Karjala-lista

Rajakysymys Karjalan palautuksessa

2008-10-12T01:41:59Z

Tiedote 11.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1646&author=10
RAJAKYSYMYS KARJALAN PALAUTUKSESSA

- Aluepalautuksen ratkaisuvaihtoehtoja esitetty
- Palautusongelma syntyi NL:n hyökkäyksestä
- 60 vuoden väliaikaisratkaisu on riittävä
- Ihmimisoikeusloukkausta ei korjata toisella loukkauksella
- Tarton rauhan rajat neuvottelujen lähtökohtana
- Suomen Karjalasta luopumispäätökset eivät ole virallisia
- Etukäteistinkiminen alueista on koomista
- Neuvottelut alkavat alimmasta vaatimustasosta
- Omien maitten ostaminen on järjetöntä
- Vuokraaminen merkitsee ikuista menetystä ja maksua
- Yhteisomistuksen ja –hallinnon ongelmat
- Rauhansopimus on hoitanut hyvin päätehtävänsä
- Suomi on turvallinen EU-maa
- Neuvotteluissa ratkaistaan mahdolliset aluevaihdot
- Palautus rakentaa rauhaa maailmassa

Aluepalautuksen ratkaisuvaihtoehtoja esitetty

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskeskusteluissa tuodaan usein esille, että Suomen pitäisi tehdä Venäjälle tarjous, jossa jossa tietyt pakkoluovutetut alueet jäisivät Venäjän hallintaan. Näillä alueilla asuu joko paljon venäläistä väestöä tai siellä on venäläisten yritysten tai hallinnon omaisuutta.

http://prokarelia.net/fi/kuvat/kokosuomi_sx.jpg Koko Suomen kartta vuodesta 1920

Toinen palautukseen liittyvä ajatus on alueen ostaminen tai vuokraaminen Venäjältä Suomelle. Kolmantena ratkaisuna esitetään yhteisaluetta Venäjän kanssa.

On tarpeen, että mietitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, koska kysymyksessä on suuri asia. Kuitenkin ratkaisujen lähtökohtana pitää olla asiaan liittyvät keskeiset faktat: mistä tämä ongelmakenttä johtuu; mitä pysyvän ratkaisun aikaansaaminen edellyttää; tuottaako ratkaisu todellisen win-win –tilanteen ja luottamuksen palautuksen.

Palautusongelma syntyi NL:n hyökkäyksestä

On yksiselitteistä, että palautuskysymyksen ongelmakenttä on lähtöisin Neuvostoliiton talvisodan hyökkäyksestä. Ilman sitä ei olisi ollut talvisotaa, ei jatkosotaa, ei aluemenetyksiä, ei ihmisten menetyksiä, ei taloudellisia menetyksiä.

Ilman Neuvostoliiton käynnistämää sotaa ei olisi sitä syvää epäluuloa ja luottamuksen puutetta, mitä tällä hetkellä tunnetaan Venäjää kohtaan. Luottamus syntyy vain teoista, ei pelkistä puheista tai vakuutteluista. Ilman luottamusta ei koskaan päästä parhaisiin mahdollisiin yhteistoiminnan tuloksiin, jos päästää kunnon tuloksiin lainkaan.

Keskeisenä ongelmana on se, ettei Neuvostoliitto tai Venäjä ole koskaan tehnyt tiliä historiastaan. Kuvitellaanpa tilannetta, jossa Saksa olisi jättänyt tilityksen tekemättä. Meillä olisi silloin Euroopassa kaksi kriisi- ja uhkapesäkettä.

Saksa toimii rauhanomaisesti ja on aidosti mukana yhteisissä organisaatioissa – tietysti myös omia etujaan katsoen. Venäjä sen sijaan on punaisen hämärän maa, joka ei kerro totuutta historiastaan, ei korjaa tekemiään rikoksia, eikä ansaitse luottamusta. Tälläkin hetkellä Venäjä on aktiivisesti mukana kaikissa merkittävissä konfikteissa.

60 vuoden väliaikaisratkaisu on riittävä

Meillä on kokemusta 60 vuoden väliaikaisratkaisusta pakkoluovutettujen alueitten osalta. Joten on turha tehdä mitään sellaista ratkaisua, joka on väliaikainen tai jättää ongelman ytimen ratkaisematta. Ytimenä ovat ne erittäin vakavat ihmisoikeusloukkauset seurauksineen, jotka Neuvostoliiton aggressiot saivat aikaan. Venäjä jatkaa näiden aggresioiden seurausten ylläpitämistä ja haraa vastaan niiden selvittämistä.

Ellei uusi palautukseen liittyvä sopimus ratkaise ydinongelmaa, se on todennäköisesti saman tasoinen kuin nykyinenkin ratkaisu. Ratkaisun tulee siten palauttaa karjalaisille ja muille evakoille heidän ihmisoikeuksien mukaiset oikeutensa.

Jos osa evakoista jää ilman ratkaisua, tämä asia tulee kerran toisensa jälkeen uudelleen esille. Ongelman ydin ei poistu ja tilanne voi ehkä vain pahentua ajan kuluessa. Kehityssuunta Euroopassa on se, että ihmisoikeuksille laitetaan sekä periaatteessa että hyvin usein myös käytännössä entistä enemmän painoa.

Ihmimisoikeusloukkausta ei korjata toisella loukkauksella

Kolmantena edellytyksenä on se, että tilanteesta muodostuu win-win. Molemmat osapuolet voittavat. Jos toinen osapuoli häviää, on sopimukseen vaikea päästä. Win-win –tilanne saadaan syntymään sellaisella ratkaisulla, jossa itse palautustapahtuma toimii voittotilanteen luovana katalyyttinä.

Win-win –tilanteeseen liittyy myös selvä vaatimus, ettei yhtä ihmisoikeusloukkausta saa korjata tekemällä uusia loukkauksia. Sen vuoksi alueella nyt asuvan venäläisen väestön oikeudet tulee taata kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Tarton rauhan rajat neuvottelujen lähtökohtana

Jo edellisen perusteella on selvää, että neuvottelujen lähtökohtana voi olla vain Tarton rauhan 1920 rajojen palauttaminen. Ne olivat itsenäisen Suomen ja Neuvostoliiton kohtuullisen yksimielisesti ja ilman sodanuhkaa sovitut rajat, jotka oli tarkoitettu ikuisiksi ajoiksi. Neuvostoliiton ikuisuus kesti vajaa parikymmentä vuotta.

Jos koko alue ei ole neuvottelujen lähtökohtana, tehdään perustavaa laatua oleva oikeusloukkaus niitä kohtaan, joiden maa-alueet jäisivät edelleen Venäjän hallintaan. Samalla luotaisiin vahva pohja konfliktin jatkumiselle.

On koko aika muistettava, että luovutetut alueet on rikollisin keinoin kansainvälisen sopimuksen varjolla otettu Suomelta. Ei Venäjällä siten ole niihin alueisiin mitään oikeutta. Ei rikoksen oikaisussa voida lähteä siitä, että kunhan osa rikoksesta sovitetaan, niin hyvä se on niinkin.

Suomen Karjalasta luopumispäätökset eivät ole virallisia

Oikeudessakin voidaan joitain asioita sovitella, mutta lähtökohtana on aina koko rikoksen selvittäminen ja korjaaminen. On rikoksia, joissa ei sovitella. Henkeen kohdistuneet rikokset tuomitaan, eikä niissä lähdetä miettimään etukäteen, voitaisiinko vaikka 1/3 uhreista jättää rangaistuksen määrittämisessä ulkopuolelle.

Oikeusvaltiona melkoisen outo lintu on sellainen maa, joka päättää, että jätetään nyt nämä rikokset kokonaan tutkimatta ja tuomitsematta, kun tuo rikoksentekijä on noin suurikokoinen. Tosin näin näyttää tähän saakka Suomen valtionhallinto ja oikeuslaitos Karjalan kysymystä tarkastelleen.

Erikoisinta tässä on se, ettei aluepäätöksiä ole tehty virallisesti. Suomesta ei tiettävästi löydy ainuttakaan poliittista virallista päätöstä siitä, ettei palautus kuulu ohjelmaan, ellei sellaiseksi lueta kiertoilmaisua, ettei Suomella ole mitään aluevaatimuksia Venäjältä. Mistä pöytäkirjasta tämä ilmaisu perusteluineen ja päätöksineen löytyy? Entä eduskunnan päätös maa-alueen menetyksestä?

Etukäteistinkiminen alueista on koomista

Mikäli Suomi esittäisi Venäjälle rajaneuvotteluja, joissa se itse valmiiksi tinkisi alueesta, se ilmeisesti tuottaisi venäläisille hersyvät naurut. Kun uhri ja saamamies etukäteen itse tinkii vaatimuksistaan, ennen kuin mitään neuvotteluja on edes aloitettu, on tilanne koominen ja traaginen.

Etukäteishäviö kertoo, ettei tässä nyt ihan tosissaan olla liikkeellä, ei ainakaan vaatimusmielessä. Se kertoo syvästä pelosta. Se kertoo toiselle osapuolelle, ettei koko esitystä kannata ottaa tosissaan.

Koomisuus tulee siitä, että vain helppoheikki toimii markkinoilla siten, että hän hupimielessä pudottaa hintaa, ennen kuin ostajaehdokkaat ovat ehtineet vielä oikein ymmärtääkään tarjousta. Tuskin huonompaa kauppamiestä kansainvälisiin sopimuksiin voitaisiin ajatellakaan kuin sellainen, joka valmiiksi itse tinkii vaatimuksistaan.

Neuvottelut alkavat alimmasta vaatimustasosta

Varsinaiset neuvottelut alkavat aina korkeintaan siitä tasosta, mitä osapuolet tuovat esittävät. Eivät ne ala alkuperäisen ongelman ratkaisusta. Se merkitsee, ettei koskaan ole mahdollista enää palata ongelmaan kokonaisuudessaan. On menetetty valmiiksi oman typeryyden vuoksi paljon. Ja menetykset ovat turhia.

Tosin menetykset todennäköisesti lisääntyvät, sillä tinkiminen kertoo toiselle osapuolelle, ettei toisella osapuolella niin todellisia vaatimuksia edes ole. Ehkä jotain pientä annetaan hyvitykseksi, vaikkapa viisumivapaus tai luvataan lyhentää rekkajonoja – jotka ehkä lyhentyisivät Pietarin jättisataman takia muutenkin.

Omien maitten ostaminen on järjetöntä

Ehkä kaikkein typerryttävin ehdotus on pakkoluovutettujen maitten takaisinostaminen. On vaikea löytää sellaiseen toimenpiteeseen mitään logiikkaa. Miksi me ostaisimme omat alueemme takaisin? Ne alueet kuuluvat meille kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Alueet ovat olleet Neuvostoliiton ja Venäjän hallussa yli 60 vuotta korvauksetta. Itse kukin voi laskea, kuinka huikeat menetykset Suomelle on tullut siitä, että 45 000 km2 Suomelle erittäin tärkeää aluetta on toisten hallussa. Alue ei ole tuottanut Suomelle mitään. Voidaan arvioida, että suomalaisten menetykset ovat satoja miljardeja euroja. Sodan taloudellinen rasite oli nyky-yhteiskunnan rasitteeksi laskettuna noin 500 mrd. euroa.

Tältä alueelta suomalaisten omistamista metsistä hakataan puuta ja myydään suomalaisille. Nyt puun hintaan pannaan vielä oikein kunnon Lapinlisä, puutulli. Normaali käytäntö olisi se, että uhri haastaisi puitten varastajan oikeuteen ja vaatisi korvausta. Nyt puhutaan omien maitten ostamisesta takaisin, mikä ei ole järkevää puhetta.

Vuokraaminen merkitsee ikuista menetystä ja maksua

Palautettavan alueen vuokraaminen ei ole yhtään onnistuneempi ajatus kuin ostaminen. Vuokrahan tarkoittaa koron ja kuoletuksen maksamista pääomalle. Suomalaiset siten maksaisivat korkoa ja kuoletusta venäläisille omien maittensa käyttämisestä.

Ei vuokra ole siten sen vähäisempi kuluerä kuin ostaminenkaan. Oston avulla peruspääoman menettämiselle on raja, kauppahinta. Vuokrassa ei ole rajaa, sitä maksetaan hamaan ikuisuuteen eli moninkertaisesti menetetty pääoma.

Vuokraamisen toinen keskeinen ongelma on sen turvattomuus sopimuksista huolimatta. Entäs jos vuokranantaja yhtä äkkiä päättää, että hän tarvitseekin alueen itselleen? Vuokralaisen voi olla vaikea estää kohtuullisessa ajassa tapahtuvaa irtisanomista. Vuokraamisen kanssa seisotaan tyhjän päällä - ehkäpä juuri täysin kunnostetun alueen kanssa.

Yhteisomistuksen ja –hallinnon ongelmat

Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu palautettavan alueen yhteisomistusta ja –hallintaa. Tällainen ratkaisu olisi sangen ongelmallinen. Ensinnäkin on kyseenalaista, ratkaisisiko se perusongelman eli ihmisoikeuksien palauttamisen. Todennäköisesti ei, joten jo sillä pohjalla ratkaisu ei ole tyydyttävä.

Venäjä ja Suomi ovat valtioina kovasti erilaisia. Venäjän pinta-ala on yli 17 milj.km2, kun Suomen on 0.3 milj.km2. Venäjä on lähinnä demokratuura eli demokraattisia elimiä sisältä klaanidiktatuuri. Suomessa lainsäädäntö ja lakien noudattaminen on vakaata, Venäjällä niin ei voida sanoa. Hallintomalli on erilainen. Korruption taso on täysin erilainen. Maiden tavoitteet ovat erilaiset. Moni muukin asia eroaa vahvasti.

Yksinkertaisimmillaan voitaisiin kysyä, kuinka monta yhteisyritystä tai –projektia voidaan luonnehtia menestyksekkäiksi pitkällä tähtäyksellä Suomen ja Venäjän välillä? Ei niitä kovin montaa taida olla. Palautettava alue on suomalaisten alue ja he parhaiten kykenevät ja haluavat sen laittaa uudelleen kukoistamaan.

Suomalaisten juuret ovat tuhannen vuoden takaa alueella, venäläisten noin 60 vuotta. Suomalaiset ovat kiinni juurillaan syvällä Karjalan mullassa, venäläiset vasta pinnalla. Yhteisomistus ei näytä onnistusmisedellytyksiä omaalta ratkaisulta.

