainen valtio. V�est�m��r�lt��n noin 10 % Kiinasta. Ongelmiltaan ehk� suurempi kuin mik��n muu toimiva valtio.

Ven�j� on kehittynyt er�ill� aloilla hyvin. Noin 10 % v�est�st� voi erinomaisesti, eik� halua muutoksia. Loppuosalla v�est�� ei niin suurta merkityst� olekaan. Ven�j� reagoi eritt�in vahvasti mm. J��meren valtaisaan muutokseen ja sen aiheuttamiin mahdollisuuksiin. Suomalaisten reagointi on siihen verrattuna etanan taaksep�in menoa.

Kunnioitus ei synny k�skem�ll�

Ven�j� odottaa kunnioitusta, koska se k�skee kunnioittamaan itse��n. Jos se ei auta, otetaan v�kivallalla uhkailu eri muodoissaan k�ytt��n. Mit� kielt� ven�l�iset ymm�rt�v�t: leppe�� lounaistuulta vai myrskytuulta? Leppe� tuuli tulkitaan heikkoudeksi, joten j�m�k�mpi keskustelumoodi on tarpeen.

Ven�j� ei hyv�ksy, ett� suomalaiset keskustelevat positiivisesti Natosta, eik� j�t� reagoimatta, jos Suomi liittyy Natoon. Kuitenkin kyse on Suomen turvallisuudesta, eik� Ven�j��n kohdistuvasta uhkasta.

Eiv�t suomalaisetkaan ilmoita, ett� EU ei katso hyv�ll� silm�ll�, jos Ven�j� yh� on 2001 perustetun Shanghain yhteisty�j�rjest�n j�sen tai sill� on oman turvallisuutensa perusteella tavoitteena lis�t� puolustusbudjettiaan ja uusia armeijaansa.

Muutos avoimuuteen pelottaa ven�l�isi�

Kunnioitusta, kuten luottamustakaan, ei saavuteta k�skem�ll�, vaan pelk�st��n luottamusta ja kunnioitusta her�tt�vill� teoilla. Ven�j�n teot voivat her�tt�� pelkoa, mutta ne eiv�t her�t� kunnioitusta.

Kunnioitusta ei synny sill�, ett� avoimesti ja tasapuolisesti asioita katsovia ihmisi�, jotka eiv�t hyv�ksy pakkokunnioitusta, nimitell��n natseiksi tai fasisteiksi. Ei my�sk��n sill�, ett� uhotaan vain suurten oikeuksista. Kansainv�liset sopimukset on tehty sek� suurten ett� pienten noudatettaviksi.

On ymm�rrett�v��, ett� Ven�j� pyrkii vastustamaan kaikkia muutoksia, jotka toisivat vanhat rikokset korjattaviksi. Muutos on heille pelottava ja h�vett�v�. Siksi muutosta estet��n mahdollisuuksien mukaan jopa v�kivaltaisilla uhkauksilla, jotka tarvittaessa verhotaan diplomaattisin korulausein.

Suomalaiset reagoivat avoimuuteen pelolla

Miten suomalaiset p��tt�j�t suhtautuvat t�h�n? He kerta toisensa j�lkeen lankeavat samaan loukkuun. Jos he tajuavat oman tilansa, eiv�t he sit� ainakaan kerro. Kun kokoomustrio on nyt ottanut itsen�isen ajattelun ja suomalaisten oikeuksia ajavan sek� aikaisempaa avoimemman tavan esitt�� asioita, heid�t leimataan ja heid�t koitetaan vaientaa.

Er��t jopa esitt�v�t rangaistusta, koska he ovat uskaltaneet vaarantaa suomalaisia ty�paikkoja kielt�ytyess��n n�yristelem�st� Ven�j�n edess�. He vain k�ytt�ytyv�t, kuten normaalistikin ihmiset kesken��n k�ytt�ytyv�t. Mik� olisi sopiva rangaistus? On ehdotettu 20 vuotta vankileirien saaristoa. Olisiko se paras muoto, jolla v�lit ja kunnioitus tulisivat kuntoon?

Katainen puolustaa oikeusvaltiota

Puoluejohtaja Jyrki Katainen ei juuri ole aikaisemmin osoittanut rohkeutta puhua suomalaisten oikeuksista ja kun h�nen kanssaan on yritt�nyt keskustella vaikkapa Karjalan palautuskysymyksest�, h�n on nopeasti vaihtanut maantieteellist� sijaintiaan.

Nyt h�n sanoo, ett� �Me puolustamme omia arvojamme, omaa oikeusvaltiotamme ja sen mukaisia k�yt�nt�j�, jotka ovat kaikkien demokraattisten oikeusvaltioiden yleisesti hyv�ksymi�. Hienosti sanottu. Nyt vain katsotaan, n�kyyk� t�m� ensi vuonna rakennettavassa uudessa hallitusohjelmassa ja toiminnassa vai onko kyse vaalipuheista.

Ulkoministeri Alexander Stubb on ottanut MEP:in� kantaa totalitarismiin ja Karjalan palautuskysymykseen jo vuonna 2004. T�ll�in h�n ilmoitti, ett� "ilman muuta kommunismi on vedett�v� tuomiolle samoin kuin natsismi tuomittiin". "Tietysti Karjalan palautus pitk�ll� aikav�lill� rauhanomaisin keinoin�.

Onko itsen�isyyden hinta unohdettu?

Kun poliitikko rohkenee puhua, kuten terveesti ajatteleva kansalainen, kiirehdit��n kysym��n, onko h�n unohtanut sen valtaisan hinnan, mik� itsen�isyydest� on maksettu. Kysymys osoittaa j�rkytt�v�� mielentilaa ja k�sityskantaa.

Pit�isik� suomalaisten ikuisesti osoittaa alamaisuutta Ven�j�lle, koska se haluaa olla suurvalta ja koska jotkut pelk��v�t sit�? Miksi emme saisi suhteessamme olla rehellisi�? Suomalaiset sotilaat ja kotirintama eiv�t taistelleet, jotta t�m� maa annettaisiin vapaaehtoisesti vieraitten vaikutusten alaiseksi.

Miten Ven�j� voi koskaan oppia rehelliseen asioitten selvitt�miseen, jos l�hin naapurikansa aina antaa sille t�ysin v��ri� signaaleja? Kun Ven�j� tuhosi Tsetsenian ja teki siell� kansanmurhan, suomalaiset olivat hiljaa. Kuin 45 000 km2 omaa aluetta on Ven�j�n hallussa, suomalaiset ovat hiljaa.

Itsen�isyyden hinta ei ollut n�yristely tai alistuminen, vaan tasa-arvoisuus. Kansainv�listen sopimusten ja lakien edess� suuri ja pieni valtio ovat saman arvoisia. Meid�n teht�v�mme ei ole n�yristell�, eik� uhota, vaan k�ytt�yty� asiallisesti normaalien sivistyneiden k�yt�ss��nt�jen mukaisesti.

Perustuslain vastainen sotasyyllisyys on purettava

Suomi ei ollut sotiin syyllinen. Syyllinen oli Neuvostoliitto. Suomen ei pid� k�ytt�yty� kuin syyllinen tai syyt�n syyllinen. Syytt�m�n tulee toimia siten, ett� v��r� syyllisyys puretaan ja siit� tiedotetaan globaalisti.

Olemmeko oikeusvaltio, kun kahdeksan sodanaikaista johtaa on perustuslain vastaisesti tuomittu sotaan syyllisin� vankeusrangaistuksiin ja samalla koko Suomi on tuomittu? Oikeusvaltio korjaa virheens�, kun se on mahdollista.

Suomen syyllisyys sotiin ei ole myytti, jota ei voida purkaa. Neuvostoliiton Politbyroo ja my�hemmin Jeltsinin hallinto l�hettiv�t viestej� valmiudesta alueneuvotteluihin. Suomalaisen p��tt�j�n syv� pelko esti jopa neuvottelukosketuksen ottamisen. Onko t�llainen omien legaalien oikeuksien hylk��minen tervett� ja is�nmaallista politiikkaa?

Karjalan palautusselvitys k�ynnistett�v�

Toinen suuri, mutta j�rjet�n asia, on Petsamon, Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten j�tt�minen vapaaehtoisesti edelleen Ven�j�n haltuun. Jos Suomi on oikeusvaltio, sen velvollisuus on kansalaisiaan kohtaan ajaa heid�n ihmisoikeuksiaan ja koko maan oikeutta ja etua.

Ven�l�iset eiv�t koskaan ole kunnioittaneet sellaisia politiikkoja, jotka myyv�t oman maansa. He kyll�kin k�ytt�v�t t�llaisia ihmisi� suruttomasti ja t�ysim��r�isesti hyv�kseen.

Ven�l�iset ovat is�nmaallisia ihmisi�. Heist� tuskin kukaan voisi edes kuvitella, ett� maan johto k�ytt�ytyisi samoin kuin suomalaiset kaikkien menetysten j�lkeen: �Meill� ei ole mit��n vaatimuksia Ven�j�� kohtaan, mutta jos Ven�j� haluaa keskustella alue-kysymyksist�, olemme valmiit keskustelemaan�.

R�hin�inti on v��r� strategia, win-win rakentaa

Vain alisteinen valmius keskustella toisen osapuolen ehdoilla on siten olemassa. Sellaisella asenteella ei koskaan ole saavutettu mit��n kunnon tuloksia. Pit�isik� nyt alkaa r�hin�id� ja uhkailla Ven�j��, ett� se antaisi Suomelle kuuluvat alueet takaisin, maksaisi sotakorvaukset korkoineen takaisin ja korvaisi alueen 65 vuoden k�yt�n?

R�hin�, v�kivallan k�ytt�, v�kivallalla uhkaaminen tai kiristys eiv�t ole oikeita keinoja saavuttaa arvokkaita tuloksia. Sellaisesta syntyy vain ikuinen koston kierre. Maitten v�linen rauha on ��rett�m�n arvokas asia ja mahdollistaa positiivisen kehityksen. Rauhaa ei pid� rikkoa.

Sopuisuus ei kuitenkaan tarkoita alistumista toisen mielivaltaan. Omista legaaleista oikeuksista on pidett�v� kiinni ja niit� ajettava asiallisesti, rauhanomaisesti ja aina win-win �pohjalta. Kun molemmat osapuolet voittavat, syntyv�t parhaat mahdolliset tulokset. Syntyy pohja yhteisty�lle, aidolle rauhalle ja rajojen madaltamiselle.

+

Artikkeli on p��toimittaja Veikko Saksin alustus KHI Forumilla Kasvihuoneilmi�ss� 21.08.2010.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

KHI-Teematapahtuma 21.08.10: Karjalan ja Petsamon palautus

2010-08-12T20:08:32Z

Tiedote 12.08.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

Linkit ja kartat:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1943&author=10
KHI-TEEMATAPAHTUMA: KARJALAN JA PETSAMON PALAUTUS

Neuvostoliiton Suomelta pakkoluovuttamien alueitten palautusta ja sen vaikutuksia k�sitell��n alla olevan artikkelin pohjalta KHI Forumin Karjala-2 �luennossa lauantaina 21.08.2010 alkaen klo 16:00. Google-kartta.

Yleis�n toivotaan esitt�v�n paljon kysymyksi� ja tekev�n kommentteja asiakokonaisuudesta.

Luennoitsijana on Karjalan Kuvalehden ja Pro Karelia -verkkolehden p��toimittaja, kauppat. maisteri Veikko Saksi. Tilaisuus videoidaan ja julkaistaan internetiss�.

Veikko Saksi, p��toimittaja, Karjalan Kuvalehti
KARJALAN JA PETSAMON PALAUTUS

Palautus puhuttanut yli 65 vuotta

Karjalan palautuskysymys on puhuttanut suomalaisia yli 65 vuotta. Asia on ollut esill� Suomessa ja yli 40 % kansasta kannattaa palautusta. Palautusta on k�sitelty eri tavoin Neuvostoliitossa, Ven�j�ll�, Yhdysvalloissa ja useissa l�ntisiss� maissa.