Rauhansopimus on hoitanut hyvin päätehtävänsä

Pariisin rauhansopimus 1947 ei ollut Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja ulappasaarien menettämisen lopullinen sinetti. Sellainen ei edes ole rauhansopimuksen tehtävä. Sen päätehtävä on rauhan aikaansaamisen, mikä on onnistunut erittäin hyvin. Olojen rauhoituttua on aika ryhtyä korjaamaan tehtyjä vääryyksiä ja rakentamaan oikeudenmukaista tilannetta.

Lukuisat maat maailmassa ovat ryhtyneet korjaamaan tekemiään vääryyksiä. Esimerkkinä on vaikkapa Uusi-Seelanti, jossa syrjäytetyistä maoreista onkin tullut maan suurin metsänomistaja heidän saatua maoreille kuuluneet alueet takaisin.

Pakkoluovutettu alue on suomalaisten aluetta. Suomen itsenäisyysjulistus ei muuttanut omistusoikeutta. Tarton rauhansopimus vahvistaa omistuksen. Moskovan rauhansopimus ei puutu omistukseen. Pariisin rauhansopimus vahvistaa omistuksen. YK:n ihmisoikeusjulistus ja Euroopan ihmisoikeusopimus vahvistavat omistuksen pysyvyyden. Koska alueen omistus on selvä, pitäisi rajan palauttamisenkin olla selvä asia.

Suomi on turvallinen EU-maa

Erityisesti eräät suomalaiset tuovat usein esille, ettei Venäjä ikinä luovu esim. Koiviston satamasta tai Terijoen alueesta, jossa asuu paljon venäläisiä. Kannaksella on paljon venäläistä öljylogistiikkaa ja satamakapasiteettia ollaan lisäämässä. Kannaksella on myös useita venäläisiä yrityksiä.

Nämä eivät muodosta ongelmaa palautuksen osalta. Suomi on turvallinen EU-maa, jossa yrityksillä ja ihmisillä on vakaa, lain määrittelemä suoja ja oikeus. Suomessa ei ole useita kymmeniä viranomaistahoja, jotka voivat halutessaan lopettaa yrityksen toiminnan sopivaksi katsomastaan syystä. Yritykset ovat Suomen maaperällä ulkomaisomisteisia yrityksiä, jotka ovat EU:n sisämarkkinoilla.

Öljy- ja kaasulogistiikan osalta yksinkertainen fakta on se, että Venäjän kyky valvoa sitä päättyy aina johonkin, ennen kuin energia on lopullisella käyttäjällä. Kun laiva lähtee satamasta, se ei enää ole käytännössä Venäjän suojeluksessa.

Jos kaasuputki kulkisi Suomenlahden pohjalla, sitä ei millään keinoin kyettäisi suojaamaan määrätietoiselta iskulta. Tosin putken rakentamisenkin esteenä tällä hetkellä näyttää olevan merenalainen kaivosvaltaus Suomen lain mukaan.

Neuvotteluissa ratkaistaan mahdolliset aluevaihdot

Venäjällä voi joidenkin alueitten osalta olla jostain syystä erityisiä intressejä, minkä vuoksi he haluaisivat pitää ne hallussaan. Tämä intressi ei vielä perusta oikeutta pitää vääryydellä hankittua aluetta hallussaan.

On selvää, että neuvotteluissa pyritään luomaan positiivinen ilmapiiri ja ottamaan toisen osapuolen erityiset tarpeet huomioon. On täysin venäläisten asia tuoda heidän mahdolliset Tarton rauhan rajoista poikkeavat aluekysymyksensä esille. Se ei ole suomalaisten asia, kaikkein vähiten etukäteen.

Jos neuvotteluissa tullaan siihen tulokseen, että jokin alue jäisi Venäjän haltuun, on samantien neuvoteltava pois jäävää aluetta vastaava korvaus. Se korvaus ei voi olla samanlainen kuin ennen talvisotaa ollut Neuvostoliiton ehdotus, jossa kukoistava kaupunkialue haluttiin vaihtaa huonosti hoidettuun metsäalueeseen. Suomi ei ole joustamaton neuvottelija, joten ratkaisumahdollisuuksia korvaavien alueitten suhteen varmasti löytyy.

Palautus rakentaa rauhaa maailmassa

Palautuksen osalta on aina syytä tarkastella niitä valtavia etuja, joita molemmat maat siitä saavat. Kyseessä on todellinen win-win –tilanne. Venäjälle tärkeintä on luottamuksen rakentuminen ja globaali poliittinen voitto.

Myös taloudellisesti molempien voitto on suuri. Suomelle Karjala, Petsamo, Kuusamo, Salla ja ulappasaaret ovat taloudellisen kasvun veturi ja aito, avara portti Venäjän markkinoille. Venäjälle palautus merkitsee vahvasti laajenevaa yhteistyötä Suomen ja EU:n kanssa.

On edelleen tarpeen korostaa sitä, että palautuksessa korjataan aikaisemmin tehtyjä rikoksia. Korjaamisen voi suorittaa vain rikoksen tekijä, ei uhri. Mutta palautuksen voimakkaan positiiviset katalysaattorivaikutukset edistävät kummankin maan hyvinvointia ja rauhan rakentamisesta maailmassa.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Presidentti Ahtisaaren Nobel ja win-win

2008-10-10T19:04:52Z

Tiedote 10.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1645&author=10
PRESIDENTTI AHTISAAREN NOBEL JA WIN-WIN

- Nobel-valinta antaa toivoa maailmalle
- Ahtisaaren Nobelille innostunut vastaanotto
- Ahtisaari unohtaa liturgian, eik� mielistele
- Ahtisaari on Viipurin evakkopoika
- Mahdoton-sana on poistettu k�yt�st�
- Pelkk� rangaistus on huono katalyytti
- Karjalan palautus on win-win �katalyytti
- Suomessakin on globaalisti vaikuttavia projekteja
- Luottamus rakentuu vain teoille ja rehellisyydelle
- Eurooppa tarvitsee Ahtisaaren win-win �ajatuksia

Nobel-valinta antaa toivoa maailmalle

Presidentti Martti Ahtisaarelle my�nnetty Nobelin rauhanpalkinto on ainutlaatuinen kunnianosoitus h�nen sinnikk��st� ty�st�� rauhan puolesta eri puolilla maailmaa. Suomalaiset voivat t�ysin syd�min yhty� eri puolilta maailmaa tulviviin onnitteluihin.

Vaikka rauhanpalkinto on henkil�kohtainen, presidentti Ahtisaari valtiomiesviisaasti toi tiedotustilaisuudessaan esille Crisis Management Initiative �yhteis�n ja lukuisten eri puolilla maailmaa olevien vaikutusvaltaisten henkil�iden ja j�rjest�jen panoksen rauhan aikaansaamiseksi. H�n ei itsekk��sti ominut kunniaa vain itselleen, vaan my�s kaikille lopputuloksiin vaikuttaneille tahoille.

Maailman finanssikriisin keskell� t�llaiset oivalliset uutiset omalla tavallaan valavat uudelleen luottamusta. Rauhan puolesta tehty ty� ei ole turhaa. Finanssikriisin puolesta tehty ei my�sk��n ole turhaa, vaikka siit� ei Nobelin palkintoa saisikaan.

Ahtisaaren Nobelille innostunut vastaanotto

Presidentti Ahtisaaren palkinto on eri puolilla maailmaa otettu eritt�in positiivisesti vastaan. Palkinto osui oikeaan kohteeseen.

Vain Ven�j�lt� ja siihen sidoksissa olevista maista on tullut �tyrmistynytt� kritiikki� valinnan vuoksi. Tosin Ven�j�n viralliset kannanotot puuttuvat viel�, mutta ne tuskin ovat ylitsevuotavan ilahtuneita.

Miksi t�llainen suhtautuminen? Ehk� asia voitaisiin kiteytt�� kolmeen sanaan: Ven�j�n historian v��rist�minen. Neuvostoliitto ja Ven�j� eiv�t koskaan ole tehneet aidosti tili� historiaansa liittyvist� aggressioista. Ne eiv�t ole pyyt�neet anteeksi tai korvanneet aiheuttamiaan menetyksi�.

Ahtisaari unohtaa liturgian, eik� mielistele

Tv-haastattelussaan presidentti Ahtisaari toi esille yhden olennaisen piirteen omassa toiminnassaan. H�n pyrkii aina puhumaan mahdollisimman suoraan. H�n ei pyri olemaan mukava, vaan pyrkii k�sittelem��n totuutta.

T�ss� suhteessa l�nsivallat ovat antaneet Neuvostoliitolle ja Ven�j�lle 60 vuotta aivan v��ri� viestej�. Suomenkin valtionjohtajat ovat kilvan vakuutelleet Neuvostoliiton rauhantahtoa ja yst�vyytt�. Miten kumpikaan n�ist� voidaan rakentaa ruumiskasojen p��lle ja korjaamattomien aggressioiden varaan?

L�nsi voi siten syytt�� paljolti itse��n siit�, ett� niin presidentti Ahtisaaren kuin monen muunkin tahon rauhanponnistelut ovat rankan ty�n takana ja useiden kohdalla p��tyv�t tuloksettomina. Ven�l�isille t�llainen mielistely ja hiljainen hyv�ksyminen on sopinut oikein hyvin.

Ahtisaari on Viipurin evakkopoika

Presidentti Ahtisaari on t�n� vuonna saanut muitakin merkitt�vi� tunnustuksia ty�st��n, esim. Unescon palkinnon. T�ll�in h�n The New Your Timesin mukaan 10.10.2008 mm. totesi: - Olen vakavasti huolestunut suuresta joukosta konflikteja, joita kansainv�linen yhteis� ei ole ratkaissut. Meid�n ei koskaan tulisi hyv�ksy�, ett� jotkut konfliktit j��v�t ikuisiksi ajoiksi j��dytetyiksi.

Puheessaan h�n my�s selvitti kiinnostustaan rauhaan omilla lapsuudenkokemuksillaan: - Urani alkul�hteet rauhanv�litt�j�n� voidaan l�yt�� lapsuuteni vuosista. Synnyin Viipurin kaupungissa, joka silloin oli osa Suomea. Me menetimme Viipurin, kun Neuvostoliitto hy�kk�si maahani. Yhdess� 400 000 karjalaisen kohtalotoverin kanssa minusta tuli ikuisesti karkotettu ihminen j�ljelle j��neeseen Suomeen.

- Siirryin �itini kanssa yhdest� talosta toiseen ennen kuin asetuimme Suomen takamaastoon, Kuopion kaupunkiin. T�m� kokemus, jonka miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat joutuneet k�ym��n l�pi, tuotti minulle herkk�tuntoisuutta, joka selvitt�� haluni edet� rauhaan ja t�ten auttaa toisia, jotka ovat menneet samanlaisten kokemusten l�pi, kuten min�. The New Your Timesin

Mahdoton-sana on poistettu k�yt�st�

Ottaen huomioon presidentti Ahtisaaren mittavat saavutukset, h�nen puheensa yksi kohta � ikuisesti karkotettu ihminen � her�tt�� h�mmennyst�. Eih�n h�n varmastikaan ole vaikkapa Kosovon rauhantunnusteluissa jo etuk�teen tuominnut prosessia h�vityksi? Jos niin olisi, h�n ei olisi koko neuvotteluprosessia edes aloittanut.

Neuvostoliiton hajoamisen, Baltian maiden vapautumisen ja Saksojen yhdistymisen j�lkeen sana ikuinen tai mahdoton, eiv�t en�� kuulu v��ryyksien korjaamisessa sanavarastoon. N�m� tapahtumat olivat niin perusteellisesti maailmankuvaa j�rkytt�vi�, ettei joku 45 000 km2 suuruisen alueen palautus mill��n lailla voi olla mahdoton.

Vain Suomen poliittinen johto on tehnyt pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta mahdottoman omassa mieless��n. Ei maata pit�isi siten johtaa, ett� katsotaan kauas peruutuspeiliin ja mietit��n vain synkki� mahdollisuuksia. Kaikkia tekij�it� pit�� punnita reaalisesti. Punninnan lopputulos on, ett� Karjala ja muut alueet palautuvat. On jopa todenn�k�ist�, ett� t�m� tapahtuu viel� presidentti Ahtisaaren elinaikana.

Pelkk� rangaistus on huono katalyytti

Yksi piirre presidentti Ahtisaaren toiminnassa on ollut win-win �periaate. H�n on pyrkinyt rakentamaan ratkaisuja, jossa molemmat osapuolet voivat voittaa. Ihmisoikeusloukkauksia ei pid� korjata uusilla ihmisoikeusloukkauksilla tai pelk�st��n rangaistuksilla.

Kun molemmat osapuolet voittavat, on neuvottelup�yd�ss� helpompi hyv�ksy� v�h�n huonompikin ratkaisu kuin omasta n�k�kulmasta ideaalinen ratkaisu.

Parhaimmillaan win-win tarkoittaa sit�, ett� itse rauhanteko muodostaa sen katalyytin, joka kehitt�� molemmille osapuolille voitollisen tilanteen. Silloin kumpikaan ei h�vi�, eik� joudu tinkim��n, vaan saa enemm�n kuin ehk� alunperin saattaisi toivoakaan.

Karjalan palautus on win-win �katalyytti

Palautus on juuri presidentti Ahtisaaren toteuttaman win-win �periaatteen mukainen tilanne. Itse palautus on se katalyytti, joka k�ynnist�� t�ysin uuden toiminnan tason. Se siten luo sellaista emergenssi�, uutta toiminnan tasoa, mist� ei ehk� ole osattu uneksiakaan.

Palauttaminen Suomelle voi ven�l�isist� tuntua ensin�kem�lt� katkeran makuiselta palalta. Se merkitsee kuitenkin Ven�j�lle valtavaa psykologista ja poliittista voittoa. Voitto on paljon suurempi kuin Nobelin rauhanpalkinto. Palautus s�teilee vuosikausiksi eteenp�in aivan uuden poliittisen ilmapiirin ja tason, jossa toimitaan. Jokainen tajuaa, ett� Ven�j�ll� on jotain olennaista tapahtunut.

Palautus on taloudellisesti eritt�in suuri voitto Ven�j�lle ja Suomelle. Kummankaan ei tarvitse olla murheissaan, sill� molemmat saavat paljon enemm�n taloudellisesti hyvi� seurauksia kuin nykytilanteessa.