Virallinen Suomi vaikenee asiasta tehokkaasti. Euroopassa poliittinen eliitti ei ole innostunut ottamaan palautusta esille, koska Suomi vaikenee ja koska pel�t��n dominoefekti�, jossa muitakin v��ri� tekoja ja v�kivalloin piirrettyj� rajoja pit�isi ryhty� oikaisemaan.

Oikeus halutaan siten tukahduttaa v�kivaltaisen v��ryyden yll�pit�misell�. Se on huono ratkaisu tulevaisuutta ajatellen.

Palautuksen ydinsis�lt�

Karjalan palautus �k�sitteen ydinsis�lt�n� on 14.10.1920 Suomen ja Neuvosto-Ven�j�n v�lill� allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen mukaisten rajojen palauttaminen. Se merkitsee koko pakkoluovutetun alueen palauttamista ja Suomeen kohdistuneiden v�kivaltatekojen aitoa sopimista.

Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta noin 45 000 km2 alueen eli noin 13.3 % maan nykyisest� pinta-alasta: Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Petsamo, Sallan ja Kuusamon it�osat sek� er��t Suomenlahden ulappasaaret.

Kokonainen Suomi tarkoittaa itsen�isyyden j�lkeisen ajan rajoja, jotka vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa 90 vuotta sitten. Pakkoluovutettujen alueitten palautus tarkoittaa siten samaa kuin Tarton rauhan rajojen palautus.

Palautus ja Karjalan kysymys

Rauhansopimus vahvistettiin kansainv�lisell� Sodanhylk��missopimuksella 27.08.1928, maitten v�lisell� Hy�kk��m�tt�myyssopimuksella 21.01.1932 ja Hy�kk��m�tt�myyssopimuksen jatkosopimuksella 07.04.1934.

Karjalan Liitto sis�llytt�� Karjalan kysymyksen s��nt�jens� 2 �:��n, joka selvent�� toiminnan tarkoitusta: �Liiton tarkoituksena on toimia karjalaisten sek� karjalaisuudesta kiinnostuneen v�est�n kulttuuri- ja etuj�rjest�n� sek� toimia luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi�.

Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkasen mukaan Liiton tavoitteisiin on aina kuulunut Karjalan kysymys eli Karjala voisi olla viel� osa Suomea. Karjalan palautus kuuluu h�nen mukaansa olennaisena osana kaikkeen Liiton toimintaan ja on sen toiminnan yksi peruspilari.

Karjala on palautuksen br�ndinimi

Karjalan palautus on er��nlainen br�ndinimi, joka auttaa yksinkertaistamaan viestint�� kaikkien pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksest�.

Karjala-sanan yksinomaista k�ytt�� palautuksen br�ndinimen� on aivan viime aikoina alkanut rasittaa se, ett� Petsamon palautuksen merkitys Euroopan unionille ja Suomelle korostuu lyhyen ajan kuluessa eritt�in merkitt�v�ksi.

Suomalaisten alueitten palautuskysymys ei ole mailmassa ainutlaatuinen. Samanlaisia alueellisia kysymyksi� ovat esim. Viron Setomaa ja Narvan it�osat, Latvian Abgrene, K�nigsbergin eli Kaliningradin it�preussilainen alue, Japanin Kuriilit ja Sahalinin saari sek� Kiinan Mantsuria.

J��meren sulaminen ja Petsamo

J��meren j��peite kutistuu paljon odotettua nopeammin. Suomi ja Petsamo ovat arktisen alueen ytimess� Ven�j�n, Norjan, Ruotsin, Islannin, Gr�nlannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Sulaminen merkitsee pohjoisten merireittien avautumista. Koillisv�yl� ja Luoteisv�yl� ovat lyhyempi� ja kulkevat kaukana maailman nykyisist� kriisipes�kkeist� verrattuna etel�iseen reittiin.

Muutos merkitsee mullistusta Aasian ja Euroopan, todenn�k�isesti my�s Aasian ja Yhdysvaltain it�rannikon v�lisess� logistiikassa. Strateginen painopiste siirtyy muutoinkin vahvasti Barentsin meren alueelle.

Suomi ilman J��meri-yhteytt�

Suomella ja muulla EU:lla ei ole J��meri-yhteytt�, mik� johtaa suureen riippuvuuteen Ven�j�st� my�s logistiikassa energian lis�ksi.

Keskeiseksi logistiseksi solmukohdaksi muodostuu Muurmanskin alue ja Petsamo, joka t�ll� hetkell� on Ven�j�n hallinnon alla. Konttirahtien lyhin tie Aasiasta Pietariin, Keski-Eurooppaan, Ruotsiin ja Suomeen kulkee Petsamon kautta.

Petsamo on hyv� paikka purkaa konttilaiva ja siirt�� kontit eri puolille Eurooppaa meneviin junavaunuihin. Tehokkain jatkoyhteys syntyy, kun Petsamosta rakennetaan rautatie Kelloselk��n, josta on rata Kemij�rven ja Rovaniemen kautta Ouluun.

J��meren uusi meriv�yl� lyhent�� konttilaivan matkaa esim. Kiinasta Keski-Eurooppaan noin 10 vuorokaudella. Rahassa t�m� merkitsee 200 000 � 300 000 euroa jokaista matkaa kohti.

Petsamon palautus avainroolissa EU:ssa

Suomalaisen Petsamon hy�dynt�minen on k�yt�nn�ss� ainoa mahdollisuus, mill� Eurooppa voi p��st� osalliseksi J��merialueen logistiikasta, rakentamisesta, kalastuksesta, ravustuksesta ja Barentsin meren alueen mineraaleista.

Petsamon palautus on koko Lapin alueelle ja saamelaisyhteis�ille eritt�in vahva taloudellinen ruiske, joka nostaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Ven�j�n Lapin positiivisen kasvun uralle.

Lapissa on useita kiinnostavia kaivoshankkeita. Kaivoksen kannattavuus ratkeaa pitk�lti mineraaliesiintym�n rikkauden sek� sen saatavuuden ja kuljetuskustannusten perusteella. Sen vuoksi J��meri- ja Eurooppa-rata �yhteys ovat elint�rkeit� Lapinkin kehitykselle.

Ven�j� valmistautuu hyvin

Ven�j� varustautuu hyvin J��meri-muutokseen. Valtiojohto on tilannut j��nmurtajia ja j��vahvisteisia kauppalaivoja noin sata kappaletta vuoteen 2015 menness� sek� joki- ja j�rvik�ytt��n 350 alusta. Tilausten arvo on useita miljardeja euroja.

Ven�j� ja Norja rakentavat nyt mm. suuria konttisatamia Altaan ja Kirkkoniemelle sek� 600 km rautatieyhteytt� Altasta Kirkkoniemelle ja sielt� Muurmanskiin. Projektien tavoitteena on kaapata p��osa EU-alueen konttiliikentest�.

J��meren alue on merkitt�v�lt� osalta alle 200 m syvyist�, miss� esim. kuningasrapu tulee viihtym��n hyvin. Ravustus muodostuneekin ilmastomuutoksen vuoksi kalastusta ja laskettelua suuremmaksi liiketoiminnaksi. Kuningasravun markkinat ovat globaalit.

Palautus ja luottamus

Karjalan ja muiden Suomelta pakkoluovutettujen alueitten rauhanomaisen palautuksen t�rkein asia on luottamuksen asteittainen palautuminen. Suomalaisten viime sotien aikana kokemat neuvosto-aggressiot eiv�t koskaan poistu ihmisten meemeist� (ns. kulttuurigeenit), ennen kuin v��ryydet oikeudenmukaisesti k�sitell��n ja korjataan.

Luottamus on kaiken inhimillisen toiminnan perusta. Ilman luottamusta ei tehd� yhteisteisty�t� tai yhteinen toiminta perustuu tiukkaan omien etujen valvontaan ja mahdollisten uhkakuvien torjuntaan. T�llainen toiminta on mahdollisimman kaukana kaikille edullisesta win-win �toiminnasta.

Korruptio on Ven�j�ll� kaikilla el�m�n tasoilla suurempi kuin koskaan ennen. Korruptio liittyy elimellisesti kaikkeen toimintaan. Pahinta on se, ett� korruptio on suurimmillaan ylimm�ss� johdossa.

Karjalan palautuksen merkitys kasvaa

Petsamo ja Karjala muodostavat yhdess� logistisen keskuksen, jonka s�teilyvaikutukset ovat eritt�in laajat. Karjala on perinteisesti ennen sotia ollut l�nnen portti Ven�j�lle ja p�invastoin. Nyt t�m� portti ei toimi kunnolla, vaan raja Suomen ja Ven�j�n v�lill� on edelleen korkea. Syyn� t�h�n ovat historiallisten tekij�iden lis�ksi erilaiset hallintomallit, erilainen lakien kunnioittaminen ja luottamuksen puute.

Itse palautustapahtuma on katalyytti, joka k�ynnist�� eritt�in voimakkaan yhteisty�pohjan maitten v�lille. Samalla k�yt�nn�ss� alkaa Ven�j�n aito integroituminen Euroopan kanssa.

Suomalaisille kuuluvan Karjalan alueen palauttaminen on eritt�in voimakkaasti emergenttinen eli t�ysin uutta toimintatasoa luova tapahtuma. Palautuksesta muodostuu Suomelle talousveturi, joka pelk�st��n investointibuumin vuoksi vet�� Suomea kasvuun kymmenen vuotta.

Emergenssi� luovan katalyytin ytimen muodostavat koti- ja ulkomaiset yritykset, jotka investoivat askeleen p��h�n Ven�j�n markkinoista ollakseen valmiita etabloitumaan Ven�j�lle, kun se on riitt�v�n turvallista.

Ven�j� hy�tyy palautuksesta

Alueitten palautuksesta eiv�t hy�dy vain suomalaiset ja muut EU-maiden asukkaat. Ven�j� ja ven�l�iset ovat suurin hy�tyj�. Alueitten palautus antaa niin suuren poliittisen voiton Ven�j�lle, ettei sen positiivisia vaikutuksia edes kyet� nyt arvioimaan.

Palautustapahtuma kertoo, ett� Ven�j�ll� on tapahtunut jotain todella uutta ja merkitt�v��. Muutos on suuri mahdollisuus.

Palautus nostaa Ven�j�n taloudellista aktiviteettia erityisesti federaation luoteisosassa, mutta sen s�teilyvaikutukset ulottuvat hyvin Moskovaan saakka. T�ll�in ehk� toteutuu Mihael Gorbatshovin tavoite Viipurista Vladivostokiin ulottuvista kehityskeskuksista.

Alueen asukkaat ja yritykset hy�tyv�t

Alueelle j��ville ven�l�isille palautus antaa uuden el�misen tason. Suomi on sitoutunut l�ntisen hyvinvointivaltion velvotteisiin, jotka ulottuvat sen alueella asuviin henkil�ihin.

Alueella toimivat yritykset sijaitsevat EU:n sis�markkinoilla ja EU-lains��d�nn�n alla. Suomessa sijaitsee t�ll�kin hetkell� turvallisesti suuri m��r� ulkomaisia yrityksi�, sill� lains��d�nt� ja sen toimeenpaneminen ovat hyvin ennakoitavissa.

Palautusasiaa voidaan tarkastella lis�ksi monesta muusta n�k�kulmasta, esim. historiallisen suomalaisen kulttuurin, omaisuuden restituution, kansantalouden, ihmisyyden, ymp�rist�n, ty�llisyyden tai arvomaailman kehittymisen kannalta. N�k�kulmia on paljon.

Pakkoluovutettu alue palautuu

Kansakunta, joka ei tunne historiaansa, eik� osaa asiallisesti ajaa maalleen ja kansalaisilleen kuuluvia perusoikeuksia, on ontuva kulkija. Suomi oli talvi- ja jatkosodan sek� rauhanteon uhri. Sen teht�v�n� on toimia aktiivisesti, jotta v�kivallan avulla tehdyt teot saadaan korjatuiksi.

T�m� Suomen oikeuksien ja Suomen ja Ven�j�n yhteisten etujen ajaminen on aloitettava pikaisesti. Miksi osapuolet haluavat joka p�iv� menett�� keskin�isi� mahdollisuuksiaan ja positiviista kehityst� pitkitt�m�ll� palautustoimenpiteiden k�ynnist�mist�?

On selvi�, ett� Karjalan, Petsamo, Sallan ja Kuusamon it�osat sek� nelj� ulappasaarta palautuvat Suomelle rauhanomaisesti, win-win �pohjalta. Se on voimakkaasti Suomen ja Ven�j�n etu.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Kirsi Virtanen ei p��ssyt edes Korkkarien tasolle Yle:ss�

2010-07-23T16:54:31Z

Tiedote 23.07.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1942&author=10
KIRSI VIRTANEN EI P��SSYT EDES KORKKARIEN TASOLLE YLE:SS�

- Virtanen onnistui alittamaan alhaalla olevan riman
- Korkkarit Virtasen historiapohjana
- Toimittajan kannattaisi perehty� historiaan
- Toimittajan kannattaisi perehty� kv-lakeihin
- Virtanen ajoi palauttajien asiaa

Virtanen onnistui alittamaan alhaalla olevan riman

Yleisradio on hein�kuun 2010 aikana esitt�nyt kokonaisuudessaan loisteliaan ohjelmakokonaisuuden Suomen Karjalasta ja suomalaisista karjalaisista evakoista. Siit� parhaat kiitokset.

Ilmeisesti asialliseen kokonaisuuteen t�ytyy liitt�� rimanalituksiakin, jotta se syv�llinen ja oikea kokonaisuus hahmottuisi paremmin. T�llainen on toimittaja Kirsi Virtasen 07.07.2010 haaveellisen kitker� kuva Karjalasta, Karjalan palautuksesta, katkerista evakoista ja kristallikruunuista.

Korkkarit Virtasen historiapohjana

Virtanen mainitsi lukeneensa historian Korkkareista eli Korkeaj�nnityssarjasta. N�ytt�� silt�, ett� nekin ovat tulleet huonosti luetuiksi. Aku Ankka ja Nalle Puh -lehdet ovat historiatiedoiltaan korkeatsoisempia kuin kuultu esitys.

Joten niin asenteellisen ja jostain syyst� evakoille eritt�in katkeran ihmisen vuodatukseen ei kannata juurikaan tekstitilaa k�ytt��. Mist�h�n t�m� katkeruus juontaa juurensa?

Toimittajan kannattaisi perehty� historiaan

Olisi suositeltavaa, ett� Virtanen perehtyisi historiaan ihan oikeitten l�hteitten mukaisesti. Erinomaisena pohjana voisi olla VETRES-toimikunnan yhteenvedot talvi- ja jatkosotaa edelt�vist� ja sodanaikaisista vaiheista.

Virtasen olisi hyv� tarkistaa tietonsa karjalaisten evakkojen kansallisuudesta. H�nelle voi tulla yll�tyksen�, ett� karjalaiset evakot olivat, ovat ja tulevat olemaan suomalaisia. Karjala taisi olla suomalaista seutua paljon ennen kuin Kannus oli sit�.

Toimittajan kannattaisi perehty� kv-lakeihin

Virtasen kannattaisi perehty� kansainv�lisiin lakeihin ja sopimuksiin sek� maitten v�lisiin sopimuksiin. On ymm�rrett�v�, ett� h�nen tietonsa asenteellisuuden vuoksi n�ist� asioista ovat alle sarjakuvasivujen tason.

Siit� liittolaisuudesta Virtaselta unohtui monen muun tiedon osalta Neuvostoliiton ja Saksan Molotov-Ribbentrop �sopimus 23.08.1939.

Se voidaan todeta, ett� t�m� l�hetys oli yksi parhaista rimanalituksista faktatietojen osalta monessa suhteessa pitkiin aikoihin. Ehk� Virtaselle l�ytyisi parempi ura vaikkapa teatterissa draaman�yttelij�n�?

Virtanen ajoi palauttajien asiaa

Ehk�p� parasta Kirsi Virtasen esityksess� oli se syv� katkeruus, vahingonilo ja ihmisoikeuksista piittaamattomuus, joka monelle synnytti k�sityksen, ett� totta, ilman muuta Karjala kuuluu Suomelle ja se pit�� saada takaisin.

Karjalan palautuksesta tulee Suomelle ja Ven�j�lle talousveturi ja se luo sit� luottamusta maitten v�lille, mit� tuollainen radio-ohjelma yritt�� parhaansa mukaan sy�d�. Win-win on loistelias l�ht�kohta verrattuna yksipuoliseen vallan ihannointiin.

Gallupien pohjalta noin 40 % suomalaisista kannattaa Karjalan palautusta ja 57 % kannattaa sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Kehityksen suunta on ollut selke�n positiivinen kohti oikeudenmukaisuuden tapahtumista. Karjala palautuu.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Ven�j� ei yhtynyt 43 maan resoluutioon restituutiosta holokaustin uhreille

2010-07-21T16:37:19Z

Tiedote 21.07.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1941&author=10
VEN�J� EI YHTYNYT 43 MAAN RESOLUUTIOON RESTITUUTIOSTA HOLOKAUSTIN UHREILLE

- Resoluutio omaisuuden restituutiosta
- Suositukset koskevat kaikkia natsitakavarikointeja
- Ven�j� ei hyv�ksy resoluutiota
- Miksi M-R �sopimuksen toista osapuolta ei tuomittu?
- Fasismi ja neuvostototalitarismi olivat samanlaisia terrorihallintoja
- Suomi sai osansa molemmista totalitarismeista
- Ven�j� pit�� yh� hallussaan Suomen alueita
- NL rikkoi kansainv�lisi� ja kahdenkeskisi� sopimuksia
- Maailma kutistuu ja tarvitsee luottamuspohjaa

Resoluutio omaisuuden restituutiosta

Nelj�kymment� kolme maata on 09.07.2010 sopinut Prahassa holokaustin ja muiden natsivainojen uhrien omaisuuden restituutiosta eli palauttamisesta ennalleen. T�h�n liittyv�� dokumenttia suosittelivat Tshekin p��ministeri Jan Fischer ja Yhdysvaltain ulkoministeri�n holokaustiasiain neuvonantaja Stuart Eizenstat. L�hde: Prague Daily Monitor.

Dokumentti suosittelee periaatteita, mihin juutalaisten uhrien omaisuuden restituution ja korvausten tulisi perustua. Allekirjoittaneet valtiot ovat valmiita harkitsemaan kansainv�lisen ohjelman ja lains��d�nn�n rakentamista viel� avoinna olevissa kysymyksiss�.

Suositukset koskevat kaikkia natsitakavarikointeja

N�m� suositukset eiv�t koske vain synagoogia, hautausmaita, kouluja ja muita rakennuksia, jotka palvelivat uskonnollisia tarkoituksia ennen natsitakavarikointeja 1933-45, vaan my�skin yksityist� omaisuutta. Suositukset eiv�t ole allekirjoittajamaita sitovia, eiv�tk� ne riko ko. maiden lakeja.

Eizenstatin mukaan suositukset sis�lt�v�t my�s sellaisen omaisuuden, jolla ei en�� ole palauttamista vastaanottavaa omistajaa. T�llaisesta omaisuudesta saatavien tulojen pit�isi h�nen mukaansa palvella niit� elossa olevia uhreja, joiden tulot ovat alhaiset. Eloonj��neit� on noin 500 000 eri puolilla maailmaa ja noin puolet heist� el�� toimeentulorajan alapuolella.

Ven�j� ei hyv�ksy resoluutiota

Ven�j�n delegaatio osallistui neuvotteluihin. Sit� johti Ven�j�n Prahan suurl�hettil�s Alexei Fedotov. Ven�j� ei hyv�ksy suosituksia, eik� noudattaa niit�, Ven�j�n suurl�hetyst� ilmoitti. Lausunnossaan suurl�hetyst� ilmoitti 09.07.2010, ett� kompensaatiota ja restiuutiota koskevan dokumentin hyv�ksyminen ei heijastele niit� l�hestymistapoja, joita Ven�j� katsoo keskeisiksi.

Ven�j�n mukaan viittaus rauhansopimuksiin ja Euroopan sodanj�lkeisiin j�rjestelyperiaatteisiin puuttuvat dokumentista. Sen vuoksi se ei yhdy suosituksiin, eik� tunne olevansa sidottu mink��nlaiseen sitoumukseen, moraaliset sitoumukset mukaan lukien.

Ven�j�n reaktio yll�tti Eizenstatin, jonka mielest� Ven�j�n vaatimus erityisest� viittauksesta sodanj�lkeisiin j�rjestelyihin useiden maiden kanssa, kuten Saksan, tulisi olemaan resoluution vastainen, eik� liity siihen. T�m� kysymys huolettaa Ven�j�� vain marginaalisesti.

Ven�j�n lis�ksi Valko-Ven�j�, Serbia ja Malta eiv�t t�h�n menness� ole yhtyneet Prahan aloitteeseen. Prahan juutalaisyhdyskunnan entinen puhemies Tomas Jelinek sanoi Ven�j�n osoittavan varautunutta asennetta menneisyyteen liittyviin restituutio-asioihin.

Miksi M-R �sopimuksen toista osapuolta ei tuomittu?

Hitlerin Saksa on jo ennen II maailmansodan p��ttymist� tuomittu ns. sodan voittajien toimesta sodan aloittajaksi ja sen totalitaristisen natsihallinnon rikokset on moneen kertaan tuomittu. Saksa on tunnustanut natsiajan rikokset ja korvannut niit� vuosikymmenien ajan.

Hitlerin Saksan t�rkeint� poliittista liittolaista ja asevelje�, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ei sen sijaan ole koskaan yht� selke�sti tuomittu. Kuitenkin Saksa ja Neuvostoliitto yhdess� allekirjoittivat Molotov-Ribbentrop �sopimuksen 23.08.1939 salaisine lis�p�yt�kirjoineen, jolla ne jakoivat Euroopan etupiireihins�.

Sopimuksen ja sit� seuraavien taloudellisten sopimusten pohjalta Neuvostoliitto antoi Hitlerin Saksalle mahdollisuuden k�ynnist�� toinen maailmansota. Neuvostoliitto tuki Hitlerin sotaponnisteluja eritt�in suurella materiaaliavulla ja sai vastavuoroisesti Saksalta uusinta sotateknologiaa.

Fasismi ja neuvostototalitarismi olivat terrorihallintoja

Neuvostoliitto yhtyi Euroopan jakamiseen hy�kk��m�ll� Puolaan parin viikon kuluttua Saksan aloituksesta. T�ll� tavoin se pyrki julistamaan itsens� vapauttajaksi. Aivan samoin se julisti v�lien rikkouduttua Saksan kanssa vapauttaneensa Baltian maat natsismin ikeest� ja yritti vapauttaa Suomen siin� onnistumatta.

Saksan natsismi ja fasismi ja Neuvostoliiton kommunistihallinto olivat molemmat totalitaristisia tuhoojavaltioita. Neuvostoliitto ei oman maan kansalaisiin ja naapurimaihin kohdistuneesta valtionterroristaan ole koskaan tehnyt aitoa tilityst�.

Siksi ei ole ihme, ettei Neuvostoliiton seuraajavaltio Ven�j� katsonut hyv�ksi yhty� Prahan julistukseen. Seh�n olisi samalla v�lillisesti tuominnut my�s itsens�.

Euroopan neuvosto, ETYJ ja Euroopan union ovat resoluutioissaan tuominneet kommunististen totalitarismihallintojen teot. T�st� ei ole ollut mit��n konkreettisia seurauksia.

Suomi sai osansa molemmista totalitarismeista

Prahan suositukset ovat positiivinen askel historiallisten kipupisteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Ei kuitenkaan ole tasapuolista, ett� ne kohdistuvat vain yhteen sodan aloittajaan ja sotaan syylliseen. Suositukset ja toimenpiteet tulee ulottaa molempiin valtioihin, Neuvostoliittoon eli nykyiseen Ven�j��n ja Saksaan.

Suomi koki n�iden kahden totalitaristisen valtion sopimuksen eritt�in voimakkaasti. Neuvostoliitto hy�kk�si Suomeen 30.11.1939 aloittaen talvisodan. Kun talvisota ei tuonut tulosta, se hy�kk�si 22.06.1941 uudelleen Suomeen.