Suomessakin on globaalisti vaikuttavia projekteja

Televisiohaastattelussaan presidentti Ahtisaari on kertonut, ett� h�n saattaa hiljent�� matkustusvauhtiaan ja pysy� ennemm�n Suomessa rouva Eeva Ahtisaaren kanssa. Nyt h�n on parisataa p�iv�� matkoilla vuodessa.

Meill� on kotimaassa projekteja, joilla pitemm�ll� t�ht�yksell� katsottuna voi olla aivan ratkaiseva merkitys Ven�j�n ja Euroopan v�lisiss� suhteissa. Ven�l�iset ovat �lyk�st� kansaa ja ymm�rt�v�t oman etunsa. Heid�n etunsa ei ole pelkk� lihasten pullistelu ja voiman n�ytt� � ja k�ytt�. Sill� ei kansainv�lisesti saavuteta kuin petollisia yst�vi� ja leppym�tt�mi� vihamiehi�.

Ven�j�n tulevaisuus ei n�yt� positiiviselta. Pelk�st��n yhdess� p�iv�ss� maasta j�lleen katosi noin 18 mrd. dollaria, koska luottamus puuttuu. �ljyn hinta on jo nyt niin alhaalla, ettei jakovaraa klaanien kesken en�� kovin paljoa ole. Jos koska, niin nyt Ven�j� tarvitsisi todellisia yst�vi�.

Luottamus rakentuu vain teoille ja rehellisyydelle

Luottamusta ja yst�vyytt� ei hankita aggressioilla tai historian v��ristelyll�. Ne voivat rakentua vain totuuden pohjalle. Luottamus on kaiken inhimillisen yhteisty�n ehdoton edellytys. Ven�l�iset eiv�t t�ll� hetkell� voi luottaa siihen, ett� he saavat pit�� yrityksens� ja rahansa. Milloin tahansa voi tulla noutaja, joka ei vastav�itteit� kuuntele. Ei kuunnellut valtionterrorinkaan aikana.

Luottamus voidaan rakentaa vain teoilla, ei poliittisella liturgialla tai vakuutteluilla, ei my�sk��n vaikenemalla. Porkkalan palautuksen j�lkeen 1956 Neuvostoliitto ja Ven�j� eiv�t erityisemmin ole harrastaneet luottamusta lis��vi� tekoja. On syyt� muistaa, ettei uhri voi ry�st�j�ns� puolesta rakentaa luottamusta. Vain rikkonut osapuoli voi sen tehd�.

Suomessa on my�s kotimaisia suuria kysymyksi�, jotka on ensin ratkaistava. Yksi t�llainen perusasia on Suomen sotasyyllisyys. Se on aika purkaa. Ehk� senkin asian ajamiseen tarvitaan valtiomiest�, ei sellaisia ihmisi�, jotka pelk��v�t.

Eurooppa tarvitsee Ahtisaaren win-win �ajatuksia

Presidentti Ahtisaaren aktiivinen rauhansovittelijan ura on saanut t�n� vuonna arvoisensa tunnustuksen. Inhimillisesti parempaa tunnustusta ei voi saada. Tv-haastattelun mukaan h�n ei kuitenkaan viel� ryhdy lep��m��n laakereillaan, vaan jatkaa toimintaansa.

Euroopan neuvosto tuomitsi totalitarististen kommunistihallintojen rikokset yleiskokouksessaan 25.01.2006. Nyt hanke on etenem�ss� hitain, mutta vakain askelin. My�s eurooppalaiset evakot ovat oivaltaneet yhdistymisen tarpeen ja perustaneet EUEEP-liiton ajamaan asioitaan.

Eurooppa tarvitsee valtiomies Martti Ahtisaaren tietoa, taitoa ja kokemusta l�yt��kseen sellaiset ratkaisut, jotka pohjautuvat luottamukseen ja win-win �periaatteeseen.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

EUEEP - Euroopan pakolaisten liitto vahvassa kasvussa

2008-10-10T02:12:20Z

Tiedote 09.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1644&author=10
EUEEP - EUROOPAN PAKOLAISTEN LIITTO VAHVASSA KASVUSSA

- EUEEP toteuttaa Triesten julistusta
- EUEEP:n General Counsil kokoontui Brysseliss�
- EUEEP hakemassa NGO-statusta
- EUEEP ajaa yhteisi� asioita
- Kansalliset organisaatiot ajavat kansallisia tavoitteita
- EUEEP:n j�senyys kiinnostaa
- Karjalan Liitto ja Bund der Vertriebenen eiv�t j�seni�
- Kansainv�linen yhteisty� avainasemassa
- General Assemply hyv�ksyi uusia j�seni�
- MEP Borghezion lehdist�tilaisuus EUEEP:n esittelemiseksi
- EUEEP l�htenyt hyvin liikkeelle

EUEEP toteuttaa Triesten julistusta

Euroopan pakolaisia yhdist�v�n liiton, Unione Europea degli Esuli e degli Espulsi (UESE) eli European Union of Exiled and Expelled People (EUEEP), hallitusta vastaava General Counsil piti mielenkiintoisen kokouksen Brysseliss� 07.10.2008. Kokouksessa k�siteltiin laajasti viime sotiin liittyvien eurooppalaisten pakolaisten, karkotettujen ja pakkosiirrettyjen henkil�iden ihmisoikeuskysymyksien selvitt�misty�t�.

Euroopassa on edelleen miljoonia II maailmansodasta johtuvia pakolaisia, joiden ihmisoikeuksia ei viel� ole asianmukaisesti hoidettu. Suomen pakkoluovuttamien alueitten, Petsamo, Salla, Kuusamo, Karjala ja er��t Suomenlahden ulappasaaret, evakot ja nyt my�s heid�n j�lkel�isens� kuuluvat t�h�n ryhm��n.

EUEEP:n perustamista edelsi laaja valmisteluty�, joka kulminoitui Triesten julistukseen (Declaration of Trieste) 31.03.2007. T�ll�in kolmisenkymment� organisaatiota eri puolilta maailmaa allekirjoitti yhteisen julkilausuman ja valoi EUEEP:n toiminnalle periaatteet. General Counsil oli toteuttamassa Triesten julistuksen suuntaviivoja. Julistus italiaksi allekirjoituksineen. Julistus suomeksi.

EUEEP:n General Counsil kokoontui Brysseliss�

Kokouksessa virallisina delegaatteina olivat Massimiliano Lacota (Unione degli Istriani � Libera Provincia dell�Istria in Esilio), Peter Ludwig (Sudetendeutsche Landsmannschaft �sterreich), Rudi Pawelka (Landsmannschaft Schlesien e.V.), Ioannis Shekersavvas (Kyrenia Refugees Association �Adouloti Kerinia�), Veikko Saksi (Pro Karelia ry sek� muut suomalaiset ja virolaiset ns. palautusj�rjest�t), Wilhelm von Gottberg (Landsmannschaft Ostpreu�en e.V.).

Kokouksessa olivat General Secretariatin henkil�st�n� mukana Aldo Flego, Isolde Engelmann (tulkki) and Enrico Neami. Keskustelut k�ytiin kolmella kielell�: italia, englanti ja saksa.

Puhetta Counsilin kokouksessa johti liiton p��sihteeri (president) Massimiliano Lacota apunaan p��sihteerin toimisto. Liiton virallinen toiminta alkoi 17.01.2008 Italian viranomaisten hyv�ksytty� rekister�intihakemuksen.

EUEEP hakemassa NGO-statusta

EUEEP on hakenut Italian ulkoministeri�lt� NGO-statuksen tunnustamista, mik� antaisi liitolle virallisen kansalaisj�rjest�n aseman. T�t� samaa asemaa liitto on hakemassa Euroopan unionilta.

Tavoitteena on luoda EU:ssa pysyv� elin, jossa EU ja EUEEP m��r�v�lein k�yv�t keskustelua pakolaiskysymyksest�. T�m�n tavoitteena saavuttamiseksi EUEEP:n p��sihteerist� on k�ynyt keskusteluja useiden maiden virallisten edustajien kanssa.

P��sihteeri Lacota kertoi my�s, ett� er�iden maiden l�hetyst�t ovat hallitustensa toimeksiannosta l�hestyneet liittoa mahdollisten keskustelujen avaamiseksi.

EUEEP on ensimm�inen Euroopan pakolaisten ja karkotettujen yhteinen liitto, jonka j�senkunta jo nyt kattaa sangen merkitt�v�n osan asiaa ajavista j�rjest�ist�. T�m� selvitt�� syyn siihen, miksi liitto kiinnostaa useiden eurooppalaisten maitten hallituksia.

EUEEP ajaa yhteisi� asioita

EUEEP ajaa Triesten julistuksen ja s��nt�jens� pohjalta j�senkunnalle yhteisi� asioita. Keskeisell� sijalla ovat omaisuuden takaisinsaamiseen tai korvaamiseen liittyv�t oikeudet. Kymmenet miljoonat ihmiset menettiv�t sotien vuoksi omaisuutensa, eik� n�it� asioita ole useimmissa tapauksissa asianmukaisesti selvitetty.

Asioitten selvitt�misen taustalla on tavoite, ett� selvitt�m�ll� n�m�kin asiat, ei koskaan uudelleen jouduttaisi vastaavaan tilanteeseen.

EUEEP ei k�sittele alueellisia kysymyksi� ja rajansiirtoja, koska ne eiv�t kaikille j�senille ole yhteisi� asioita. Liitto tai sen s��nn�t eiv�t kuitenkaan mill��n tavoin est� kansallisia organisaatioita ajamasta aluevaatimuksia tai muita maakohtaisia erityisi� tavoitteita.

Kansalliset organisaatiot ajavat kansallisia tavoitteita

T�st� johtuen niin Pro Karelia ry kuin muutkin suomalaiset ns. palautusj�rjest�t ja Viron vastaavat organisaatiot toteuttavat EUEEP:ss� yhteisten tavoitteiden edist�mist� ja kansallisesti ne edelleen ajavat my�s aluekysymyksi�.

T�llaista toimintaa ei koeta mill��n lailla ristiriitaiseksi, koska jokaisen maan historiallinen kehitys on ollut erilainen ja koska lukuisat kansalaiset muutoinkin kuuluvat erilaisiin t�rkeiksi kokemiinsa asioihin fokusoituviin organisaatioihin.

Olisikin hyvin outo tilanne, jos voimakkaasti ihmisoikeuksia ajava organisaatio pyrkisi jotenkin est�m��n j�sentens� ihmisoikeuksien toteutumisen.

EUEEP:n j�senyys kiinnostaa

General Counsil p��tti selvitysten j�lkeen esitt�� yleiskokoukselle (General Assembly) hyv�ksytt�v�ksi kaksi uutta, merkitt�v�� j�senorganisaatiota: ukrainalainen Holmshchyna Mikhail Hrushevsky Kyiv Veteran Human Rights Society of Deported Ukrainians ja saksalainen Sudetendeutsche Landsmannschaft, Landesgruppe Baden-W�rttemberg e.V.

Kokouksessa kuultiin mielenkiintoinen esittely, kun mailman suurimman unkarilaisen siviili-organisaation puheenjohtaja Mikl�s Patrub�ny esitteli j�rjest�ns� toimintaa. Liitossa on yli 700 organisaatiota yli 50 maassa ja j�senkunta kokonaisuudessaan on noin 1.3 miljoonaa.

T�ss� Lions-toimintaa toteuttavassa organisaatiossa on my�s pakolaisiin ja karkotettuihin liittyv� yli 250 000 unkarilaisen osa, mink� vuoksi liitto hakee EUEEP:n j�seneksi. Asia k�sitell��n ensi vuoden alkupuolella kokoontuvassa yleiskokouksessa.

EUEEP on saanut my�s useita muita j�senhakemuksia, joiden k�sittely� jatketaan. P��sihteerist�n antama raportti tuo selv�sti esille sen, ett� pakolaisten ja karkotettujen keskuudessa on ilmiselv� tarve yhteiselle organisaatiolle, joka toimii t�ysin erill��n puoluepoliittisista organisaatioista. Kun EUEEP saavuttaa Euroopan unionissa NGO-statuksen, sen asema vahvistuu merkitt�v�sti.

Karjalan Liitto ja Bund der Vertriebenen eiv�t j�seni�

Suomen suurin karjalaisj�rjest� Karjalan Liitto ei ole EUEEP:n j�sen, mutta p��sihteeri Lacotan mukaan se on ilmoittanut seuraavansa, millaiseksi liiton toiminta kehittyy.

Karjalan Liiton k�yt�nn�n ongelmana on se, ett� liiton johto valitaan puoluepoliittisesti kolmesta suurimmasta puolueesta. Puheenjohtajat eiv�t siten voi vapaasti toimia kansalaisj�rjest�n puolesta, vaan joutuvat noudattamaan puolueensa m��r��m�� linjaa valtion poliittisen johdon tai puolueen ja kansalaisj�rjest�n etujen ollessa ristiriitaiset.

Saksassa tilanne on hyvin samanlainen. Bund der Vertriebenen on suuri j�rjest�, jota johtaa liittoparlamentissa istuva kansanedustaja Erica Steinbach. H�n on samalla tavoin sidottu puolueensa asettamiin rajoituksiin kuin Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen.

Vaikka Karjalan Liitto ei aktiivisesti ajaisikaan aluekysymyst�, olisi sangen outoa, jos se ei tukisi j�sentens� ihmisoikeuksia omistuksen suhteen. Kansainv�listen lakien ja sopimuksen mukaisesti suomalaiset yh� omistavat pakkoluovutetuilla alueilla olevan kiinte�n omaisuuden. Omistusoikeus ei ole mihink��n kadonnut.

Kansainv�linen yhteisty� avainasemassa

Koska EUEEP ei aja aluekysymyksi�, vaan j�sentens� yhteisi� tavoitteita, ei Karjalan Liiton tai Bund der Vertriebenen'in liittyminen siihen pit�isi olla erityisen ongelmallinen. Kyse on omien j�senten yhteisten etujen ja oikeuksien ajamisesta.

Kansallisilla organisaatioilla ei ole mahdollisuuksia saada EU:ssa sellaista NGO-statusta, jossa ne voisivat edustaa laajempaa pakolaisten joukkoa eri maissa. T�m� rajoittaa olennaisesti niiden mahdollisuuksia saada sek� omat kultturelliset ett� oikeudelliset tavoitteensa toteutetuiksi.

Molempien organisaatioiden liittyminen EUEEP:n j�seneksi puolestaan tukisi sen toimintaa ja edist�isi NGO-aseman saavuttamista ja vahvistamista. Mittava kansainv�linen yhteisty� on v�ltt�m�t�nt� yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

General Assemply hyv�ksyi uusia j�seni�

General Assembly eli EUEEP:n yleiskokous istui 08.10.2008. T�ss� kokouksessa puhetta johti puheenjohtaja (president) Wilhelm von Gottberg p��sihteerist�n avustamana.

Yleiskokous mm. p��tti ottaa uusiksi j�seniksi General Counsilin ehdotuksesta Holmshchyna Mikhail Hrushevsky Kyiv Veteran Human Rights Society of Deported Ukrainians ja Sudetendeutsche Landsmannschaft, Landesgruppe Baden-W�rttemberg e.V. �liitot. T�m� toimenpide vahvisti liittoa merkitt�v�sti.

MEP Borghezion lehdist�tilaisuus EUEEP:n esittelemiseksi

EUEEP:ll� oli oivallinen tilaisuus p��st� esittelem��n toimintaansa ja tavoitteitaan Euroopan parlamentissa. Italialainen MEP Mario Borghezio piti lehdist�tilaisuuden, jossa h�n esitteli EUEEP:n toimintaa. Tosin Borghezio joutui juuri tilaisuuden alussa poistumaan parlamentin istuntoon.

EUEEP:n presidentti Massimiliano Lacota piti tilaisuudessa puheen, jossa h�n maalasi liiton toiminnan historiallisia l�ht�kohtia ja perusteita sek� toimintaa. Puheesta julkaistaan versio l�hip�ivin�. Lentoaikataulujen vuoksi Lacotan puhetta ei ollut mahdollisuus seurata, eik� siit� mahdollisesti k�yt�v�� keskustelua.

Ilahduttavaa oli se, ett� italialaisia ja it�valtalaisia delegaattien avustajia oli runsaasti paikalla. Yksi avustajista kiteyttikin asian yksinkertaisesti, - n�m� pakolaisasiat ovat minusta hyvin kiinnostavia. Suomalaisia delegaatteja ei paikalla n�kynyt, vain MEP Hannu Takkula osui k�yt�vill� kohdalle ja sai tietoa EUEEP:n toiminnasta.

EUEEP l�htenyt hyvin liikkeelle

EUEEP:n General Counsilin ja General Assemblyn kokoukset olivat t�ynn� aktiivista keskustelua ja mielipiteenvaihtoa. Oli merkille pantavaa, ett� ryhm�koheesio oli kehittynyt sangen hyvin. Asioista voitiin olla verraten vahvastikin eri mielt�, silti kyettiin keskustelemaan ja l�yt�m��n ratkaisut eri kysymyksiin.

Erityisesti General Counsilin kokouksessa keskusteltiin tavoitteista ja strategiasta aktiivisesti sek� m��ritettiin toimintaan liittyvi� periaatteita. Toiminta on viel� nuorta ja etsii uomiaan. Italialainen p��sihteerist� oli tehnyt mittavan ty�n ilman, ett� uuden liiton budjetti olisi sit� k�yt�nn�ss� viel� juuri lainkaan tukenut.

T�m� ty� ja EUEEP:n orgaanien kokoukset osoittivat, ett� pakolaisten ja karkotettujen aseman korjaaminen on tullut ajankohtaiseksi. N�ill�kin sivuilla on kerrottu lukuisista maista, joissa vanhoja aggressioita on ryhdytty korjaamaan sek� selkein� julistuksina ett� taloudellisina korvauksina. T�m� suunta voimistuu ja paine totalitarististen hallintojen rikosten selvitt�miseksi, avaamiseksi ja korjaamiseksi kasvaa voimakkaasti.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Veikko Saksista Karelia Klubi ry:n puheenjohtaja

2008-10-03T17:32:41Z

Tiedote 03.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1643&author=10
VEIKKO SAKSISTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

- Reijo Vihko erosi henkil�kohtaisista syist�
- Veikko Saksi Klubin uudeksi puheenjohtajaksi
- Martti Rusi hallituksen j�seneksi
- Klubin hallituksen ty�njako
- Karelia Klubi �lehti
- Uusi pamflettikirja ja musiikki-ilta
- Klubi on mukana EUEEP:n toiminnassa
- Klubilla t�rke� teht�v� palautuskent�ss�

Reijo Vihko erosi henkil�kohtaisista syist�

Karelia Klubi ry piti 01.10.2008 ylim��r�isen kokouksen, jossa kartoitettiin yhdistyksen nykytilaa ja t�ydennettiin hallitusta. Paikalla oli viitisenkymment� yhdistyksen j�sent�. Klubi t�ytti kes�n 2008 alussa nelj� vuotta. Yhdistyksess� on noin 2 200 j�sent� ja kasvu jatkuu.

Hallitusta maaliskuun vuosikokouksesta alkaen luotsannut professori Reijo Vihko oli kutsunut yhdistyksen kokouksen koolle valitsemaan uutta puheenjohtaja, koska h�n joutui henkil�kohtaisista syist� j�tt�m��n paikkansa.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin professori Heikki A Reenp��, joka valtiomiehen viisaudella vei asioita p��t�kseen. Kokouksessa keskusteltiin yhdistyksen tilasta, toimijoista ja v�h�n tulevaisuudestakin.

Veikko Saksi Klubin uudeksi puheenjohtajaksi

Karelia Klubi ry:n hallituksen j�seneksi seuraavaan vuosikokoukseen saakka ja samalla yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kauppat. maisteri, p��toimittaja Veikko Saksi. H�n toimii edelleen my�s Pro Karelia ry:n p��toimittajana ja p��sihteerin�.

Kiitt�ess��n luottamuksesta Saksi kertoi, ettei h�n ollut erityisen innokas ko. teht�v��n, mutta oli valmis kantamaan vastuun. H�n my�s l�hti siit� ajatuksesta, ett� seuraavassa vuosikokouksessa yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja.

Martti Rusi hallituksen j�seneksi

My�s hallituksen varapuheenjohtajana toimineelle asianajaja, varatuomari Patrick Lindgrenille my�nnettiin pyynn�st� ero hallituksen j�senyydest�. Uudeksi hallituksen j�seneksi valittiin toimitusjohtaja Martti Rusi.

Yhdistyksen toiminnan ytimen� on edelleen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautus Tarton rauhan rajojen mukaisesti. T�m�n toiminnan ydink�sitteit� ovat luottamus ja win-win (eli molemmat osapuolet voittavat). Uusi hallitus m��ritt�� linjansa ja toimintonsa tarkemmin seuraavassa kokouksessaan.

http://kareliaklubi.com/images/hallitus_i.jpg
Kuva: Jukka Hyle, P�ivikki Tiilikka, Veikko Saksi, Raimo Partanen, Martti Rusi.

Klubin hallituksen ty�njako

Hallituksen nykyinen kokoonpano ja ty�njako ovat seuraavat: puheenjohtaja Veikko Saksi, varapuheenjohtaja everstiluutnantti evp. Jukka Hyle, rahastonhoitaja Klubi-kauppias P�ivikki Tiilikka ja sihteeri Raimo Partanen sek� Martti Rusi, jonka vastuualuetta ei viel� ole vahvistettu.

Hallituksen tavoitteena on toiminta-aktiviteetin lis��minen. Hallitus toivookin, ett� aktiiviseen toimintaan valmiit j�senet ottaisivat yhteytt� puheenjohtajaan.

Karelia Klubi �lehti

Kokouksen puheenjohtaja, professori Reenp�� ilmoitti, ett� neuvottelut Karelia Klubi �lehden rahoituksesta ovat edenneet positiivisesti ja tavoitteena on saada seuraava lehti ulos viel� lokakuussa.

Lehte� on tehty poikkeuksellisen alhaisin kustannuksin, koska taittajalle maksettuja v�h�isi� palkkioita lukuun ottamatta lehti on tehty lahjoitusvoimin. Kustannukset ovat kuitenkin summana merkitt�v�t, sill� lehden painaminen ja jakelu maksavat noin 10 000 euroa (sis. alv).

Lehti on 32-sivuinen, 4-v�rinen tabloid ja sen painos on 20 000 kappaletta. Lehti on t�h�n menness� ilmestynyt 18 kertaa. Lehti on t�ydellisen� n�k�isversiona luettavissa my�s Internetiss�.

Lehden kustantaminen on toteutettu l�hes t�ysin lahjoitusvaroin, sill� esim. yhdistyksen j�senmaksutulo on vuosittain kattanut vain vajaan yhden lehden kustannukset.

Uusi pamflettikirja ja musiikki-ilta

Klubin uusi puheenjohtaja kertoi, ett� loka-marraskuun vaiheessa julkaistaan uusi pamflettityyppinen Karjalan palautukseen liittyv� kirja.

Kirjan julkaisu ja siin� samassa yhteydess� pidett�v� Karjalainen musiikki-ilta pidet��n loka-marraskuun vaihteessa Helsingin kristillisell� opistolla Laajasalossa. Tarkempi p�iv� ja ohjelma ilmoitetaan my�hemmin. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Klubi on mukana EUEEP:n toiminnassa

Eurooppalaiset viime sotien pakolaiset ja karkotetut perustivat viime vuonna Italiaan uuden liiton ajamaan EU-tasolla yhteisi� tavoitteita. European Union of Exiled and Expelled People (EUEEP) (viralliselta nimelt��n Unione Europea Degli Esuli e Degli Espulsi) on aloittanut aktiivisen toiminnan.

Suomalaisia kotimaan pakolaisten organisaatioita liitossa edustaa Pro Karelia ry. Liitossa on hallitusta vastaava General Counsil, jonka j�senen� on Veikko Saksi. General Counsil kokoontuu seuraavan kerran 07-08.10.08 Brysseliss�.

Klubilla t�rke� teht�v� palautuskent�ss�

Karelia Klubi ry:ll� on merkitt�v� teht�v� Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskent�ss�. Vaikka klubi on nuori, sill� on jo merkitt�v� j�senkunta, joka kasvaa.

Merkitt�v�� on se, ett� klubiin on liittynyt evakoiden toisen tai kolmannen sukupolven j�lkel�isi�. Klubin yhdeksi keskeiseksi haasteeksi muodostuukin t�m�n j�senkunnan toiminnan aktivoiminen.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Kaivosvaltaus pys�ytt�� Nord Stream -meriputken

2008-10-03T14:08:00Z

Tiedote 03.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1642&author=10
KAIVOSVALTAUS PYS�YTT�� NORD STREAM -MERIPUTKEN

- Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki
- Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekij�
- Suomen kaivoslaki on eritt�in vahva
- Valtaus on ensimm�inen viranomaisp��t�s
- Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri
- Kaivoslain esteet eiv�t est� valtaushanketta
- Poliittinen Nord Stream �lobbaus voidaan lopettaa
- Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa
- Nord Stream t�rke� Ven�j�lle ja Euroopalle
- Vain win-win �periaatteella voidaan edet�

Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki

Nord Stream �hanke on joutunut kokonaan uudenlaiseen tarkasteluun, kun joukko suomalaisia liikkeenharjoittajia on kiinnostunut Suomenlahden mineraaleista ja yksi liikkeenharjoittaja on elokuussa 2008 tehnyt Suomen Kaivoslain (17.9.1965/503) mukaisen kaivosvaltauksen Suomenlahdella. Valtaus kulkee 17 kilometri� t�sm�lleen 25. pituuspiiri� my�ten Helsingist� etel��n Suomen ja Viron v�liselle merirajalle.

- Tarkoitus on jatkaa valtausta Viron lain mukaisesti Viron puolella noin 12 kilometri� 25. pituuspiiri� pitkin Tallinnan l�nsipuolelle. T�m�kin hanke etenee, mutta hakemusta ei viel� ole j�tetty, kertoo valtausasiaa hoitava asianajaja, varatuomari Kari Silvennoinen Helsingist�.

Valtaushakemuksen on j�tt�nyt suomalainen liikemies, jonka taustalla on joukko Suomenlahden pohjasta kiinnostuneita henkil�it�. Valtaushakemuksen j�tt�j� ja h�nen takanaan olevat liikemiehet eiv�t halua nime��n julkisuuteen, vaan �puhemiehen� toimii asianaja Silvennoinen.

Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekij�

Ven�l�is-saksalaisen Nord Stream �kaasuputki on suunniteltu kulkemaan ensin Laatokan Karjalan ja Karjalan Kannaksen l�pi ja sen j�lkeen noin 1 200 km Suomenlahden pohjaa my�ten Viipurista Saksaan.

Kaasuputki rikkoo suomalaisten omistusoikeutta, koska Karjalan kiinteist�jen omistajien kanssa ei ole neuvoteltu putken aiheuttamista vahingoista tai haettu lupaa kuljettaa se suomalaisomisteisten kiinteist�jen l�pi. Kansainv�listen s��nn�sten mukaan omistusoikeus ei siirry rajan siirtyess�.

Vastustus kaasuputkea kohtaan on alkanut lis��nty� Suomenlahteen rajoittuvissa maissa. On oivallettu, ett� kaasuputkihanke on eritt�in merkitt�v� ymp�rist�kysymys. On oivallettu, ett� se on vahvasti turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys, kulttuurin s�ilytt�miskysymys ja taloudellinen kysymys. Suomen meripuolustus romuttuisi putken mukana. Merenpohjassa olevat kenties mittaamattomat kulttuuriaarteet ovat vaarassa tuhoutua.

Suomen kaivoslaki on eritt�in vahva

Valtaushanke on hyvin kiinnostava ja monitahoinen. Suomen kaivoslaki on luonteeltaan hyvin vahva. Laki ei edellyt� n�ytt�� siit�, ett� alue olisi valtauskelpoinen, valtaajan arviointi riitt��. Asianajaja Silvennoinen n�kee Suomenlahden pohjan taloudellisesti eritt�in kiinnostavana: - P��mieheni arvioi, ett� Suomenlahden pohjalla on useampiakin Kaivoslain 2 �:ss� mainittuja kaivoskivenn�isi�.

Miksi valtausalueesta on tehty Suomen puolella 17 km syv� ja vain 50 m leve� viipale? � Asiakkaani haluaa saada kattavan kuvan Suomenlahden kaivoskivenn�isesiintymisist� koko meren alueelta, kertoo Silvennoinen.