Ven�j� pit�� yh� hallussaan Suomen alueita

Sotien ja rauhansopimusten seurauksena Suomi joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle noin 45 000 km2 alueestaan, maksamaan nykyisen yhteiskunnan rasitteeksi kansantuotteen pohjalta laskettuna 50 � 60 mrd. euron sotakorvaukset ja evakuoimaan l�hes 500 000 suomalaista kaikkiaan 3 500 000 suomalaisesta.

Ven�j� pit�� yh� hallussaan Suomelta pakkoluovutettuja alueita: Petsamoa, Sallan ja Kuusamon it�osia, Karjalaa ja nelj�� Suomenlahden ulappasaarta.

Ven�j� ei ole k�ynnist�nyt neuvotteluja alueitten palauttamiseksi ja sodan tuhoista aidosti sopimiseksi. Neuvotteluja ei ole k�ynnistetty my�sk��n omaisuuden restituution eli ennalleen palauttamisen osalta.

NL rikkoi kansainv�lisi� ja kahdenkeskisi� sopimuksia

Toimenpiteill��n Neuvostoliitto rikkoi mm. Haagin sopimuksia 1899 ja 1907, Pariisin sopimusta 1928, Sodanvastaista sopimusta 1933, Lontoon julistusta 1943, Atlantin julistusta 1941, YK:hon liittyv�� julistusta 1942, YK:n ihmisoikeuksien julistusta 1948 ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimusta 1950.

Keskin�isist� sopimuksista Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhansopimusta 1920, Hy�kk�m�tt�myyssopimusta 1932, Hy�kk��m�tt�myyssopimuksen jatkosopimusta 1934, Moskovan rauhansopimusta 1940, Moskovan v�lirauhansopimusta 1944 ja Pariisin rauhansopimusta 1947.

T�m�n lis�ksi on kansainv�lisi� resoluutioita, joita l�ntiset sivistysvaltiot noudattavat, kuten YK:n Pinheiron periaatteet vuodelta 2005.

Maailma kutistuu ja tarvitsee luottamuspohjaa

Globaali maalima kutistuu kansainv�lisen ja jatkuvasti tihenev�n verkostoitumisen vuoksi. Maat ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteisty� on v�ltt�m�t�nt�. Mutta yhteisty�n t�rkein elementti, luottamus, on kyett�v� rakentamaan kaikkiin globaalin yhteis�n j�seniin. Sen vuoksi jokaisen maan on tunnustettava ja korjattava historiansa kipupisteet.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Kaikkonen vaatii keskustelua Karjalan palautuksesta

2010-07-19T14:40:07Z

Tiedote 19.07.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

Linkit ja kaaviot:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1940&author=10
KAIKKONEN VAATII KESKUSTELUA KARJALAN PALAUTUKSESTA

- Kaikkonen odottaa Suomelta itsetilityst�
- Karjalan palautus vai Karjalan kysymys?
- Maanosto-oikeus my�s suomalaisille
- Ven�l�isoikeudet katkolle Suomessa
- Karjalan palautus selke�sti esill�
- Palautus on Suomen ja Ven�j�n asia
- Palautus my�s j�rjest�jen asia
- Palautuksen kannatus nousussa
- Palautuksen kannatus ylitt�nyt 40 %
- Sotasyyllisyystuomioiden purkamista kannattaa 57 %

Kaikkonen odottaa Suomelta itsetilityst�

Kansanedustaja Antti Kaikkonen vaatii presidentti Tarja Halosta ottamaan Ven�j�n presidentti Dmitri Medvedevin kanssa esille ven�l�isten maanosto-oikeuden. H�n vaatii my�s Suomelta jonkinlaista itsetilityst� sodanj�lkeisest� ajasta ja avointa keskustelua Karjalan palauttamisesta.

Kaikkonen puhui n�ist� asioista 18.07.2010 Heinjoen pit�j�juhlassa Karkkilassa. Puheesta uutisoi ensimm�isen� tiedottaja Lasse Koskinen Lahdesta.

Kaikkosen suku on pakkoluovutetusta Karjalasta. Antti Kaikkosen isois� on l�ht�isin Viipurin l��nin Pyh�j�rvelt�. Heinjoki sijaitsee 40 kilometri� Viipurista it��n. Ennen talvisotaa siell� asui 3 600 henke�.

Karjalan palautus vai Karjalan kysymys?

Kansanedustaja Kaikkonen k�sitteli puheessaan Karjalan palautusta ja ven�l�isten maanosto-oikeutta:

- Suomen olisi hyv� tehd� jonkinlainen itsetilitys sodan j�lkeisest� ajasta. Tilityksess� tulisi k�yd� l�pi Karjalan menetys, siirtolaisten kohtalo ja Suomen suhde Ven�j��n.

- Usein puhutaan vain Karjalan palautuksesta. Mielest�ni on parempi puhua Karjalan kysymyksest�. Se laajentaa perspektiivi�. Se merkitsee kotiseutumatkojen esteiden poistamista ja maanvuokraus- ja maan osto-oikeuden saamista suomalaisille Karjalaan sek� Suomenlahden ulkosaarien ja Laatokan avaamista t�ysmittaiselle matkailulle.

Kaikkonen totesi virolaisten k�yv�n itsetilitykseen liittyv�� keskustelua koko ajan. Suomikaan ei voi lakaista historiaansa maton alle.

Maanosto-oikeus my�s suomalaisille

Kansanedustaja Kaikkonen totesi, ett� ei voi olla niin ett� ven�l�isill� on t�ysimittainen oikeus ostaa maata Suomesta, mutta p�invastoin asia ei toimi.

- Presidentti Tarja Halosen on syyt� ottaa esille ven�l�isten maakauppoihin liittyv�t asiat Ven�j�n presidentti Dmitri Medvedevin Suomen vierailun yhteydess�, vaatii Kaikkonen.

H�n toteaa, ett� nykyisin Suomesta tontin ostaneiden ven�l�isten taustat j��v�t usein h�m�r�n peittoon. Se johtaa erilaisten maksujen laiminly�nteihin ja muihin ongelmiin. Kaikkosen mielest� asia voitaisiin korjata suomalaista asiamiest� k�ytt�en.

- Tilanne on kohtuuton, kun ven�l�iset voivat tulla t�nne ostamaan maata, mutta suomalaisten on l�hes mahdoton ostaa maata Ven�j�lt�.

Ven�l�isoikeudet katkolle Suomessa

Kaikkosen mielest� Suomen on edellytett�v� matkustusturvallisuuden parantamista Ven�j�ll�: - Ellei n�it� asioita ei saada kuntoon, niin ven�l�isten maanomistus Suomessa on syyt� vihelt�� poikki.

H�n toteaa, ett� Suomen on puututtava j�m�k�mmin asioihin. Nykyisell� tavalla ei voida en�� jatkaa.

Karjalan palautus selke�sti esill�

- Karjalan palautus otetaan esiin aika ajoin ja jokainen meist� on sit� tavalla tai toisella pohtinut ja meill� kullakin on siit� mielipide. Toimia vaaditaan niin maamme poliittiselta johdolta kuin Karjalan Liitoltakin.

- P��t�s palautuksesta kuuluu maan ulkopoliittiselle johdolle, mutta j�rjest�jen ja liitojen sanaa on my�s kuultava n�iss� asioissa, toteaa Kaikkonen.

Palautus on Suomen ja Ven�j�n asia

Kansanedustaja Kaikkosen mielest� Karjalan palautus ei ole vain Suomen aloitteen varassa, vaan asia on h�nen mielest��n laajempi kansainv�linen kysymys:

- Asia on valmis liikahtamaan eteenp�in vasta sitten, kun Ven�j� on valmis arvioimaan rajakysymyksi��n uudelleen.

- Pid�n valitettavana sit�, miten aggressiivista Karjalan kysymys on v�lill� Ven�j�n mediassa.

Palautus my�s j�rjest�jen asia

Kaikkosen mielest� kansalaistoiminta Karjalan kysymyksess� on merkitt�v� kansallinen voimavara. Se on osa ulkosuhteiden ja kansallisen historian k�sittely� ja hoitamista. J�rjest�jen pit�� aika ajoin muistuttaa Suomen valtiojohtoa Karjala-kysymyksest�. H�n haluaa asiaan uudenlaista k�sittely� ja visioita.

- Karjalasta pit�� kyet� keskustelemaan ja sen tulisi olla Suomen ja Ven�j�n k�sittelylistalla.
Karjalan kysymys ei ole loppuun k�sitelty, Kaikkonen toteaa.

Tiedottaja Lasse Koskinen kertoo, ett� Aluepalautus ry on tarjonnut ajoittan asiantuntemustaan matkailuesteiden poistamiseen, viisumittomuuskokeiluun, Karjalan kysymykseen ja Tarton rauhan rajojen palautustapoihin.

Palautuksen kannatus nousussa

Karjala-lehti teetti joulukuussa 2007 viimeisimm�n virallisen gallupin Karjalan palautuksesta. Positiivinen suhtautuminen asiaan oli vuodesta 2005 kehittynyt my�nteisesti. Erityisesti oli havaittavissa, ett� palautuksen vastustaminen oli v�hentynyt olennaisesti.

Kyselyn mukaan suoraan palautuskysymykseen vastasi my�nteisesti 38 %. Keskustelun aloittamista Suomen hallituksen ja Ven�j�n hallituksen v�lill� kannatti 47 % ja selke�� poliittisen johdon kannanottoa asiaan halusi 49 % vastanneista.

Per�ti 72 % vastanneista katsoi jo 2007, ett� suomalaiset voivat vapaasti keskustella julkisesti Karjalan palautuksesta.

Palautuksen kannatus ylitt�nyt 40 %

Uusimpien nettigallupien mukaan palautuksen kannatus vaihtelee 50 � 70 % v�lill�. Verrattuna virallisiin gallupeihin nettigallupit antavat yleens� liian positiivisen kuvan. T�m� johtunee siit�, ett� netin gallupeihin vastaavat ihmiset ovat keskim��r�ist� aktiivisempia ja aikaansa seuraavia.

T�m�n hetken arvion Karjalan palautuksen kannatus on ylitt�nyt 40 % rajan selv�sti. Kansanedustaja Risto Kuisma arvioi kannatuksen l�hestyv�n 50 % rajaa.

Sotasyyllisyystuomioiden purkamista kannattaa 57 %

Karjalan palautuksen kanssa mielenkiintoinen on kysymys sotasyyllisten tuomioiden purkamisesta. Loviisan Sanomien 16.10.2009 julkaiseman Taloustutkimus Oy:n tekem�n mielipidetiedustelun mukaan 57 % suomalaisista kannattaa sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Miehist� purkamista kannattaa per�ti 68 %.

Vain 18 % ei haluaisi purkaa tuomioita. Siten purkamista kannattaa 3.2 kertaa useampi henkil� kuin perustuslain vastaisten ja Suomen jatkuvaa sotasyyllisyytt� tukevien tuomioiden j�tt�minen ennalleen.

Sotasyyllisyydest�, sotaan syyllisyydest�, evakkojen omistusoikeudesta ja siihen liittyv�st� restituutiosta (ennalleen palauttamisesta) sek� Karjalan palautuskysymyksest� ilmestynee syksyn 2010 aikana merkitt�v�sti uutta tietoa.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Vankila uhkaa ven�l�ist� "Karjalan palauttajaa"

2010-06-30T13:29:04Z

Tiedote 30.06.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

Linkit ja kartat:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1939&author=10
VANKILA UHKAA VEN�L�IST� �KARJALAN PALAUTTAJAA�

- Petroskolaismiest� syytet��n ekstremismist�
- Sortavalan lehtinen on h�t�huuto
- Asiantuntija ei kelpaa syytt�j�lle todistajaksi
- Ep�selv�t ekstremismi-syyt�kset yleistyneet
- Ekstremismi-syyt�s voi est�� NGO-toiminnan
- Karjalan tasavallassa on h�t�
- Ven�j�n Karjalassa liitosajatuksia jo 1920
- Ven�l�inen ja suomalainen �palautus� eri asioita
- Pakkoluovutettujen alueitten palautus
- Ven�j�n tavoitteet h�mment�v�t
- Miten Suomen poliittinen johto toimii?
- Suomi ei voi jatkaa ikuisena uppotukkina

Petroskolaismiest� syytet��n ekstremismist�

Petroskolainen 47-vuotias mies on The Moscow Times�in mukaan pid�tetty ekstremismist� ep�iltyn�. Karjalaismies esitti kansan��nestyksen j�rjest�mist� Karjalan tasavallan sek� er�iden Murmanskin ja Leningradin alueitten liitt�mist� Suomeen.

Syytt�j�n mukaan t�m� �Karjalan palauttaja� sanoo Neuvostoliiton vuosien 1939-47 v�lill� liitt�neen n�m� alueet �perusteettomasti� itseens�. Syytt�j�n edustaja my�s v�itt�� miehen yllytt�neen v�kivaltaan Ven�j�n alueellista koskemattomuutta vastaan.

Sortavalan lehtinen on h�t�huuto

Sortavalan lehtiseksi kutsuttua vetoomusta k�siteltiin laajasti Karjalan Kuvalehden 1 numerossa, joka on luettavissa my�s internetiss� www.karjalankuvalehti.com, sivut 40-47.

Sortavalan lehtisen suomennoksesta [ks. t�m�n artikkelin lopussa] ei l�ydy sanaakaan v�kivallasta tai ekstremismist�. Lehtinen on paremminkin h�t�huuto Karjalan tasavallan eritt�in ahdistuneen tilanteen vuoksi. T�m�n vuoksi mies haluaa, ett� alueella j�rjestett�isiin kansan��nestys Suomeen liittymisest�.

Lehtisen tekij� korostaa, ett� �Me olemme valmiit noudattamaan kaikkia muodollisuuksia, joita laki vaatii kansan��nestyksen j�rjest�miseksi�. Lehtisess� todetaan: �Se ei ole vuosien 1939-45 sodan tuloksien uudelleenk�sittely�. ... Kyse on siit�, voimmeko j��d� eloon vai tuhotaanko meid�t asteittain�.

Asiantuntija ei kelpaa syytt�j�lle todistajaksi

Syytt�j�n edustaja ei osannut The Moscow Times�ille sanoa, millaista v�kivaltaa karjalaismies oli uhannut k�ytt��.

Lehden mukaan Dmitry Dubrovsky, joka on Ven�l�isen etnografisen museon vanhempi tutkija on sanonut, ettei h�n n�hnyt lehtisess� mit��n rikollista. Kuultuaan tutkijan mielipiteen poliisi p��tti, ettei t�t� henkil�� k�ytet� virallisena asiantuntijana.

Ep�selv�t ekstremismi-syyt�kset yleistyneet

Ektsremismi-syyt�sten k�ytt� on viime vuosina yleistynyt Ven�j�ll�. Vuonna 2002 rikoslain 280. artikla uusittiin. Artikla sis�lt�� s��nn�ksi� julkisesta vetoomuksesta ekstremistiseen toimintaan. Lain mukaan t�llaisesta toiminnasta voi saada 3 � 5 vuotta vankeutta, jos k�ytet��n hyv�ksi joukkomediaa.

Ektstremismin m��rittely on kuitenkin laajempaa kuin mit� rikoslaki tuntee. T�m�n vuoksi ekstremismiksi leimatun toiminnan ei tarvitse olla rikollista edes Ven�j�n lain mukaan, silti siit� voi saada tuomion.

Ekstremismi-syyt�s voi est�� NGO-toiminnan

Vuonna 2006 ekstremismi-k�site liitettiin kansalaisj�rjest�toimintaan siten, ettei ekstremismist� tuomittu voi sellaiseen osallistua. Vaalilain mukaan ehdokas voidaan hyl�t�, jos h�nen voidaan katsoa joskus toteuttaneen ekstremismisi� toimia.

Eritt�in huolestuttavaa ven�l�isen laink�yt�n kannalta on se, ettei ekstremismi-lakia juurikaan k�ytet� esim. uusnatseja tai muita todellisia ��riryhmi� vastaan. Tiett�v�sti sit� on k�ytetty vain joitakin ultranationalistisia lehti� ja organisaatioita vastaan.

Karjalan tasavallassa on h�t�

Miksi peroskolainen mies l�hetti t�llaista palautusviesti� sek� ihmisille ett� medialle? Lehtisen sis�lt� kertoo rikollisuudesta, sairastavuudesta, alkoholisoitumisesta, mahtimiesten rahan kahmimisesta, korruptiosta.

Tasavallan lakia s��t�v�n elimen varapuheenjohtaja Ljudmila Afanasjeva kertoi parlamentissa 28.01.2010 Stolica Onego �lehden mukaan omasta esimerkist��n: Aamulla klo 8 koulussa oli l�mp�� vain 6 astetta, mink� vuoksi h�n joutui pakenemaan kylm��n asuntoonsa, jossa oli kaksi liikuntakyvyt�nt� henkil��. �Min� siten itse tied�n, miten ihmiset el�v�t Sortavalassa�.

Ven�j�n Karjalassa liitosajatuksia jo 1920

Ven�l�inen ajatus Karjalan tasavallan ja pakkoluovutetun Karjalan liitt�misest� Suomeen ei ole uusi. Jo 1920-luvulla Ven�j�n Karjalassa ihmiset kokivat el�m�nolosuhteensa ja tulevaisuudentoivonsa heikoiksi, eiv�tk� kokeneet saavansa valtiovallalta tukea. T�m�n vuoksi ihmiset esittiv�t alueen siirt�mist� Suomen hallinnon alle.

Aunuksenkarjalainen radiotoimittaja Anatoli Grigorjev palasi asiaan 1991, jolloin h�nen Karjalan tulevaisuus �j�rjest�ns� ajoi liitt�misasiaa.

Karjalan Kongressin puheenjohtajana Anatoli Grigorjev palasi asiaan my�s t�n� vuonna. Stolica Onego �lehden haastattelussa 22.01.2010 h�n totesi mm. seuraavaa: �Jos karjalaiset [Karjalan tasavalta] eiv�t onnistu s�ilytt�m��n omaa valtioj�rjestelm��ns�, heid�n t�ytyy pyyt�� apua autonomian luomisessa naapuri-Suomesta�.

Ven�l�inen ja suomalainen �palautus� eri asioita

Nyt kolmen vuoden vankilatuomio uhkaa petroskolaista miest�, joka rauhanomaisesti esitt�� h�t�huutonsa nykytilanteen ja osittain viime sodista johtuneen v��ryyden korjaamiseksi.

Ven�l�isten �palautus� tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin suomalainen. Ven�l�iset puhuvat kyll�kin Suomelta pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta, mihin on olemassa vankat kansainv�lisjuridiset, psykologiset ja taloudelliset perusteet.

Mutta heid�n palautuksensa tarkoittaa my�s Karjalan tasavallan liitt�mist� Suomeen. Suomalaisittain katsoen kyse on silloin Suur-Suomi �hankkeesta, jota mm. 1920-luvun ��rinationalistit Suomessakin halusivat edist��.

Maltilliset ja kansainv�lisiin sopimuksiin pit�ytyv�t suomalaiset eiv�t esit� kuin suomalaisten ja suomalaisilta pakkoluovutettujen alueitten palauttamista.

Pakkoluovutettujen alueitten palautus

Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta Petsamon, Salla-Kuusamon it�osia, Laatokan Karjalan, Karjalan Kannaksen ja er�it� Suomenlahden ulappasaaria. Alueen pinta-ala on noin 45 000 km2 ja se edustaa noin 12 % nykyisest� ns. Tynk�-Suomesta. Pakkoluovutus vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Kuva: Suomi, pakkoluovutetut alueet ja Neuvostoliitto

Suomalaisista kansalaisj�rjest�ist� mm. Pro Karelia ry ja Karelia Klubi ry ovat aktiivisesti ajaneet suomalaisten alueitten palautusta. Suuri suomalainen kansalaisj�rjest� Karjalan Liitto on my�s viimeisen vuoden aikana selke�sti liputtanut palautuksen puolesta.

Karjalan palautus �k�sitett� k�ytet��n er��nlaisena br�ndi-nimen�, jolla tarkoitetaan kaikkien pakkoluovutettujen alueitten palautusta. Sit� mukaa, kun palautusasiasta saadaan asiallista tietoa, suomalaisten palautuskannatus nousee. Nyt on ylitetty 40 % kannatuskynnys.

Ven�j�n tavoitteet h�mment�v�t

Petroskolaisen miehen pid�tys ja h�nen syytt�misens� ektsimismist� ja v�kivallasta kuulostaa absurdilta. Toisaalta Ven�j� v�itt��, ett� siell� vallitsee demokratia, sananvapaus ja mielipiteen vapaus. T�m� on tosin vain teoriaa. K�yt�nt� on karulla tavalla osoittanut, ettei Ven�j�ll� ole sanan- ja mielipiteen vapautta kuin vallan huipulla olevilla henkil�ill�.

Presidentti ja p��ministeri Vladimir Putinin aikana Ven�j� on asteittain yh� enemm�n siirtynyt demokratiatavoitteesta kohti totalitaristista j�rjestelm��. Samalla Stalinin ja h�nen aikansa ihannointi on saavuttanut uusia ulottuvuuksia. Kehitys on huolestuttava.

Presidentti Dmitri Medvedev on puhunut demokratian, korruption kitkemisen ja vapauden puolesta. Kovin v�h�n n�ist� puheista on saanut todellisia toteutuksia. Ven�j�n tilastokeskuksen mukaan l�hes 100 miljoonaa ven�l�ist� el�� kuilun partaalla. Ei siten ole ihme, jos Sortavalassa, Lahdenpohjassa ja Petroskoissa kaihotaan Suomen suuntaan.

Miten Suomen poliittinen johto toimii?

Jos petroskolainen 47-vuotias mies nyt tuomitaan, on kansainv�lisen median, ihmisoiekusj�rjest�jen, samoin kuin Suomen presidentin, p��ministerin ja ulkoministerin, syyt� ottaa asia vahvasti esille ven�l�isten kanssa.

Suomen poliittinen johto esitt��, ett� sill� on erinomaiset suhteet ven�l�isiin virkaveljiins�. Nyt n�it� suhteita on hyv� k�ytt��. Ven�l�iset ovat k�ytt�neet eritt�in vahvasti poliittisena aseenaan ven�l�isen iso�idin tapausta ja kaapatun suomalaislapsen tuomista takaisin Suomeen.

Nyt Tarja Halosella, Mari Kiviniemell� ja Alexander Stubbilla on erinomainen tilaisuus tehd� samanlaisia vierailuja Ven�j�lle kuin sik�l�iset tahot ovat tehneet Suomeen.

Suomi ei voi jatkaa ikuisena uppotukkina

Samalla suomalaisella poliittisella johdolla on hyv� tilaisuus aidosti keskustella Karjalan ja muiden Suomelta pakkoluovutettujen alueitten palautuksesta.

Suomi ei voi ikuisesti toimia uppotukkina, joka kyyristellen odottaa Ven�j�n mahdollisesti aloittavan keskustelun asiasta. Ongelmat on nostettava aidosti p�yd�lle ja niihin on etsitt�v� kansainv�lisoikeudellisesti ja ihmisoikeudellisesti kest�v�t ratkaisut.

Lis�tiedot: Veikko Saksi

++

SORTAVALAN LEHTINEN [ep�virallinen k��nn�s]

Moukkamaisuus ja rumat sanat kaikkialla! Kouluissa, sairaaloissa, liikenteess�, perheess�! Rikollisuus on sellainen, ett� me pelk��mme p��st�� lapsia ulos! Meid�n ruokatavaramme ja vetemme ovat vaarallisia. Syntyvyys on laskenut, sairastavuus kasvaa! Me alkoholisoidumme ja tuhoudumme huumeista!

Samalla kun poliitikot ja bisneksen mahtimiehet t�ytt�v�t taskunsa rahalla, me � Karjalan kansa � olemme oikeudeton havainnoitsija siit�, miten meid�n is�nmaatamme varastetaan. Kuinka kauan me voimme k�rsi�?

Ven�j�n federaation valta esitti omaa saamattomuuttaan. Karjalan kansan ei ole pakko k�rsi� korruptoituneiden virkamiesten vertikaalin vallan ikeen alla.