- Luonnollisesti hankkeen tavoitteena on samalla est�� Nord Stream �kaasuputkesta aiheutuvat ongelmat. Putkea ei voida vet�� kaivosvaltauksen l�pi, sen est�� laki. P��mieheni ei hyv�ksy kaasuputken vet�mist�. Tavoitteena on kaivosvaltauksesta huolimatta suojella mahdollisimman tehokkaasti merenpohjalla olevaa luonnon tasapainoa ja kulttuuriaarteita, t�sment�� Silvennoinen.

Valtaus on ensimm�inen viranomaisp��t�s

Asianajaja Silvennoinen haluaa korostaa viranomaisn�k�kulmaa: - Kaivosvaltaushakemuksen johdosta syntyi ensimm�inen viranomaisp��t�s. Kaasuputkesta ei ole viel� mit��n muita viranomaisp��t�ksi�, joten aikaprioriteetti valtausalueella alkaa valtausp�iv�st�.

Silvennoinen muistaa Nord Stream �yhti�n edustajien vahvat puheet ensimm�isess� Hangossa pidetyss� informaatiotilaisuudessa: - Tiedustellessani mahdollisista intressiristiriidoista muiden hankkeiden kanssa yhti�n edustajat totesivat hyvin tylysti, ett� asia ratkeaa sen pohjalta, kuka ehtii ensin. P��mieheni on tehnyt ensimm�isen� kaivosvaltauksen Suomenlahden poikki, joten Nord Streaminkin edustajien mukaan h�nell� on silloin prioriteetti.

Olisiko sellainen mahdollista, ett� Nord Stream ei v�litt�isi kaivosvaltauksesta, vaan rakentaisi kaasuputken? Silvennoinen ei pid� t�llaista vaihtoehtoa mahdollisena: - Valtaus on Suomen valtion alueella, sen talousvesialueella, jossa voimassa ovat Suomen lait.

- Jos joku rikkoo p��mieheni oikeuksia, h�n luonnollisesti pyyt�� poliisin virka-apua. Jos poliisin voimat eiv�t riit�, avuksi joudutaan pyyt�m��n merivartiolaitosta ja puolustusvoimia. En kuitenkaan usko, ett� t�llaiseen on tarvetta. Uskon Nord Streamin toimivan laillisesti sek� Suomen ett� kansainv�lisi� lakeja kunnioittaen.

Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri

Valtauslain 5 �:n mukaan valtausalue saa olla enint��n yhden neli�kilometrin suuruinen (kullan valtausalue enint��n 7 ha) ja alueen on oltava yhten�inen. Valtaus on voimassa viisi vuotta ja se voidaan uudistaa.

Jos valtaaja osoittaa, ett� alueella on kaivoskivenn�isi� niin paljon, ett� esiintym�� voidaan k�ytt�� hyv�ksi, alueesta muodostetaan kaivospiiri, joka sis�lt�� kaivosoikeuden kaivoskivenn�isten hyv�ksik�ytt�miseksi.

Suomen kaivoslain suomia oikeuksia on usein h�mm�stelty ja vireill� on tiett�v�sti hankkeita siihen liittyvien oikeuksien supistamiseksi. Vaikka 1946 voitiin laatia taannehtiva ja siten perustuslain vastainen sotasyyllisyyslaki, ei kaivoslaista voida kuitenkaan nykyaikana tehd� Lex Nord Streamia.

Kaivoslain esteet eiv�t est� valtaushanketta

Kaivoslaki luettelee 6 �:ss� joukon esteit�, jolloin valtausta ei saa suorittaa, joista esimerkkein�: valtausta ei voi suorittaa toisen valtausalueella tai kaivospiiriss� tai sen apualueella; rajavy�hykkeell� ilman valtioneuvoston lupaa; 30 m l�hemp�n� maantiet�, katua, kanavaa; 50 m l�hemp�n� rakennusta; asemakaava-alueella; kirkko- tai hautausmaalla. Lista ei ole t�ysin kattava.

Asianajaja Silvennoinen ei ole kuullut, ett� kaivosvaltausta olisi Suomessa tehty meren pohjassa. Laki ei siihen kuitenkaan n�yt� asettavan mit��n esteit�, onhan se Suomen aluetta.

Rajavy�hykkeell� ei voi tehd� kaivosvaltausta ilman valtioneuvoston lupaa. Voiko t�m� est�� hankkeen? � Meress� on kolme rajaa: Suomen ja Viron v�linen keskilinja, talousvesialueen raja ja aluevesiraja, havainnoi Silvennoinen. � Kyse on k�sitt��kseni maitten v�lisest� keskilinjasta. Merell� ei ole lainkaan samanlaista rajavy�hykett� kuin maalla, joten rajavy�hyke-kohdasta ei pit�isi muodostua valtauksen kannalta ongelmaa. Tarvittaessa valtioneuvostolta haetaan lupa.

Poliittinen Nord Stream �lobbaus voidaan lopettaa

Tehty kaivosvaltaushakemus on taloudellisesti kiinnostava. Mutta poliittisesti se on eritt�in kiinnostava. Voitaneen todeta, ett� Suomen lain mukaisella toimenpiteell� yksityinen liikkeenharjoittaja on ottanut Suomen valtionhallinnon poliittisilta p��tt�jilt� ja viranomaisilta kaasuputkeen liittyv�t ongelmat pois.

Poliitikkojen ei tarvitse mietti�, uskaltaisinko todeta putken olen ymp�rist�kysymyksen lis�ksi turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys tai taloudellinen kysymys. Suomen armeijan ylip��llikk�kin voi vain todeta, ett� Suomen lain mukaan putkea ei voida vet�� Suomen talousvesialueella hakemuksen mukaisen kaivosvaltauksen l�pi.

On hyvin mahdollista, ett� merenpohja kaivosvaltausmieless� alkaakin kiinnostaa lukuisia eri tahoja, jolloin Suomenlahdelle tulee useita itsen�isi� kaivosalueita. Ne est�v�t tehokkaasti Nord Stream �kaasuputken kaltaiset v�kisin ja poliittisen painostuksen avulla l�pi runnottavat hankkeet. Kun yksiselitteinen laki on toisella puolella, ei v�kev�k��n poliittinen lobbaus juurikaan auta.

Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa

Valtaushakemus on tehty ty�- ja elinkeinoministeri�lle (aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeri�lle). Kaivosasetus (17.12.1965/663) m��ritt�� hakemukseen ja varausalueeseen liittyvi� yksityiskohtia. Valtaaminen ei ole kallista. Valtausasetuksen valtiolle ja maanomistajalle m��r��m�t palkkiot ovat ovat 16.75 eur/hehtaari/vuosi eli 1 675 eur/km2/vuosi.

Ent� sellainen tilanne, ettei valtausta jostain syyst� hyv�ksytt�isiink��n? � Pid�n sellaista mahdollisuuta v�h�isen�. Lain mukaan p��mieheni voi valittaa p��t�ksest�. My�sk��n valituksen k�sittelyaikana valtausalueelle ei ilman p��mieheni lupaa voi kukaan muu rakentaa mit��n, kertoo asianajaja Silvennoinen.

Suomenlahdelle tehty kaivosvaltaus merkitsee sit�, ett� Nord Stream �hanke ei voi toteutua ainakaan viiteen vuoteen. T�m�nkin j�lkeen valtaukselle on mahdollista hakea lis�aikaa tai hakea kaivospiirin perustamista. On keskeist� havaita, ett� Nord Stream �kaasuputkihanke on p��asiallisesti poliittinen, mutta kaivosvaltaus on juridinen hanke. Laki on valtaajan puolella.

Nord Stream t�rke� Ven�j�lle ja Euroopalle

Voisiko t�m� tarkoittaa koko Nord Stream �hankkeen hautaamista? Sellaista vaihtoehtoa voitaneen pit�� hyvin ep�todenn�k�isen�. Putki on Ven�j�lle tulevien tuottojen ja turvallisuuden kannalta eritt�in merkitt�v�. Se on my�skin hyvin merkitt�v� Euroopalle, erityisesti Saksalle.

Kaivosvaltaushankkeen selvitykset ovat olleet vireill� jo vuoden verran. On selv��, ett� se t�ht�� taloudellisen hy�dyn lis�ksi Nord Stream �putkihankkeen pys�ytt�miseen. Hanke on eritt�in t�rke�, mutta monin osin eritt�in yksipuolisesti Ven�j�n ja Saksan etua katsova.

On toivottavaa, ett� valtaushanke johtaa siihen, ett� hankesuunnitelma rakennetaan uusiksi ja sit� ryhdyt��n tarkastelemaan win-win �pohjalta. Yksipuolinen edun ajaminen on lyhytn�k�ist� toimintaa.

Suuntaamalla koko putkihanke uudelleen maanputkena esim. Suomen ja Ruotsin kautta, putken turvallisuusominaisuudet moninkertaistuvat, kustannukset romahtavat ratkaisevasti ja nykyist� suunnitelmaa useammat valtiot voisivat hy�ty� putkesta.

Vain win-win �periaatteella voidaan edet�

Ei ole tervett� ajattelua, ett� Suomen talousvesialueella kulkisi monenlaisia uhkakuvia rakentava putkilinja, joka ei tuota Suomelle mit��n ja jota Suomi ei k�yt�nn�ss� voi valvoa.

Ellei yhteisten intressien pohjalta ja win-win �periaatteella l�ydet� ratkaisua, on parempi, ettei t�m�n tyyppisi� sotakorvausten luonteisia hankkeita en�� toteuteta.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Viro alkanut vet�yty� Tarton rauhansopimuksesta

2008-09-30T01:34:50Z

Tiedote 30.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
Henn P�lluaas hennpolluaas@hot.ee

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1641&author=64
VIRO ALKANUT VET�YTY� TARTON RAUHANSOPIMUKSESTA

- Tarton rauhansopimus Viron juridisia tukipilareita
- Viron Kongressi tuomitsi 1990 alueiden erist�misen
- Uusi perustuslaki 1992: Tarton rauhan rajat
- Totuus onkin aivan toisenlainen
- Esitettiink� YK:ssa ja EN:ssa Neuvosto-Eestin rajat?
- Kukaan ei muista rajasotkuista mit��n
- Raja-asiakirjat kadonneet Tallinnasta ja New Yorkista
- Kukaan ei muista YK:n hakemusprosessin rajoja
- YK salaa asiakirjat vuoden 2011 loppuun
- YK esitteli 1995 Baltiaa neuvostorajoilla
- Hallitusta johtava Savisaar oli p��tt�ji�
- Oliko Lennart Meri KGB:n agentti jo 1960-luvulla?
- R��tel vakuutti, ettei paluuta porvarilliseen Viroon ole
- US-senaattori: Viro suostui Stalinin rajoihin 1991
- Viron ulkoministerit luopuneet perustuslain rajoista
- Perustuslain muutos edellytt�� kansan��nestyst�
- My�s merirajaan liittyv�t p��t�kset ovat kadonneet
- Salailulla aiheutettu suurta vahinkoa Virolle

Tarton rauhansopimus Viron juridisia tukipilareita

Vuonna 1920 Viron ja Ven�j�n v�lill� solmittu ja edelleen voimassa oleva Tarton rauhansopimus ja sen pit�minen l�ht�kohtana on sek� miehityskaudella ett� sen j�lkeen ollut horjumaton periaate Virossa. Se on Viron valtiollisuuden yksi juridisista tukipilareista, johon nojauduttiin Viron itsen�isyyden palauttamisessa.

Vuosina 1990-91 Eesti Kongress (Viron Kongressi) ja �lemn�ukogu (Korkein Neuvosto, my�hemmin Riigikogu) tekiv�t useita p��t�ksi�, jotka mit�t�iv�t sodanj�lkeiset rajamuutokset ja m��r�siv�t, ett� neuvotteluissa Ven�j�n kanssa otetaan perustaksi nimenomaan Tarton rauhasopimus. Se tarkoittaa Viron rajan palaamista entiselle paikalleen Narvanjoen taakse ja It�-Petserimaalle.

Viron Kongressi tuomitsi 1990 alueiden erist�misen

Selvyyden vuoksi esit�n edell� mainitut p��t�kset erikseen:

Vuonna 1990 kokoontui Viron Kongressi, Viron kansalaisten laillinen edustuselin. Kongressi tuomitsi Viron osien erist�misen Viron alueesta ja p��tti palauttaa Viron tasavallan juridisen jatkuvuuden pohjalta.

Samana vuonna Viron Kongressin ja Korkeimman Neuvoston yhteisen p��t�ksen perusteella Viro julistettiin taas itsen�iseksi. Todellisuudessa miehitys jatkui. Ven�j�n armeija ja sadattuhannet Ven�j�n siirtokuntalaiset olivat edelleen Virossa. 5.2 % Viron alueesta oli kansainv�lisi� sopimuksia rikkoen erotettu Virosta ja liitetty Ven�j��n.

1991 Viron Kongressi vaatii entisten Viron-Ven�j�n rajojen palauttamista ja p��tti, ett� Viron rajojen saattamiseksi ennalleen on ryhdytt�v� neuvotteluihin Kremlin kanssa. Jos Kreml kielt�ytyy, asia annetaan ratkaistavaksi kansainv�lisess� oikeudessa.

Korkein Neuvosto mit�t�i sek� vuonna 1945 ett� vuonna 1957 Ven�j�n tekem�t laittomat Viron rajanmuutokset ja julisti ne p�tem�tt�miksi.

Noin viikko my�hemmin Viro liittyi YK:n j�seneksi. T�m� on juuri se tapahtuma ja ajanjakso, mit� j�ljemp�n� k�sittelen.

Uusi perustuslaki 1992: Tarton rauhan rajat

Vuonna 1992 hyv�ksyttiin uusi perustuslaki, jonka mukaan Viron-Ven�j�n raja m��riteltiin Tarton rauhasopimuksella. Riigikogu vakuutti Viron identtisyytt� vuonna 1918 julistetun Viron tasavallan kanssa eli identtisyys julistettiin kaikissa valtion tunnusmerkeiss�, mukaan luettuina rajat. Muut valtiot puolestaan tunnustivat Viron tasavallan juuri t�ss� muodossa.

Vuonna 1994 Riigikogu hyv�ksyi lain valtionrajasta - lailliseksi rajaksi julistettiin Tarton rauhan raja. Nykyinen raja todettiin erillisen lain nojalla v�liaikaiseksi tarkastus- eli taloudelliseksi rajaksi.

Totuus onkin aivan toisenlainen

N�m� ovat siis tiedossa olevia faktoja. Se mist� nyt k�sittelen, on j��nyt t�ysin vaille huomiota. Edell� todettiin, ett� mitk� tahansa muut pyrkimykset rajakysymyksess�, paitsi Tarton rauhan rajojen palauttaminen, olivat poissuljettuja. Aihetta tarkemmin tutkittaessa, ilmeni aivan toisenlainen todellisuus.

Kanadassa asuneen historiantutkijan Boris Tesnovin vuonna 2001 julkaiseman kirjan, Viron kansan lyhyt historia, mukaan k�y ilmi, ettei Viro vuonna 1991 esitt�nyt YK:hon ja EN:oon liittymiseksi Viron tasavallan laillisia rajoja ja aluetta kuvailevia tietoja, kuten virallinen linja vaati, vaan Neuvosto-Eestin rajat.

Suora sitaatti: �Ven�l�inen virkamies Nikolai Medvedjev mainitsi tapaamisessa Viron edustajan Enn Leissonin kanssa Moskovassa [28.11.1994], ett� Ven�j� merkitsee rajat luontoon tarkasti niiden karttojen perusteella, jotka Viron hallitus esitti alueestaan YK:n ja Euroopan Neuvoston j�seneksi liittyess��n. H�n k��nsi huomion my�s seikkaan, ett� niiden karttojen selvityskirjeiss� oli kohta, jonka mukaan Viron tasavallalla ei ole alueellisia vaatimuksia naapurivaltioita vastaan.�

Esitettiink� YK:ssa ja EN:ssa Neuvosto-Eestin rajat?

Onko mahdollista, ett� Viro esitti YK:n ja Euroopan neuvoston j�senyyden hakemiseksi Neuvosto-Eestin tiedot, vaikka kaikki rajamuutokset oli julistettu mit�tt�miksi ja Viron tasavallan lailliseksi rajaksi oli vahvistettu Tarton rauhasopimuksen mukainen raja?

Onko mahdollista, ettei liittymishakemuksen laatijat tai asiakirjat allekirjoittaneet korkeat henkil�t tieneet sit�? Miten voitiin ilmoittaa, ettei Virolla ole aluevaatimuksia kun 5.2 % maasta oli ja on jatkuvasti Ven�j�n anastamana? Kenen aloitteesta toimittiin n�in? Oliko Boris Tesnovilla tietoa, mit� Virossa on t�h�n asti salattu?

Kukaan ei muista rajasotkuista mit��n

Esitin tiedustelun (elokuussa 2006) Viron ulkoasiainministeri�lle ja pyysin selvitt�m��n, ovatko Boris Tesnovin v�itt�m�t totta ja kenen aloitteesta p��tettiin esitt�� v��r�t tiedot.

Vastauksessa luki: �Esitt�m�st�nne sitaatista ei ulkoasiainministeri� osaa sanoa mit��n, koska tiedossamme ei ole ket��n, joka olisi ollut tapaamisessa l�sn� ja voisi vahvistaa Medvedjevin sanoja. Valitettavasti my�s Enn Leisson on kuollut. N�in ollen asiaa kannattaa tiedustella itse kirjan tekij�lt� Boris Tesnovilta.�

Raja-asiakirjat kadonneet Tallinnasta ja New Yorkista

Tietoja ei siis vahvistettu eik� kumottu. Minulle luvattiin l�hett�� asiakirjojen ja karttojen kopiot, jotka olivat j�senyyshakemuksen liittein�. My�hemmin ilmoitettiin, ettei asiakirjoja l�ytynyt Virosta ja luvattiin hankkia ne USA:sta.

Maaliskuun alkuun menness� 2007 ulkoasiainministeri�st� ei kuulunut mit��n. Esitin uuden tiedustelun, johon sain h�mm�stytt�v�n vastauksen 12. maaliskuuta):

�Olemme pahoillamme vastauksemme viipymisest�, mutta kysymyksenne osoittautuivat hyvin monimutkaisiksi. Tuntuu silt�, ett� YK:lle esitetyist� asiakirjoista ja kartasta ei j��nyt meille itsellemme mit��n kopioita, koska niit� ei l�ytynyt arkistostamme, eik� New Yorkista.

Lis�ksi tiedustelitte p��t�ksenteosta, jonka tuloksena Viro nimenomaan esitti kyseiset asiakirjat. Siit�k��n ei l�ytynyt arkistossamme asiakirjoja, vaikka sen eteen tehtiin paljon ty�t� tutkimalla hallituksen istuntojen asiakirjoja ja muita dokumentteja.

Koska emme l�yt�neet mit��n, yritimme virkamieskuntamme joukosta l�yt�� ihmisi�, jotka muistaisivat menettelyst� ja osaisivat suositella l�hteit� ja totta sanoen, emme ole siin�k��n saaneet paljon aikaan. � koska asiakirjoja ei onnistuttu l�yt�m��n, emme osaa sen enemm�n auttaa.�

Kukaan ei muista YK:n hakemusprosessin rajoja

Jotkut asiakirjat he kuitenkin toimittivat minulle. L�ytyi Arnold R��tel�in 1991 allekirjoittama YK:n j�senhakemus ja Lennart Merin allekirjoittama tiedoksianto Ernst Jaaksonin nime�misest� Viron edustajaksi. Lis�ksi puhe YK:ssa, jossa Jaakson vaati miehitysjoukkojen poistumista Virosta. Muut asiakirjat, hakemuksen liitteet, kartat ja hallituksen istuntojen p�yt�kirjat, ovat kadonneet sek� Virosta ett� New Yorkista!

Boris Tesnov ja Lennart Meri ovat jo kuolleet, my�s Ernst Jaakson, jonka omael�m�kerta p��ttyy Viron liittymiseen YK:n j�seneksi, ilman ett� se olisi valottanut liittymisen taustaa. Sit� ei ole tehnyt kukaan asiaan liittyv� henkil�. Uusi Viron konsuli USA:ssa, Aarand Roos vastasi, ettei h�nell� ole tietoa kyseisist� asioista.

Eik� vaikuta kummalta, ett� ministeri�n mukaan Virossa ei ole ket��n, joka muistaisi YK:n j�senyyden hakemusprosessin. Viel�kin omituisempaa on, ettei kyseisi� asiakirjoja ja karttoja l�ydet�. Er��n ulkoministeri�n ty�ntekij�n mukaan kaikki asiakirjat laaditaan kolmena kappaleena ja arkistoidaan. Miten on mahdollista, ett� arkistoista ovat kadonneet niin merkitykselliset asiakirjat ja asianosaiset potevat muistinmenetyst�? Se on uskomatonta!

Ymm�rt��kseen, ett� jotain on vialla, ei tarvitse olla salaliittoteoreetikko.

YK salaa asiakirjat vuoden 2011 loppuun

Syyskuun alussa 2008 l�hetin YK:lle tiedustelun, jossa pyysin tutkimusty�t� varten toimittamaan Viron liittymishakemuksen liittein� esitetyt kartat ja muut asiakirjat.

Vastauksessa lukee: �Tiedot, mit� haette, eiv�t ole julkisuudelle avoimia. YK:n s��nn�st�n mukaan arkistoidut asiakirjat suljetaan julkisuudelta 20 vuodeksi. N�in ollen kyseiset asiakirjat ovat saatavissa vasta vuoden 2011 lopussa.�

Tiedustelut YK:sta eiv�t siten edist�neet tutkimusta. Ovatko kyseiset kartat ja muut asiakirjat s�ilytett�vin� tai tuhottu kuten Virossa, selvi�� nelj�n vuoden kuluttua.

Voi vain ihmetell� salassa pidett�v�n aineiston m��r�� ja salausperusteluja. Salaiseksi tekeminen on tervetullut Virossa asioita hoitaneille ja yht� tervetullut Viro-Ven�j�n rajaneuvotteluita hoitaneille henkil�ille, ovathan Virossa rajaneuvotteluihin liittyv�t asiakirjat my�s salaisia.

YK esitteli 1995 Baltiaa neuvostorajoilla

On olemassa viel� yksi ep�suora todiste siit�, ett� YK:lle esitettiin v��r�t eli laittomat tiedot. YK:n vuosikirjassa 1995 on Baltian maita kuvaileva kartta, jossa Virolla ei ole Tarton rauhaan perustuva, vaan v��r� raja. Ei ole mahdollista, ett� YK ryhtyisi valtioiden rajoja mielivaltaisesti oikaisemaan.

Viron-Ven�j�n rajaneuvotteluissa ei vuonna 1995 oltu luovuttu Tarton rauhasopimuksen mukaisista rajoista. Riigikogu ei ollut sellaista p��t�st� tehnyt. Kaikissa silloin Virossa painetuissa kartoissa oleva raja vastasi viel� Tarton rauhasopimuksella m��ritelty� rajaa.

YK:n vuosikirjassa esitettyjen karttojen on perustuttava vuonna 1991 esitettyihin v��riin tietoihin.

Hallitusta johtava Savisaar oli p��tt�ji�

Hallitusta johti entinen kommunisti Edgar Savisaar. H�n oli ns. Savisaar-Bakatin -komission johtaja, jonka ansioista KGB:n arkistot siirettiin Virosta Moskovaan. Siit� syyst� ei voida todistaa, ketk� tekiv�t yhteisty�t� KGB:n kanssa - ja todenn�k�isesti p��tt�v�t valtion asioista nytkin.

Lehdist�n mukaan my�s n�ihin neuvotteluihin liittyv�t asiakirjat ovat kadonneet. Savisaar ja h�nen hallitsema Keskustapuolue ovat vastustaneet Tarton rauhan mukaisten rajojen palauttamisvaatimusta.

Vuonna 1990 saksalaisessa Spiegel-aikakauslehdess� Savisaar ilmoitti, �ett� Viro menetti II maailmansodan j�lkeen alueitaan Narva-joen takana ja Peipsin etel�osassa, mutta me emme esit� hakemuksia kyseisten poisleikattujen alueiden takaisin saamiseksi�.

Virolaisilla oli mahdollista tutustua artikkelin lyhennettyyn versioon Edasi-sanomalehden v�lityksell�, mutta haastattelusta oli j�tetty pois juuri t�m� lause.

Oliko Lennart Meri KGB:n agentti jo 1960-luvulla?

Ulkoministeri Lennart Merin aloitteesta Viron aluevesi� Suomenlahdella supistettiin. Presidenttin� h�n vuonna 1994 solmi ilman valtuuksia haitalliset ja Viron turvallisuutta vaarantavat nk. Hein�kuun sopimukset [Viron ja Ven�j�n presidenttien (Meri/Jeltsin) hein�kuussa 1994 allekirjoittaman sopimuksen perusteella ven�l�iset joukot poistuivat Virosta 31.08.1994], joilla mahdollistettiin kymmenen tuhannen ven�l�isen sotilaan ja upseerin j��minen Viroon perheineen ja Ven�j�n joukkojen poistuminen vain Neuvosto-Eestin alueelta.

On esitetty v�itteit�, ett� Meri olisi ollut jo 1960-luvulta alkaen KGB:n agentti salanimell� Nikolajev, mik� antoikin h�nelle neuvosto-aikana ennenn�kem�tt�m�t mahdollisuudet matkustaa ulkomaille.

Merin VEKSA:lle, Ulkomaalaisten kulttuurisuhteiden kehitt�misyhdistykselle eli KGB:n vakoiluosaston k�denpidennykselle kulttuuri-ihmisten keskuudessa, kirjoittamat raportit hohtavat kuulemma filigraanisuutta [filigraani eli kulta- tai hopealangoista valmistettu koristeteos jonkin esineen pinnalla]. H�n painotti kyll� Tarton rauhan merkityst�, mutta oli kuitenkin sill� kannalla, ettei Viron pit�isi vaatia takaisin omia alueitaan.

R��tel vakuutti, ettei paluuta porvarilliseen Viroon ole

Valtionp��miehen� oli pitk�aikainen kommunisti Arnold R��tel, entinen Neuvosto-Eestin ja EKP:n johtaja, jonka alaisena muodollisesti oli my�s t�k�l�inen KGB. Vuonna 1988 neuvostoarmeijan vuosip�iv�n� h�n piti puheen, jossa h�n vakuutti, ettei paluuta porvarilliseen Viroon ole. My�s t�m�n puheen ��nitteet ovat kadonneet Viron Television ja Radion arkistoista.

Vuonna 2005 R��tel sanoi ett�: �Viron-Ven�j�n raja-asioihin perehdyin kunnolla jo 1990 ... tein johtop��t�ksen, ett� Tarton rauhansopimuksen mukaista rajaa ei ole mahdollista, eik� olisi loogistakaan, palauttaa entiselleen�.

US-senaattori: Viro suostui Stalinin rajoihin 1991

Juuri n�iden herrojen suostumusten ja allekirjoitusten piti olla vuonna 1991 esitetyiss� ja kadonneissa asiakirjoissa, joilla vahvistettiin Neuvosto-Eestin rajan ikuistamista.

Esit�n t�ss� yhteydess� kappaleen Yhdysvalloissa asuvan Viron Kansalliskomitea USA:n ja Viron Kongressin edustajan Olaf Tammarkin kirjeest�, jossa h�n ilmoitti minulle kirjeenvaihdostaan USA:n senaattorin Albert Gore juniorin kanssa.

�Senaattori Gore ilmoitti [17. maaliskuuta 1992], ett� Viron tasavallan hallituksen ulkoministeri suostui [14. lokakuuta 1991] Ven�j�n kanssa diplomaattisten v�lien luomisen p�yt�kirjaa allekirjoitettaessa nykyisiin rajoihin sellaisenaan, kuten ne Stalinin toimesta laittomilla leikkauksilla Viron tasavallasta Leningradin ja Pihkovan alueille muotoiltiin�.

Viron ulkoministerit luopuneet perustuslain rajoista

Senaattorin kuvailema Merin suostuminen laittomaan valtionrajaan tapahtui vain kuukausi sen j�lkeen, kun Viron Korkein Neuvosto oli hyv�ksynyt p��t�ksen Tarton rauhansopimuksen mukaisten rajojen palauttamisesta.