Ne lahjusten ottajat ja varkaat pysyv�t [vallassa?] vain vain Kremlin hunsvotin avulla. Ainoa keino j��d� eloon � erota Ven�j�st�, muodostaa vapaa itsen�inen Karjala ja, mahdollisesti, pyyt�� Suomea ottamaan meid�n tasavaltamme Suomen kokonaisuuteen.

Se ei ole vuosien 1939-1945 sodan tuloksien uudelleenk�sittely�. Ei ole kyse meid�n kielest�mme ja kansallisylpeydest�mme. Kyse on siit�, voimmeko j�� eloon vai tuhotaanko meid�t asteittain.

Meid�n t�ytyy j�rjest�� kansan��nestys kysymyksist�:

1. T�ytyyk� Karjalan saavuttaa itsen�isyys Ven�j�st�? (kyll�/ei)
2. Jos Karjala tulee itsen�iseksi tasavallaksi, t�ytyyk� Karjalan hallituksen pyyt�� Suomen hallitusta ottamaan Karjala Suomen alueeseen? (kyll�/ei)

Me olemme valmiit noudattamaan kaikkia muodollisuuksia, joita laki vaatii kansan��nestyksen j�rjest�miseksi. Sanokaa meille, miten te vastaisitte sellaisen kansan��nestyksen kysymyksiin ja voitteko te auttaa meit� j�rjest�m��n sellainen kansan��nestys.

2010, tammikuu, Laatokan Karjala

Yll� oleva k��nn�s on ep�virallinen Sortavalan kohua aiheuttaneesta lentolehtisest�.
+++

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Karjalan palautuksesta espanjankielinen kirja

2010-06-16T00:20:42Z

Tiedote 16.06.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1938&author=10
KARJALAN PALAUTUKSESTA ESPANJANKIELINEN KIRJA

- Karjalan palautus espanjalaisessa yliopistossa
- Espanjankielinen kirja tulossa palautuksesta
- VTT Petri Minkkinen etsii espanjankielist� �kriitikkoa�
- Espanjaa puhuu noin 450 milj. ihmist�
- Minkkinen avaa palautusta kv-lukijakunnalle
- Palautuskysymyksen kannatus etenee vakaasti

Karjalan palautus espanjalaisessa yliopistossa

Espanjassa, C�dizin yliopistossa, vuoden 2009 marraskuussa j�rjestetyss� seminaarissa VTT Petri Minkkinen esitti espanjankielisen tutkimuksensa "Carelia y las Relaciones Fino-Rusas" eli Karjala ja Suomen ja Ven�j�n suhteet.

Karjalan palautuskysymys kiinnostaa siten kotimaassa asuvien lis�ksi my�s ulkosuomalaisia ja ulkolaisia ihmisi�. T�st� on konkreettisena todisteena eri puolilta maailmaa tulevat kyselyt ja tiedot palautusasian k�sittelyst� eri tilaisuuksissa.

Petri Minkkisen esitys ei ole ainoa yliopistotason selvitys Karjalan kysymyksest�. Esim. ranskalainen opiskelija teki retken Karjalaan saadakseen riitt�v�n laajan kuvan tilanteesta. Matka varmasti antoi konkreettisen kuvan siit�, miten Ven�j� on pyrkinyt hy�dynt�m��n tai j�tt�nyt hy�dynt�m�tt� pakkoluovutettua aluetta.

Espanjankielinen kirja tulossa palautuksesta

Petri Minkkinen kertoo oman mielenkiintonsa laajenemisesta Karjalaa kohtaan: - Olen viime aikoina ollut yh� enemm�n kiinnostunut sukuni historiasta. Olen my�s syvent�nyt ja t�ydent�nyt teksti� ja tarkoitukseni on julkaista selvitys kirjana syksyll� 2010.

- Kirjassa k�yd��n l�pi Suomen esihistoria ja kirjoitettu historia j��kaudesta alkaen. T�m�n perusteellisen selvityksen tarkoituksena on varmistaa, ketk� ovat asuneet Suomessa ja Karjalassa ja kuinka Karjalan kansainv�lispoliittinen asema on historiassa muuttunut.

- Kirjan lopussa selvenn�n useista n�k�kulmista, miksi ja kuinka Karjalan palauttaminen tulisi toteuttaa. Yksi n�k�kulma on Pro Karelia ry:n julkaisemassa Karjalan palautus -kirjassa esitetty Karjalan palautuksen kokonaisohjelma.

VTT Petri Minkkinen etsii espanjankielist� �kriitikkoa�

Hanke on haastava, koska se kattaa arviolta 10 000 vuoden ajanjakson ja ylikin sek� monitahoisen Karjalan palautuskysymyksen tarkastelun. Lis�ksi tarkastelu tapahtuu espanjan kielell�.

N�ist� syist� Petri Minkkinen etsii apua: - Etsin ihmist�, joka hallitsee espanjan kielen sek� tuntee Suomen esihistorian ja Karjala-kysymyksen tai ainakin jonkun n�ist� osa-alueista. Henkil�n teht�v�n� olisi kommentoida teksti� kriittisesti.

Espanjaa puhuu noin 450 milj. ihmist�

On toivottavaa, ett� tohtori Minkkinen l�yt�� etsim�ns� henkil�n tuekseen, jolloin Karjalan palautuskysymys alkaa el�� my�s espanjan kielell�. Espanja on yksi maailman nelj�st� puhutuimmasta kielest� ja yksi YK:n kuudesta virallisesta kielest�.

Wikipedian mukaan espanjaa puhuu noin 450 miljoonaa ihmist�, joista �idinkielen��n sit� puhuu 360-400 miljoonaa henke�. Espanjan lis�ksi t�rkeit� espanjankielisi� alueita ovat Etel�- ja Keski-Amerikka sek� Meksiko.

Suomessa Wikipedian mukaan vuonna 2007 espanja oli 3 637 henkil�n �idinkieli.

Minkkinen avaa palautusta kv-lukijakunnalle

Tohtori Minkkisen motivaatio espanjankielisen kirjan tekemiselle on selke�. H�n haluaa avata Karjalan palautuskysymyksen my�s kansainv�liselle lukijakunnalle.

T�m� Karjala-kirja ilmestyy vuoden 2010 aikana. On mahdollista, ett� kirja ilmestyy my�s netiss� n�k�ispainoksena. Kirjan suomenkielinen versio on my�s neuvottelujen alla.

Palautuskysymyksen kannatus etenee vakaasti

Mielenkiinto Karjalan palautuskysymyst� kohtaan on Suomessa kymmenen viimeisen vuoden aikana kasvanut tasaisesti 5 � 10 % tasolta 40 % tasolle. T�m�n kehityksen pohjana on ollut asiapohjainen informaatio.

Voidaan arvioida, ett� suuntaus yliopistotason tutkimuksiin tulee lis��ntym��n, sill� Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet ovat tutkijalle eritt�in mielenkiintoinen ja monitahoinen tutkimuskohde.

Kyse on poikkitieteellisest� tutkimuksesta, jossa alueiden pakkoluovutusta ja palautusta joudutaan tarkastelemaan yht� hyvin sodan kuin rauhanteon, psykologian, kansainv�lisen oikeuden, ihmisoikeuksien, kansantalouden, sosiologian ja monen muun tieteen n�k�kulmasta.

Lis�tiedot kirjahankkeesta:

Petri Minkkinen, VTT
petri.minkkinen(at)netsonic.fi
041 514 9022

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Karjalan Liiton seminaari k�sittelee palautusta 17.06.10

2010-06-14T13:50:05Z

Tiedote 14.06.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

Linkit ja teksti:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1937&author=10
KARJALAN LIITON SEMINAARI K�SITTELEE PALAUTUSTA 17.06.10

- Karjalan Liiton seminaari palautusasiasta
- Karjalan kysymys s��nt�jen tarkoituspyk�l�ss�
- Etuj�rjest�toiminta ja Karjalan kysymys
- Karjalan kysymyksen sis�lt�
- Seminaari k�sittelee asiaa eri n�k�kulmista
- Alustajina useita asiantuntijoita
- Seminaarihinta Karjala-kortilla 35 euroa
- Seminaarin j�rjest�minen positiivinen asia
- Karjalan kysymys t�rke� koko Suomelle ja EU:lle

Karjalan Liiton seminaari palautusasiasta

Karjalan kysymys -seminaari on osa Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuoden ja Karjalaisten laulujuhlien ohjelmavalikoikoimasta.

Karjalan kysymys �k�site on luotu suomettumisen aikana kuvaamaan Karjalan palautuksen k�sittely�, koska ei ole haluttu suoraan ilmaista, ett� puhutaan erityisesti poliitikoille arkaluontoisesta palautusasiasta.

Karjalan Liitto j�rjest�� usean tunnetun asiantuntijan voimin seminaarin, jossa Karjalan kysymyst� tarkastellaan eri n�k�kulmista. Seminaari pidet��n Karjalatalolla 17.06.2010 klo 17 alkaen.

Karjalan kysymys s��nt�jen tarkoituspyk�l�ss�

Karjalan Liiton s��ntojen 2 �:n mukaan liitolla on koettu perinteisesti olevan kaksi toimintakentt��: kulttuuri ja palautus.

Liiton s��nn�iss� kuitenkin asia ilmaistaan laajemmin: �Liiton tarkoituksena on toimia karjalaisten sek� karjalaisuudesta kiinnostuneen v�est�n kulttuuri- ja etuj�rjest�n� sek� toimia luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi�.

Tarkoituspyk�l�n tarkempi lukeminen l�yt�� siten liitolle kolme toimintakentt��: kulttuuri, etuj�rjest�toiminta ja Karjalan kysymys. Heti sotien j�lkeen etuj�rjest�toiminta-k�site oli selv�, koska Karjalan noin 420 000 evakkoa tuli asuttaa ja tehd� el�m�n uusi aloittaminen heille mahdolliseksi.

Etuj�rjest�toiminta ja Karjalan kysymys

Etuj�rjest�toiminnan voi t�n� p�iv�n� tulkita tarkoittavan karjalaisten ja muiden pakkoluovutetuilta alueilta siirrettyjen/siirtyneiden ihmisten ihmisoikeuksien palauttamista. Selvimmin t�m� tulee esille YK:n ns. Pinheiron periaatteissa, joiden ydinsis�lt� on selke�: �Jokaisella pakolaisella on oikeus palata kotiinsa ja saada omaisuutensa takaisin�.

T�t� toimintaa mm. The European Union of Exiled and Expelled People eli EUEEP harjoittaa Eurooppa-tasoisesti. Pro Karelia ry on t�ss� toiminnassa j�senen�.

Karjalan Liitto on puheenjohtajansa Markku Laukkasen mukaan usempaan kertaan todennut, ettei liitolla ole esteit� liitty� EUEEP:n toimintaan mukaan, vain aikatekij� on est�nyt asiaan liittyv�t neuvottelut.

Karjalan kysymyksen sis�lt�

Kolmas Karjalan Liiton tarkoituspyk�l�n osa on Karjalan kysymys. Yksinkertaisesti ilmaistuna kyse on Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamiseen t�ht��v�st� toiminnasta. Liitto on t�ss� toiminnassa ollut kymmenisen vuotta verraten n�kym�t�n toimija.

Liiton johto on kuitenkin linjannut asiaa uudelleen ja esimerkiksi vuoden 2009 kes�ll� liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen, varapuheenjohtaja Risto Kuisma ja toiminnanjohtaja Satu Hallenberg hyvin selv�sanaisesti ilmaisivat palautuksen kuuluvan liiton kaikkeen toimintaan sen yhten� peruspilarina, kuten liiton s��nt�jen mukaan tilanne onkin.

Pakkoluovutettujen alueitten palautusta kannattavat j�rjest�t, kuten Pro Karelia ry ja Karelia Klubi ry, my�s k�ytt�v�t s��nn�iss��n ilmausta Karjalan kysymys. T�m� johtuu rekisteriviranomaisten finnofobisesta asenteesta, he pelk��v�t edelleen palautus-sanan esiintymist� virallisissa asiakirjoissa.

Seminaari k�sittelee asiaa eri n�k�kulmista

Karjalan kysymys �seminaari k�sittelee siten liiton s��nt�m��r�ist� toimintaa hyvin keskeiselt� osaltaan. Seminaarin ohjelma torstaina 17.06.10 on seuraava:

klo 16.00 Ilmoittautuminen alkaa
klo 17.00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Risto Uimonen
klo 17.15 Karjalasta on kysymys, kansleri Kauko Sipponen
klo 17.45 Karjalan kysymys � Karjalan palautus, Heikki A Reenp��
klo 18.15 Karjala utopiana, FT Outi Fingerroos
Kahvitauko
klo 19.15 Karjalan kysymys, FT Tuomas Forsberg
klo 19.45 Karjala Ven�j�n Federaation n�k�kulmasta
klo 20.15 Karjalan Liitto ja Karjalan kysymys, puheenjohtaja Markku Laukkanen
Keskustelua alustusten pohjalta
klo 21.00 Seminaarin p��t�s, puheenjohtaja Risto Uimonen

Alustajina useita asiantuntijoita

Seminaarin alustajina on mielenkiintoinen joukko Karjalan asiantuntijoita. Alustusotsikoiden pohjalta on vaikea arvioida, k�sittelev�tk� alustajat palautusasiaa monipuolisesti vai ottavatko he laajan n�k�kulman Karjalan kysymykseen sek� kulttuurisena, palautukseen liittyv�n� ett� menetetyn Karjalan muistelukysymyksen�.

Karjalan Liiton, kuten kaikkien ns. palautusj�rjest�jenkin, k�sityksen mukaan Karjalan palautus �k�site pit�� sis�ll��n Karjalan Kannaksen ja Laatokan Karjalan palauttamisen lis�ksi my�s Petsamon, Kuusamon ja Sallan it�osien sek� er�iden Suomenlahden ulappasaarien palautuksen.

Vain professori Heikki A Reenp��n alustuksen kohdalle on selv�sti merkitty sanat Karjalan palautus. T�m� aihe on nyt eritt�in ajankohtainen, koska J��meren odotettua nopeampi sulaminen muuttaa globaaleja logistisia ja poliittisia ratkaisuja.

T�m�n vuoksi Suomi ja muut Euroopan unionin maat joutuvat pitk�lle Ven�j�st� riippuvaisiksi my�s Aasia-logistiikkansa osalta, ellei Petsamon palautusasiaa pikaisesti ratkaista.

Seminaarihinta Karjala-kortilla 35 euroa

Karjalan Liitto on nettisivujensa mukaan tarkentanut seminaarin hinnoittelua. Seminaarin hinnaksi ilmoitetaan edelleen 75 euroa ja Karjala-kortilla 55 euroa. Hinta sis�lt�� Karjalasta on kysymys �kirjan ja kahvit.

Seminaariin on my�s mahdollista osallistua ostamatta kirjaa, jolloin hinnat ovat 55 euroa ja Karjala-kortilla 35 euroa. T�m� ratkaisu on tarpeen, sill� monilla henkil�ill� jo on ko. kirja, eik� kirjan pakko-ostattaminen ainakaan lis�� osallistusintoa.

Koska t�m� Karjalan kysymys �seminaari on k�yt�nn�ss� ensimm�inen palautukseen liittyv� liiton seminaari vuosikausiin, olisi ollut my�nteist� n�hd�, ettei seminaarihinta muodostaisi mit��n estett� osallistua t�m�n eritt�in kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen selvitt�miseen.

Seminaari pidet��n Karjalatalolla, K�pyl�nkuja 1, Helsinki. Paikka l�ytyy t�m�n Google-kartan avulla.

Seminaarin j�rjest�minen positiivinen asia

Karjalan kysymys �seminaarin j�rjest�mist� voidaan pit�� hyvin positiivisena asiana useistakin syist�. Seminaari viitoittaa liiton tiet� sen s��nt�jen mukaisen toiminnan toteuttamiseksi.

Seminaari rakentaa yhteisty�pohjaa liiton ja ns. palautusj�rjest�jen v�lille. Kyse ei n�iden tahojen osalta ole siten tavoitteisiin liittyvist� eri�vist� n�k�kannoista, vaan paremminkin siit� aktiivisuuden tasosta ja niist� menettelytavoista, joita eri tahoilla halutaan toteuttaa.

Viime vuosikymmenen� karjalainen kulttuuri on saanut kohtuuttoman suuren painoarvon liiton toiminnassa verrattuna etuj�rjest�toimintaan ja Karjalan kysymys �toimintaan.

Yhten� palautuksen esille ottamisen perusteena on se, ett� viimeisen kymmenen vuoden aikana Karjalan palautuksen kannatus on noussut hyvin tasaisesti 5 � 10 % tasolta noin 40 % tasolle. T�m� merkitsee valtakunnan tasolla yli kahta miljoonaa ihmist�.

Karjalan kysymys t�rke� koko Suomelle ja EU:lle

Karjalan palautuskysymys ei siten her�t� kysymyksi� vain Karjala-juurisissa ihmisiss�, koska heit� lasketaan olevan noin miljoona henke�.

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueittein palautuskysymys koskee koko Suomea, kaikki suomalaisia. Mutta se koskee my�s EU:ta aivan keskeisesti.

Siksi on hyv� kuulla, miten suuri suomalainen kansalaisj�rjest�, Karjalan Liitto, linjaa t�t� koko kansalle eritt�in merkitt�v�� Karjalan kysymyst�.

Lis�tiedot: Karjalan Liitto http://www.karjalanliitto.fi

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Yhdysvallat, Molotov-Ribbentrop -sopimus ja Suomi

2010-05-31T13:31:40Z

Tiedote 31.05.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1936&author=10
YHDYSVALLAT, MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS JA SUOMI

- Miksi USA tukee Baltian maita, mutta ei Suomea?
- Molotov-Ribbentrop �sopimus mahdollisti sodan
- Jo Roosevelt tuomitsi M-R -sopimuksen
- Yhdysvaltain k�ytt�ytyminen ristiriitaista
- NL k�ytti Lend-lease �tuen harkintansa mukaan
- USA ehdottoman kielteinen M-R �sopimukselle
- US-kongressi odottaa Ven�j�lt� toimenpiteit�
- Suomi on unohdettu USA:n resoluutioista
- Miksi USA ei tuomitse Suomeen kohdistuneita rikoksia?
- Varooko USA syyllist�m�st� itse��n?
- USA:lla 2004 kiinnostava tulkinta Pariisin sopimuksesta
- Onko vain Suomi sitoutunut ETYK-p��t�slauselmaan?
- Suomi t�ysin passiivinen omassa asiassaan
- On valmistauduttava, jotta mahdollisuus tulee

T�m� artikkeli on julkaistu my�s Karjalan Kuvalehti no 2:ssa.
http://karjalankuvalehti.com

Miksi USA tukee Baltian maita, mutta ei Suomea?

Yhdysvallat ei II maailmansodassa julistanut sotaa Suomelle, vaikka sen liittolaismaat Yhdistyneet Kuningaskunnat (Iso-Britania), Sosialistinen Neuvostotasavaltain Liitto, Australia, Etel�-Afrikan Unioni, Intia, Kanada, Tsekkoslovia, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta, Uusi-Seelanti ja Valko-Ven�j�n Sosialistinen Neuvostotasavalta sen tekiv�t.

Usein her�� kysymys, miksi Yhdysvallat ei avoimesti tue Suomea Karjalan palautuskysymyksess�, vaikka mailla oli ja on edelleen hyv�t suhteet, eiv�tk� ne olleet sodassa kesken��n. Vastaavasti voidaan kysy�, miksi Yhdysvaltain pit�isi tukea Suomea palautuskysymyksess�.

Yhdysvallat on vahvasti tukenut Baltian maita; Viroa, Latviaa ja Liettuaa niiden uudelleen itsen�istymispyrkimyksiss� ja selvi�misess�. Mist� t�m� ero johtuu?

Molotov-Ribbentrop �sopimus mahdollisti sodan

Viron, aivan samoin kuin Suomenkin osalta, on l�hdett�v� perusteista. Keskeinen peruste ja l�ht�kohta II maailmansodan k�ynnist�miseksi oli Neuvostoliiton ja Saksan 23.08.1939 allekirjoittama Molotov-Ribbentrop �sopimus.

T�m�n sopimuksen salaisessa lis�p�yt�kirjassa n�m� kaksi maata yksinkertaisesti jakoivat Euroopan etupiireihins�.

Lis�p�yt�kirjassa asia ilmaistaan selke�sti: �1. Alueellis-poliittisen uudelleenj�rjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Samalla tunnustetaan molemmin puolin Liettuan intressi Vilnan alueeseen.�

Salainen p�yt�kirja lukee Suomen yhdeksi Baltian maista. Ehk� l�ht�kohtana oli ajatus, ett� Suomi suhteellisen pienen� It�meren rantavaltiona on v�h�merkityksellinen osa sit� poliittista kahmintapeli�, mit� suuret valtiot k�viv�t kesken��n.

Jo Roosevelt tuomitsi M-R -sopimuksen

Eri vaiheitten j�lkeen Baltian maat joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin. Etupiiri-k�sitteen sis�lt� tuli yksiselitteisesti n�kyville, kun Neuvostoliitto hy�kk�si Suomeen sek� miehitti Viron, Latvian ja Liettuan. Etupiirisopimus oli keskin�inen lupa hy�k�t�, tuhota, miehitt�� ja alistaa.

Yhdysvaltain suhtautuminen Molotov-Ribbentrop �sopimukseen on keskeisen tekij� selvitett�ess� sen suhtautumista Baltian maiden ja Suomen nykyisiin rajoihin ja poliittiseen vapauteen. Olihan kyseinen sopimus sodan aloittamisen ja jatkotapahtumien kannalta perustavaa laatua olevasta asiakirjasta.

Yhdysvallat on systemaattisesti lukuisissa eri yhteyksiss� tuonut yksiselitteisesti esille, ettei se ole tunnustanut tai tunnusta Molotov-Ribbentrop �sopimuksen pohjalta syntyneit� rajoja. Jo presidentti Franklin D Roosevelt tuomitsi Neuvostoliiton hy�kk�ystoimet eritt�in selke�sti.

Yhdysvaltain k�ytt�ytyminen ristiriitaista

Yhdysvaltain k�ytt�ytyminen on kuitenkin ollut sangen ristiriitaista sek� sotien aikana ett� sen j�lkeen. Toisaalta Yhdysvallat oli tukemassa Kansainliitossa Neuvostoliiton erottamista liiton j�senyydest� sen hy�k�tty� itsen�iseen ja rauhanomaiseen Suomeen 30.11.1939.

Kuitenkin jo 11.03.1941 Yhdysvaltain Kongressi hyv�ksyi Lend-lease �ohjelman, joka antoi Rooseveltille l�hes rajoittamattomat valtuudet l�hett�� sota- ja elintarvikkeita sotaponnisteluja varten Eurooppaan.

Neuvostoliitto sai t�st� Lend-lease �avusta Englannin j�lkeen kaikkein suurimman osuuden. Kun professori Antti Saarialhon Lend-lease -selvityksess� laskee Neuvostoliiton saaman avun vuosina 1941-45 nykyisen Suomen rasitteeksi kansantuotteen pohjalta, vastaisi se nyt noin 2 200 mrd. dollarin m��r��. Summa on kokoluokkana samaa tasoa kuin nykyisen Ven�j�n virallinen bruttokansantuote.

NL k�ytti Lend-lease �tuen harkintansa mukaan

Yhdysvaltain tavoitteena oli Neuvostoliiton ja muiden liittolaistensa rahoittamisen kautta tukea Saksan tuhoamista osallistumatta itse sotatoimiin. Syv� ristiriita syntyi siit�, ett� Neuvostoliitto k�ytti t�ysin oman harkintansa mukaan aseita ja materiaaleja my�s Suomea ja muita maita kuin Saksaa vastaan.

Noin 3.5 miljoonan kansalaisen Suomea vastaan ei siten ollut vain yksi 21 milj. km2 suuruinen mammutti maailman suurimpine armeijoineen, vaan my�s toinen maailman suurvalta Yhdysvallat ja kolmas suurvalta eli brittil�inen imperiumi.

Voidaan hyvin kysy�, mit� kunniaa n�m� maat olisivat voineet tuntea tuhoamalla pienen, itsen�isen maan? Suomi kuitenkin ihmeellisesti taistellen s�ilytti itsen�isyytens�.

USA ehdottoman kielteinen M-R -sopimukselle

Yhdysvaltain asenne Molotov-Ribbentrop �sopimukseen on ollut jyrk�n kielteinen, mik� n�kyy hyvin Senaatin ja Kongressin resoluutioista (p��t�slauselmista). Yhdysvallat ei ole sen mukaan tunnustanut, eik� tunnusta nykyisi� rajoja. Muutama viime vuosikymmenien esimerkki valaisee asiaa.

USA:n Senaatti ilmaisi resoluutiossaan 10.10.1998 seuraavaa: �... tuomiten 23. elokuuta 1939 tehdyn natsi-neuvosto �hy�kk��m�tt�myys-sopimuksen, � Yhdysvallat ei ole koskaan tunnustanut t�t� laitonta ja v�kivaltaista miehityst� � �.

Senaatin resoluutio 14.06.2000 k�sittelee vuoden 1940 tapahtumia: �� Kun miehityksen johdosta Yhdysvallat esitti, ett� Baltian alueen hankkiminen v�kivalloin ei ollut sallittua kansainv�lisen lain mukaan ja kielt�ytyi tunnustamasta Neuvostoliiton suvereniteettia n�ihin maihin;�

�� Kun taas 15. hein�kuuta 1940 presidentti Franklin D Roosevelt antoi t�yt�nt��npanom��r�yksen No. 8484, joka j��dytti Baltian varat Yhdysvalloissa est��kseen niit� joutumasta Neuvostoliiton k�siin; Kun puolestaan 23. hein�kuuta 1940 v�liaikainen ulkoministeri Sumner Welles antoi ensimm�isen julkisen lausunnon Neuvostoliiton suorittaman Baltian maiden haltuunoton ei-tunnustamisesta, tuomiten toimenpiteen mit� vahvimmin k�sittein; ��

US-kongressi odottaa Ven�j�lt� toimenpiteit�

Senaatissa tuotiin 02.08.1989 esille mm. seuraavia vahvoja ilmaisuja: �Kun salainen lis�protokolla allekirjoitettiin syyskuun 23. p�iv� 1939, mink� pohjalta Natsi-Saksa luovutti Liettuan Neuvostoliitolle ja tammikuun 10. p�iv� 1941 Neuvostoliitto maksoi Natsi-Saksalle 7 500 000 kultadollaria Liettuan lis�osasta; Kun Neuvostoarmeija tunkeutui Liettuaan kes�kuun 15, 1940 sek� Latviaan ett� Viroon kes�kuun 17, 1940; ...�

Resoluutio jatkuu: �Kun natsi-neuvosto �sopimuksen olemassaolo on lopullisesti tulossa valoon Neuvostoliitossa, sen laittomat seuraukset pysyv�t korjaamatta ja loukkaavat Baltian valtioiden oikeutta harjoittaa niiden t�ytt� suvereniteettia, mik� on taattu Helsingin sopimuksessa ja muissa kansainv�lisiss� sopimuksissa".

Resoluutiossaan 23.06.2006 Senaatti totesi: �Kongressin tarkoitus on, ett� Ven�j�n federaation hallituksen pit�isi tehd� selv� ja yksiselitteinen my�nnytys ja laittoman miehityksen ja anneksoinnin tuomitseminen siit�, mink� Neuvostoliitto teki vuodesta 1940 vuoteen 1991 Baltian maille Virolle, Latvialle ja Liettualle, mink� [my�nnytyksen] seurauksena tulee olemaan hyv�n tahdon huomattava lis��ntyminen uhreina olleissa ihmisiss� ja mik� kehitt�� alueellista tasapainoa�.

Suomi on unohdettu USA:n resoluutioista

Yhdysvaltain kannan on tuonut selv�sti esiin ulkoministeri James Baker Moskovassa 1991. Vastapainoksi Ven�j�n presidentti Boris Jeltsin ja presidentti Vladimir Putin ovat omina presidenttiaikoinaan yksiselitteisesti tuominneet Molotov-Ribbentrop �sopimuksen.

Senaattori Hillary Rodham Clinton todisti Senaatissa 16.07.2002: �Omaisuuden korvaaminen Keski- ja It�-Euroopassa � Omaisuuden korvaaminen amerikkalaisille kantajille jatkuu ongelmakysymyksen�, joka It�- ja Keski-Euroopan hallitusten ja kansalaisten tulee ottaa vakavasti.�

Eih�n omaisuuden korvaamiseen tarvitsisi kiinnitt�� huomiota, jos sen nykyinen omistussuhde ja �perusta olisi riidaton.

Kun Senaatin resoluutioita tutkii II maailmansodan alkuvaiheista l�htien, niiss� ilmeisesti Molotov-Ribbentrop �sopimuksen tuomitsemisen yhteydess� sana Finland mainitaan vain yhden ainoan kerran � samalla tavoin suluissa kuin alkuper�isess�kin salaisessa protokollassa. Sen sijaan Viro, Latvia ja Liettua mainitaan my�s nimelt� useissa tapauksissa.

Miksi USA ei tuomitse Suomeen kohdistuneita rikoksia?

Molotov-Ribbentrop �sopimuksen pohjalta Neuvostoliitto hy�kk�si Suomeen, ry�sti Suomelta alueita ja maksatti oman hy�kk�yksens� seuraukset Suomella. Neuvostoliitto �laillisti� Suomeen kohdistuneet v�kivallanteot Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Miksi Yhdysvallat ei yht� yksiselitteisesti tuomitse Neuvostoliiton toimia Suomen osalta kuin se tekee Baltian maiden osalta? Miksi Yhdysvallat ei vaadi, ett� Ven�j�n on poistuttava Suomen alueelta ja maksettava takaisin Suomen maksamat sotakorvaukset ja sodan taloudellinen rasite?

Kyse ei ole Suomelle v�h�isist� summista. Pelk�st��n sotakorvaukset ovat nykyisen Suomen rasitteeksi laskettuina 50 � 60 mrd. euroa. Muuttamalla asiaa tutkineen professori Ilkka Nummelan laskelmat nykyisen Suomen rasitteeksi, sotien taloudellinen rasite oli kaikkiaan l�hes 500 mrd. euroa. Henkisi� ja ihmishenkiin liittyvi� menetyksi� on mahdotonta edes arvioida.

Varooko USA syyllist�m�st� itse��n?

Ehk� yksi syy USA:n reagoimatomuuteen on ollut se, ettei Neuvostoliitto kyennyt valloittamaan pient� Suomea, joten maailmanvallan mittakaavassa 45 000 km2 menetys oli lopulta sangen pieni. Suomen mittakaavassa kyseess� olivat elint�rke�t Suomen osat ja noin 12 % j�ljelle j��neest� pinta-alasta.

Vahvemmaksi syyksi voidaan kuitenkin arvioida syyllisyyskysymys. Jos Yhdysvallat nyt vaatisi kaikkien Molotov-Ribbentrop �sopimuksen aiheuttamien menetysten korvaamista ja korjaamista, sen olisi itsekin tunnustettava osallisuutensa ja syyllisyytens� tapahtumiin.

USA:lla 2004 kiinnostava tulkinta Pariisin sopimuksesta

Lieneek� n�ill� ajatelmilla ollut osuutta asiaan, kun Yhdysvaltain Ulkoministeri�n nettisivuilla vuonna 2004 yksiselitteisesti julistettiin: �Vuonna 1947 ja 1948 allekirjoitetut sopimukset Neuvostoliiton kanssa mukaan lukien Suomen velvoitteet ja rajoitukset SNTL:n suhteen yht� hyvin kuin Suomen alueelliset my�nnytykset; molemmat on kumottu 1991 alkaen Suomen toimesta Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi�.

Jos t�m� ilmoitus olisi pantu toimeen, se olisi tarkoittanut Pariisin rauhansopimuksen purkamista ja pakkoluovutettujen alueitten palauttamista yksipuolisesti Suomen toimesta.

N�in ei kuitenkaan tapahtunut. Ja verraten pian USA:n Ulkoministeri�n nettisivujen teksti muutettiin paljon varovaisemmaksi ja l�hemm�ksi virallisen Suomen toteuttamaa linjaa.

Onko vain Suomi sitoutunut ETYK-p��t�slauselmaan?

Valtiosihteeri Jukka Valtasaari totesi Karjalan Liiton seminaarissa 19.05.1998: �Suomen ja Ven�j�n raja on vahvistettu kansainv�lisoikeudellisesti vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa ja ETYK:n p��t�sasiakirjassa sek� Suomen ja Ven�j�n suhteiden perussopimuksessa vuodelta 1992 hyv�n naapuruuden ja yhteisty�n rajana ETYK:n p��t�slauselman mukaisesti�.

�T�m� tarkoittaa, ett� Suomi on sitoutunut rajojen loukkaamattomuuteen. P��t�sasiakirjan mukaan rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. T�m� edellytt��, ett� molemmat osapuolet ovat kiinnostuneet muuttamaan vallitsevaa olotilaa, mit� kiinnostusta Ven�j�ll� ei t�ll� hetkell� ole.�

Lausuman sanamuoto on sik�li h�mment�v�, ett� siin� korostetaan vain Suomen sitoutumista rajojen loukkaamattomuuteen. Yleens�h�n sopimus koskee molempia osapuolia. Lause kuvastaa hyvin Suomen itse itsens� alistavaa asemaa.

Suomi t�ysin passiivinen omassa asiassaan

Valtasaaren tekstist� tulee selv�sti esille yksi syy siihen, miksi Yhdysvallat tai mik��n kansainv�linen yhteis� ei tue Molotov-Ribbentrop �sopimuksen seurausten purkamista Suomen osalta, kuten ne ovat tukeneet vastaavaa Baltian maiden osalta.

P��syyn� on Suomen oma passiivisuus. Virallinen Suomi on kuin uppotukki, joka ei itse liikahda mihink��n t�ss� asiassa, vaan odottaa Ven�j�n suosionosoitusta ja kiinnostusta. T�llainen olotila on uhriksi joutuneen valtion osalta hyvin arveluttava ja tuottaa varman negatiivisen tuloksen. Kun mit��n ei tehd�, mit��n ei saavuteta.

Virallinen Suomi siten haluaa pysy� uhrina ja sodan h�vi�j�n� ja menett�j�n�. T�llaista vastaavaa tilannetta olisi t�ysin mahdotonta edes kuvitella tapahtuvan Ven�j�ll�. Suomessa se n�ytt�� onnistuvan jopa kiitett�v�sti, mit� mm. sotasyyllisyyden v��r� yll�pit�minen yh� osoittaa.

On valmistauduttava, jotta mahdollisuus tulee

Presidentti Martti Ahtisaari totesi ETYK:n Helsingin p��t�sasiakirjan allekirjoittamisen 20-vuotisjuhlassa 01.08.1995 mm. seuraavaa:

�ETY-prosessi n�htiin laajasti rauhansopimuksen korvikkeena ja vakauden varmistajana. Toisaalta Helsingin p��t�sasiakirjassa hyv�ksyttiin yhteiset periaatteet valtioiden v�liselle k�ytt�ytymiselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Pitemm�ll� aikav�lill� ETY-prosessi loi edellytyksi� syv�lliselle muutokselle Euroopassa.�

Suomalaisten evakkojen ihmisoikeudet ovat yh� toteutumatta. Eiv�tk� pelk�st��n evakkojen, vaan kaikkien Suomen kansalaisten. Muutosta ei ole viel� tapahtunut, mutta muutos tapahtuu.

Abraham Lincoln on ilmaissut totuuden, joka osoittaa, ettei toivottomalla odottamisella saada mit��n tuloksia aikaiseksi: �Min� valmistaudun ja yhten� p�iv�n� mahdollisuuteni tulee�. Mik� on suomalaisten p��tt�jien vastuu t�m�n p�iv�n positiivisten edellytysten luomisessa, jotta muutos voi tapahtua?

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Karjalan Kuvalehti 2 julkaistaan 23.05.2010

2010-05-19T11:18:51Z

Karjalan Kuvalehti - Kauniin Karjalan puolesta