Vaikka Viro l�hti virallisesti entisten rajojen palauttamisesta, l�ytyi korkeassa asemassa olevia henkil�it�, jotka toimivat sen vastaisesti, vahingoittivat Viron etuja, laiminl�iv�t perustuslakia ja rikkoivat virkaan astuessaan antamaansa valaa olla uskollinen Viron tasavallalle. Sellainen toimi tunnetaan maanpetoksena.

Ulkoministerit Tarand, V�hi, Kallas, Siiman, Paet ja heid�n hallituksensa luopuivat perutuslailla m��ritellyist� rajoista omavaltaisesti, ilman Riigikogun valtuuksia.

Tiit V�hi jopa kehuskeli t�m�n vuoden elokuussa, miten he vuonna 1996 Kallaksen kanssa mielivaltaisesti luopuivat uudessa rajasopimuksessa Tarton rauhansopimukseen nojautumisesta. En ole hallitukselta, ulkoasiainministeri�lt� enk� oikeuskanslerilta saanut vastausta, mill� oikeudella ryhdyttiin neuvottelemaan raja-alueiden luovutuksesta Ven�j�lle.

Perustuslain muutos edellytt�� kansan��nestyst�

Riigikogun p��t�ksi�, Lakia valtionrajoista, eik� perustuslain s��nn�ksi� ole t�h�n menness� kumottu. Kuitenkin Riigikogu hyv�ksyi vuonna 2005 uuden, perustuslain vastaisen rajasopimuksen, vaikka rajaa on mahdollista muuttaa ainoastaan kansan��nestyksell�, muuttamalla perustuslakia.

Mielest�ni sopimuksen allekirjoittaminen ja ratifiointi on my�skin luokiteltava maanpetokseksi. Onneksi Ven�j� ei ole uutta rajasopimusta ratifioinnut ja Tarton rauhansopimus on edelleenkin voimassa.

Sopimus ratifioitiin eritt�in nopeasti Riigikogun lomakauden aikana, ylim��r�isess� istunnossa, vaikka kansalle oli vakuutettu, ettei kiirett� ole.

Presidentti R��tel vahvisti viipym�tt� ratifiointilain ja Korkein oikeus hylk�si kaikki nostetut kanteet. Kollektiivinen rikos oli laillistettava. Mainittakoon, ett� 18.05.2005 ETV/Forumin gallupin mukaan Tarton rauhansopimuksen mukaisten rajojen palauttamista vaati 82.5 % kansalaisista.

My�s merirajaan liittyv�t p��t�kset ovat kadonneet

Palaan viel� merirajan muuttamiseen, koska t�h�n liittyy er�s yhteinen tekij� manner-rajasta luopumiseen. Riigikogun j�sen Igor Gr�zin vakuutti minulle, ett� hallituksen ja ulkoasiainministeri�n p�yt�kirjat, jotka k�sitteliv�t merirajaan liityvi� keskusteluja ja p��t�ksi�, ovat my�skin salaper�isesti kadonneet.

Tuntuu silt�, ett� asiakirjojen katoamisista on tullut s��nt�, ei voida puhua en�� yksitt�isist� tapauksista. Kaikkia asiakirjoja ei kannata toki s�ilytt��, mutta vaikuttaa silt�, ett� tietyt asiakirjat tuhotaan tarkoituksellisesti.

Salailulla aiheutettu suurta vahinkoa Virolle

Olaf Tammark jatkaa kirjeess��n: �... ven�l�isyst�v�lliset poliitikot ... ovat ... Ven�j�n vaatimuksia suosimalla aiheuttaneet suurta vahinkoa Virolle ja kansallemme. Siit� syyst� salailu ja Viron rajakysymyksiin liittyv� asiakirjojen �katoaminen� jatkuvat. On jatkettava ty�t� niiden paljastamisessa, jotka suostuivat Ven�j�n vaatimuksiin ja luovuttivat Tarton rauhansopimuksella vahvistetut Viron rajat!�

V�itt�m�t, ett� luopuminen Viron laillisista alueista johtui poliittisista tosiasioista ja valtion eduista, eiv�t ole totta. Luovutusvalmisteluja tehtiin jo Viron itsen�isyyden palauttamisesta l�htien, laiminly�den Viron Kongressin, Korkeimman Neuvoston ja Riigikogun p��t�ksi� ja perustuslakia.

Luovutukset pyrit��n h�ivytt�m��n vaikenemalla. Ne ovat kuitenkin oleellisia p��tett�ess�, vallitseeko Virossa demokratia, jossa t�rkein on Viron kansan tahto, ja laki, vai toimiiko t��ll� joku muu j�rjestelm�.

++

Kirjoitus on Henn P�lluaasin alustus Suomen Sotaveteraaniliiton ja Viron Vapaustaistelijain Liiton seminaarissa Tallinnassa 27.09.2008. Henn P�lluaas: hennpolluaas@hot.ee

Artikkelin otsikointi toimituksen.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

K��penhaminan kriteerit ja Karjalan palautus

2008-09-29T02:53:45Z

Tiedote 29.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1640&author=10
K��PENHAMINAN KRITEERIT JA KARJALAN PALAUTUS

- Oliko Halosen vakuuttelu oikea?
- Saksojen jako ja sodan uhka eiv�t est�neet j�senyytt�
- Irlannilla, Englannilla ja Kreikalla alueriitoja
- CIA:n Factbook tunnistaa Suomen rajariidat
- Useilla uusilla j�senvaltioilla rajariitoja
- K��penhaminan kriteerit
- EU-j�senyys on m��r�muotoinen prosessi
- Prosessiin ei kuulu suullisia vakuutteluja
- EU-j�senyys ei est� alueneuvottelujen aloittamista
- Poliitikot eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja
- Oikeusviranomaiset eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja
- ETYK antaa t�yden mahdollisuuden korjaamiseen
- EU:sta saatavissa palautukseen tukea

Oliko Halosen vakuuttelu oikea?

Presidentti Tarja Halonen antoi Yle-1:n presidentin kyselytunnilla 15.09.2008 ymm�rt��, ettei Suomella ole Ven�j�lle tai kenellek��n muulle mink��nlaisia aluevaatimuksia. H�n my�s totesi: - Itse asiassa olemme n�in vakuutettu my�s l�nteen liittyess�mme, mm. Euroopan unioniin. Asiaa on k�sitelty artikkelissa �Halonen paljasti tuntemattoman EU-sidonnaisuuden�.

Suomessa on hyvin usein tuotu esille, ettei maalla saa olla rajariitoja sen pyrkiess� EU:n j�seneksi. T�m� tuodaan jatkuvasti perusteeksi sille, ettei Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuksesta ole mahdollista neuvotella.

T�llaista korkealta taholta tulevaa v�itett� on tarpeen tarkastella asiakirjojen valossa ja katsoa, mit� oikein on sovittu ja mit� ei. Samalla on tarpeen katsoa, onko annettuja vakuutuksia ja m��r�ttyj� j�senehtoja noudatettu. Voidaan siten kysy�, onko Halonen oikealla asialla, vai puhuuko h�n totuudenvastaisesti.

Saksojen jako ja sodan uhka eiv�t est�neet j�senyytt�

Euroopan unionin edelt�k�vij�n, Euroopan hiili- ja ter�syhteis�n (EHTY), yhten� perustajaj�senen� oli Saksan liittotasavalta. Sen koko it�raja oli voimakkaasti riidanalainen. T�m�n riidan tunnetuin symboli oli id�n ja l�nnen jakava Berliinin muuri.

Saksojen aluekiistan osalta kyse oli uuden maailmansodan alkamisen mahdollisuudesta, joka vuosikymmeni� varjosti Euroopan maiden toimintaa. L�nsi-Saksan j�senyytt� ei kylm�n sodan vuoksi ole asetettu kyseenalaiseksi. Kriisi ja samalla rajariita ratkesivat vasta, kun Saksan j�lleenyhdistyminen (Deutsche Wiedervereinigung) toteutui 03.10.1990.

Irlannilla, Englannilla ja Kreikalla alueriitoja

Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyv�t 01.01.1973 EU:ksi muuttuneen yhteis�n j�senvaltioiksi. Pohjois-Irlannin asema oli kiistanalainen uusien j�senten v�lill�. T�m� ei kuitenkaan ole est�nyt niiden j�senyytt� EU:ssa.

Kreikka liittyi EU:hun sen kymmenenten� j�senen� 01.01.1981. Liittymiskelpoisuuden perusteluiksi on mainittu sotilasjuntan kaataminen ja demokratian palauttaminen 1974.

EU-perusteluissa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, ett� Kreikalla ja Turkilla oli ko. aikaan rajariita Kyproksesta. Kreikan ja Turkin v�liset kahnaukset eiv�t ole sin�ns� olleet mit��n uutta, sill� Turkki hallitsi Kreikkaa 1400-luvun puoliv�list� vuoteen 1821.

CIA:n Factbook tunnistaa Suomen rajariidat

Suomi liittyi EU:n j�seneksi 01.01.1995. Suomella ja Ven�j�ll� on viime sodista saakka ollut aluekysymys avoimena eli Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja er�iden Suomenlahden ulappasaarien palauttaminen. CIA:n Factbookin mukaan t�llainen kiistakysymys on olemassa, vaikka Suomen valtionhallinto ei siihen osallistukaan.

Useilla uusilla j�senvaltioilla rajariitoja

01.05.2004 EU:n j�senvaltioiksi liittyiv�t Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, T�ekki, Unkari ja Viro.

Viron rajat on sidottu perustuslakiin, jossa rajat m��ritet��n Tarton rauhan 1920 mukaisesti. Viron poliittiset p��tt�j�t ovat ilmeisesti ottaneet oppia suomalaista ja ehdottomasti halusivat ratifioida perustuslakinsa vastaisen rajasopimuksen eli luovuttaa mm. Setomaan Ven�j�lle. Viron tai Latvian rajariidat eiv�t olleet j�senyyden esteit�.

Kyproksella on pitkittynyt rajariita Turkin kanssa, sill� puolet saaresta on Turkin miehitt�m�n�. Se ei kuitenkaan ole est�nyt Kyproksen j�senyytt�.

Vuonna 2007 EU:hun liittyiv�t Bulgaria ja Romania. Romania pit�� hallussaan Unkarille kuuluvaa Transsilvaniaa.

K��penhaminan kriteerit

Eurooppa-neuvosto m��ritti vuonna 1993 ehdokasmaille ns. K��penhaminan kriteerit, jotka Euroopan komission Laajentuminen-osiossa todetaan seuraaviksi:

- vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun;

- toimiva markkinatalous ja kyky selviyty� EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineesta;

- kyky suoriutua j�senyyden mukanaan tuomista velvoitteista, joihin kuuluu my�s poliittisen unionin sek� talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen.

EU-j�senyys on m��r�muotoinen prosessi

EU-j�senyyden hakeminen on pitk� ja tarkasti m��ritetty prosessi. Ehdot on m��ritetty Euroopan unionista tehdyss� sopimuksessa (artikla 6 ja artikla 49).

Eurooppa-neuvosto t�smensi kriteereit� Madridissa vuonna 1995 lis��m�ll�, ett� ehdokasmaan on kyett�v� panemaan EU:n s��nn�t ja menettelyt t�yt�nt��n. Liittymist� varten ehdokasmaan on mukautettava hallinnollisia rakenteitaan integraation edellytt�m�ll� tavalla.

Prosessiin ei kuulu suullisia vakuutteluja

Liittymisprosessiin ei liity salaisia, suullisia sopimuksia tai �itseasiassa vakuutteluja�. Prosessi on muodollinen ja tarkoin s��nnelty. EU:ssa on nyt 27 maata ja se on maailmanlaajuisesti tunnustettu organisaatio. Oltaisiin t�ysin mahdottomassa tilanteessa, jos j�senmaita sidottaisiin joillakin maakohtaisialla salaisilla, suullisilla vakuutteluilla joihinkin rajoituksiin. Miten sellaiset edes voitaisiin todentaa?

Halosen olisi tarpeen selvitt��, mit� h�n vakuuttelulla oikeastaan tarkoittaa. Onko kyse jollekin EU-j�senelle vai Ven�j�lle annettu vakuuttelu. Vai onko kyse Suomen poliittisten p��tt�jien kesken��n sopimasta yhdest� kanonisoidusta totuudesta?

On voitu havaita, ett� viime vuosikymmenin� valtionjohto on vastoin kansainv�listen ihmisoikeussopimusten henke� ja mahdollisesti my�s kirjainta, kanonisoinut useita asioita siten, ettei niit� saada k�sitell� lainkaan. Niist� on olemassa vain yksi totuudeksi p��tetty muoto, se muoto, mink� valtionjohtomme on p��tt�nyt. Tyypillisimm�t kanonisoidut asiat ovat esim. Karjalan palautuskysymys, sotasyyllisyyden purkaminen ja asek�tkent�tuomioiden purkaminen.

EU-j�senyys ei est� alueneuvottelujen aloittamista

Suomi ei siten ole voinut sitoa Suomen Tasavaltaa, saati sen kansalaisia, johonkin rajoitukseen, ettei viime sotiin liittyvi� v��ri� p��t�ksi� voida korjata.

Suomi on vakuuttanut ja liittymisosopimuksessaan ratifioinut eritt�in vahvat ehdot: - vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun.

Toteutuuko Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuskysymyksen osalta oikeusvaltion periaate? Toteutuuko oikeusvaltion periaate ns. sotasyyllisten tuomioiden purkamisessa?

Takaavatko suomalaiset instituutiot ihmisoikeuksien toteutumisen? Ent� v�hemmist�jen oikeuksien kunnioittamisen ja v�hemmist�jen suojelun?

Poliitikot eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja

Kotimaan sis�isten pakolaisten eli evakkojen ihmisoikeudet eiv�t ole toteutuneet. Valtiojohtomme ei ole sen asian edest� toiminut presidentti Urho Kekkosen j�lkeen mill��n lailla. Presidentti Halonen on suorastaan kielt�ytynyt kajoamasta asiaan. P��ministeri Matti Vanhanen on mennyt omin luvin lupaamaan karjalaisten maat ven�l�isille. H�n ei ole ottanut evakkojen asioita hoitaakseen.

Hallitus ja eduskunta eiv�t ole sen paremmin sotasyyllisyytt� kuin Karjalan kysymyst�k��n k�sitelleet. Poliittiset p��tt�j�t ja puolueet eiv�t ole siten toteuttaneet j�senkriteereit�.

Oikeusviranomaiset eiv�t ole t�ytt�neet j�senehtoja

Oikeuskansleri Jorma Aalto kyll�kin totesi 1992, ett� ns. sotasyyllisyystuomiot olivat perustuslain ja l�nsimaisen oikeusj�rjestyksen vastaisia, mutta kielt�ytyi toimimasta mitenk��n. H�nenk��n toimintansa ei osoita, ett� Suomessa olisi vakaat instituutiot, jotka takaavat oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Oikeuskanslerinvirasto ei osaltaan ole j�senkriteereit� t�ytt�nyt.

Suomen oikeusviranomaiset eiv�t ole mill��n muodoin antaneet tukeaan evakkojen hakiessa vahvistusta kansainv�lisesti sovitulle omistusoikeudelle eli pakkoluovutetuilla alueilla olevien kiinteist�jen takaisinsaantikanteille. Suomalaisten oikeusviranomaisten olisi tullut k�ynnist�� n�m� takaisinsaantikanteet tai v�hint��n avustaa niiden prosessointia. Mit��n apua kyseiseen prosessiin ei ole tullut.

ETYK antaa t�yden mahdollisuuden korjaamiseen

Suomen ja Ven�j�n raja on kansainv�lisoikeudellisesti vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa 1947 ja v�lillisesti ETYK:n p��t�sasiakirjassa.

Sen sijaan ns. Naapuruussopimus 22.01.1992 ei ole rajasopimus. Samanaikaisesti laadittu ns. L�hialueyhteisty�sopimus on l�hinn� lahjoitus- tai lahjontasopimus, joka ei kuitenkaan merkitt�v�sti ole koskenut l�hialueita.

ETYK:n pohjalta Suomi ja Ven�j� ovat sitoutuneet rajojen loukkaamattomuuteen. Tilanne on siten sangen my�nteinen, ettei rautaa ole rajalla, eik� kumpikaan osapuoli ole mill��n lailla hy�kk��m�ss� toisen kimppuun. Loukkaamattomuuteen sitoutuminen ei mill��n muodoin est� vanhojen v��ryyksien korjaamista. Olisihan mielet�nt� ja ilmeisesti lainvastaistakin, laatia sellainen laki, joka est�� raskaiden rikosten oikaisun.

ETYK:n p��t�sasiakirja ja ETYK:i� seuranneen ETYJ:n periaatteet antavat t�ydet mahdollisuudet muuttaa rajoja rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Vaikka Ven�j�n ja Suomen rajat ovat syntyneet kansainv�lisi� lakeja rikkomalla ja k�ytt�m�ll� roomalaisen oikeuden periaatteita, ei niiden korjaamista pid� toteuttaa samoilla periaatteilla.

EU:sta saatavissa palautukseen tukea

EU:n piiriss� k�ytyjen yksityisten keskustelujen pohjalta voidaan arvioida, ett� EU:sta l�ytyy Suomen omien alueitten palauttamisvaatimukselle paljon ymm�rryst� ja tukea. Karjalan tilanteesta muodostuu ajan kuluessa kest�m�t�n kysymys.

Karjala on vanhaa Hansa-aluetta, joka aikanaan erinomaisesti toimi id�n ja l�nnen porttina. Nyt yhteys on katkaistu, mik� EU-j�senkartassa n�kyy selv�sti Viron ja Suomen v�lilt� puuttuvana maa-yhteyten�. T�st� rikkoutuneesta kokonaisuudesta k�rsii EU-maiden lis�ksi Ven�j�.

EU-tuen saamisen Karjalan palautukselle on t�ysin dementoinut Suomen valtionjohdon oma kielteinen asenne ja pelko. Asiasta ei uskalleta edes puhua. Brysseliss� Karjalan on maininnut MEP:st� Ari Vatanen, joka kyll�kin on Ranskan edustaja. Voimakkaan aloitteen on l�hdett�v� kotimaisesta valtionjohdosta, tarvitaan: - vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below:

Uusi-Seelanti maksaa maoreille j�ttim�iset korvaukset

2008-09-26T01:04:06Z

Tiedote 26.09.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1639&author=10
UUSI-SEELANTI MAKSAA MAOREILLE J�TTIM�ISET KORVAUKSET

- Maoreista maan suurin mets�nomistajaryhm�
- Waitangin sopimus 1840 oli oikeusloukkausten alku
- Hallitukset ovat sovitelleet vaatimuksia yli 20 vuotta
- Oikeusloukkauksia korjattu useana vuotena
- Maoreista tulee osa Uuden-Seelannin yhteiskuntaa
- Maorien tunnettu historia alkaa 800 eKr
- Maorien maat on palautettava
- Karjalaisten maat on palautettava
- V��ryyksi� korjataan, koska Ven�j�n vuoro?

Maoreista maan suurin mets�nomistajaryhm�

T�m�n vuoden kes�kuussa Uuden-Seelannin hallitus p��tti maksaa seitsem�lle maoriheimolle korvauksia heid�n 1800-luvulla k�rsimist��n v��ryyksist�.

Mtv3 kertoi 25.06.2008, ett� maoriheimoista tuli kertarys�yksell� maan suurimpia mets�omistajia. He saavat yli 170 000 hehtaaria mets��, josta maorit saavat kertyneit� vuokria ja tulevat vuokratulot. T�m� palauttaa maorien omistusoikeuden keskeisen Uuden-Sellanin metsiin.

Korvaussumma on Reutersin mukaan 400 milj. NZD (Uuden-Seelannin dollari) eli vajaat 200 milj. euroa. T�st� korvauksesta NZD 196 milj. on maan arvoa ja NZD 223 milj. on vanhoja vuokria, jotka jaetaan noin 100 000 ihmisen kesken.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana on se, ett� maorit hy�tyv�t my�s saamiensa metsien hiilidioksidi-hyvityksist�.

Waitangin sopimus 1840 oli oikeusloukkausten alku

Maorit tekiv�t Britannian kuningatar Viktorian kanssa 06.02.1840 sopimuksen (Treaty of Waitangi, joka on maan perustamisdokumentti), jolla he luovuttivat ylimm�n p��t�svallan Britannialle sill� ehdolla, ett� saavat pit�� maansa. Brittil�isten siirtolaisten saapuessa suurin osa maista kuitenkin vietiin maoreilta.

Uuden-Sellannin v�kiluku on artikkelin kirjoitushetkell� hallituksen virallisten sivujen mukaan 4 279 323. Maoreja on CIA:n mukaan 7.9 % eli noin 330 000 henke�. Reutersin mukaan maoreja on 15 % eli noin 626 000. Maan pinta-ala on 268 680 km2, joten se on noin 2/3 Suomen pinta-alasta.

Uusi-Seelanti itsen�istyi Britanniasta 26.09.1907. Maa viett�� siten t�n��n perjantaina 101. itsen�isyysp�iv��ns�. Bruttokansantuote on CIA:n Factbookin mukaan 26 400 $ henke� kohti. Lis�tietoa maasta hallituksen sivuilta.

Hallitukset ovat sovitelleet vaatimuksia yli 20 vuotta

Reutersin mukaan kahden viimeisen vuosikymmenen aikana hallitukset ovat sovitelleet maorien vaatimuksia, jotka juontuvat siirtomaa-ajan anastamisista ja oikeusloukkauksista. Vaatimukset ovat osa niit� lupauksia, joita britit antoivat Waitangin sopimuksessa.

Reutersin (Reuters, Office of Treaty Settlements) mukaan maorit saivat toukokuussa 1995 NZD 170 milj. arvosta k�teist� ja maa-omaisuutta ns. Tainui iwi �vaatimuksista maahan, joka oli takavarikoitu pohjoisen saaren Waikaton alueelta vuoden 1860 maasodan seurauksena. Korvaus sis�lsi my�s muodollisen anteeksipyynn�n sodan aggressioista ja seurauksista.

Oikeusloukkauksia korjattu useana vuotena

Marraskuussa 1997 maoreille maksettiin NZD 170 milj. etel�isen saaren Nagi Tahun 34.5 milj. eekkerin eli noin 14 milj. hehtaarin korvaukseksi. Maa oli varastettu 1840 maanostoilla ns. kohtuuttomilla varkauksilla.

Syyskuussa 1992 NZD 170 milj. korvaus Waitangin kalastusoikeuksien ratkaisuna m��ritti uudelleen kaupalliset kalastusoikeudet antaen maoreille maan suurimmasta kalastusyhti�st�, Sealord Products Ltd:st�, suurimman osan ja lopettaen muut vaatimukset.

Maori-kalastajat olivat yli 100 vuotta v�itt�neet, ett� Waitangin sopimuksen mukainen t�ydellinen yksinoikeus heid�n kalastusomaisuuteensa ei ollut t�yttynyt.

Maoreista tulee osa Uuden-Seelannin yhteiskuntaa

Edell� mainituilla sopimuksilla maorit saivat l�hes miljardin NZD:n eli noin 370 milj. euron korvaukset ja mahdollisuuden jatkuvaan tuottoon.

Yle uutisoi 25.06.08, ett� - Ngati Tuwharetoa -heimon p��llik�n Tumu Te Heu Heun mukaan kyse ei kuitenkaan ole pelk�st� rahasta, vaan sen hyv�ksyneet maorit tekev�t samalla selv�ksi aikovansa olla my�nteisess� ja sitovassa hengess� osa Uuden-Seelannin yhteiskuntaa.

Hallituksen neuvotteluryhm�� johtanut ministeri Michael Cullen puolestaan sanoi allekirjoitustilaisuudessa, ett� - Uusi-Seelanti on kansakuntana k�yhempi kohdeltuaan v��rin monia maorisukupolvia, mutta kaikkea ei ole kuitenkaan menetetty. H�nen mukaansa neuvottelut muista kuin mets�korvauksista jatkuvat.

Maorien tunnettu historia alkaa 800 eKr

Uuden-Seelannin ja maorien historiasta tiivistetysti kertoo mm. Noora Lahtisen, Mikko Mets�kyl�n ja Kimmo Niemisen tutkielma. Sen mukaan - arkeologisten l�yt�jen perusteella ensimm�iset polyneesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin eli Aotearoaan noin 800-luvulla jKr. He tulivat Aotearoaan kaksirunkoisilla kanooteillaan "Hawaikilta", jonka on arveltu olevan jokin It�-Polyneesian Seurasaarista - useiden nykytulkintojen mukaan Tahiti.

- Uudesta Seelannista tuli virallisesti Britannian kruununsiirtomaa 06.02.1840. Waitangissa, Bay of Islandsissa, britit solmivat kapteeni William Hobsonin johdolla maorip��llik�iden kanssa sopimuksen, jossa luvattiin maoreille Britannian kansalaisuus siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen sek� t�ysi hallintaoikeus - rangatiranga - heimojen maa-alueisiin, metsiin, kalastusalueisiin, ruoankeruupaikkoihin ja luonnonvaroihin.

- Maorien perinteit�, oikeuksia ja tapoja luvattiin kunnioittaa. Vastaavasti briteille annettiin oikeus hallita maata (kawanatanga) ja perustaa hallintokoneisto, tuoda uudisasukkaita sek� ostaa maoreilta kaiken sen maan mink� he halusivat myyd�.

Maorien maat on palautettava

Maorien kansallisesta kehittymisest� on selvent�v� artikkeli: Maaria Piukkala, Riku Raita, Saila Roitto & Eira Rosberg: Maorit � kotona kahdessa maailmassa.

Artikkelissa on mielenkiintoinen loppu: - Maoriaktivistien filosofiana on itsens� auttaminen; mik� on hyv�ksi maoreille, on hyv�ksi koko maalle.

- ... valkoiset uusiseelantilaiset ovat ehk� halunneet unohtaa koko maoriongelman ja toivoneet sen menev�n itsest��n ohi. N�in ei ole kuitenkaan k�ynyt ... Valkoiset eiv�t voi en�� olla kuuntelematta esimerkiksi Donna Awaterea: "Monokulttuuri on loppu - sen on tunnustettava, ett� Uusi-Seelanti on maorien maa ja se maa on palautettava".

Karjalaisten maat on palautettava

Artikkelin maorien tilalle voitaisiin vaihtaa sana karjalaiset tai pakkoluovutettujen alueitten suomalaiset. Mik� on hyv�ksi maoreille, voidaan korvata sanoilla luottamus ja win-win. Palautus on vahvasti voitollinen tapahtuma niin karjalaisille kuin muillekin suomalaisille sek� ven�l�isille.

Erityisesti suomalaiset poliitikot ja luonnollisesti ven�l�iset ovat halunneet, ett� koko Karjala-ongelma menisi itsest��n ohitse, unohtuisi historian sy�vereihin. Niin ei ole k�ynyt, eik� k�y. Karjalan palautuskysymys ei koskaan h�vi�, ennen kuin asiat on korjattu.

Uudessa-Seelannissa monokulttuuri on loppu, Uusi-Sellanti on maorien maa ja se maa on palautettava. Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet ovat petsamolaisten, sallalaisten, kuusamolaisten, karjalaisten ja ulappasaarien asukkaiden ja heid�n j�lkel�istens� maita. Ne maat on palautettava.

V��ryyksi� korjataan, koska Ven�j�n vuoro?

Maailmalla vanhojen v��ryyksien oikaiseminen on selv�sti lis��ntynyt. Yh� useampi maa haluaa korjata vanhoja v��ryyksi� ja noudattaa kansainv�lisi� ihmisoikeussopimuksia.

T�llaisesta rakentavasta toiminnasta lukuisia tuoreita esimerkkej� ovat mm. Saksa, Italia, Australia, Kanada, Japani, Puola, Romania, Sveitsi, Vatikaani. Onko n�iden maiden kunnia ja maine nyt mennyt, kun ne ovat tunnustaneet ja korjanneet asioitaan? Ei ole. Kunnioitus, arvonanto ja luottamus ovat lis��ntyneet.

Milloin Suomi ja Ven�j� saavat v�lins� niin asialliseen kuntoon, ett� voivat aloittaa aitoa luottamusta rakentavat, win-win -pohjaiset neuvottelut Karjalan ja muiden pakkoluovuttujen alueitten palautuksesta? Palautuskysymys tulee ikuisesti hiert�m��n maitten v�lill�, ellei sit� rauhanomaisesti ja asiallisessa sovussa ratkaista.

Subscribe to Karjala-lista via email by entering your email address below: