Date: February 27th 2010

Tiedote 26.02.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net



http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1911&author=10
50 000 IHMISEN KANSALAISALOITTEESTA LAKIEHDOTUS

- Kansalaisaloite
- EU:n Vihreä kirja kansalaisaloitteesta
- Mitkä kansalaisaloitteen vaatimukset?
- Pitääkö aloite rekisteröidä?
- Kuntalaisaloite ei ole lakialoite
- Kansalaisaloitteen tarkoitus
- Aloitteen läpimeno ei ole taattu
- Entä kansalaisäänestys?
- Entä epäluottamuslause-äänetys?
- Kansalaisvetoomus - todellista kansalaisaktiviteettia


Kansalaisaloite

Oikeusministeriön asettama Christoffer Taxellin komitea on käsitellyt Suomen perustuslakiin tarvittavia muuksia ja jätti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille 10.02.2010. Mietinnössä käsitellään mm. presidentin ja hallituksen välistä vallankäyttöä ja kansalaisaloitetta.

Taxellin komitea esittää perustuslain 53 § 3 momentin kuuluvan seuraavasti:

Kansanäänestys ja kansalaisaloite
Vähintään viidelläkymmenellätuhannella
äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus
tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi
sen mukaan kuin lailla säädetään.

Tämä lyhyt lakialoite toteutuessaan merkitsee sitä, että perustuslaki sisältäisi vain kansalaisaloitteen yleiset perusteet. Muutoin kansalaisaloitteen periaatteet säädettäisiin tavallisen lain tapaan.

Pitemmälle menevistä suoran demokratian muotoja, kuten kansanäänestystä (tai kansalaisäänestystä) tai epäluottamuslause-äänestystä ei muutosehdotuksessa käsitellä.

Ehdotuksen yleinen sanamuoto jättää paljon avoimeksi. Komiteanmietinnössä puhutaan mm. kansalaisaloitteen muotovaatimuksista, kielikysymyksistä, allekirjoitusten keräämisajasta ja –tavasta, henkilötietojen antamisvelvollisuudesta, allekirjoitusten oikeellisuudesta ja viranomaisvalvonnasta.


EU:n Vihreä kirja kansalaisaloitteesta

Lissabonin sopimuksessa on haluttu tuoda äänestäjien käyttöön uusi vaikutuskanava, eurooppalainen kansalaisaloite. Siinä 1 000 000 kansalaista useasta jäsenmaasta voi suoraan pyytää Euroopan komissiota tekemään lainsääädäntöaloitteen kansalaisia koskevasta asiasta, joka kuuluu EU:n toimivallan piiriin.

Eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvä julkinen kuuleminen päättyi 31.01.2010. Kuulemista helpottamaan on julkaistu Vihreä kirja, joka verraten yksityiskohtaisesti käsittelee asiaan liittyviä oikeudellisia, hallinnollisia ja käytännön kysymyksiä.

Vihreä kirja tuo Taxellin komiteaa yksityiskohtaisemmin esille ratkaisua edellyttäviä kysymyksiä. Toisaalta EU:n kohdalla kyse on noin 500 miljoonan ihmisen ja 27 valtion kansalaisille tarkoitetusta toiminnasta. On kuitenkin todennäköistä, että Suomessa tullaan soveltuvin osin noudattamaan EU:n päätöksiä kansalaisaloitteesta.


Mitkä kansalaisaloitteen vaatimukset?

Taxellin komitea päätyi 50 000 kansalaisen aloitteeseen. Eriävän mielipiteen asiassa jätti kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, jonka mielestä määrä olisi tullut nostaa 75 – 100 000 kansalaiseen. Tätä hän perusteli erityisesti sillä, jos aloitteen sähköinen allekirjoitus hyväksytään.

Kansalaisaloitteen allekirjoittajan alaikäraja asettunee 16 – 18 vuoden välille, todennäköisesti äänestysikärajaa vastaavaksi. Aloitteen muoto jäänee vapaamuotoiseksi, kunhan se on riittävän selkeä.

Merkittävän kysymyksen muodostaa se, hyväksytäänkö internetissä tapahtuva nimien kerääminen ja jos hyväksytään, mitä varmennustoimenpiteitä (esim. verkkopankin kautta tapahtuva) edellytetään.


Pitääkö aloite rekisteröidä?

On todennäköistä, että kansalaisaloite tulee rekisteröidä, jolloin sen aloitusaika on yksiselitteinen. Nimien keräämiseen annettaisiin mahdollisesti vuoden verran aikaa.

Edellytetäänkö aloitteen järjestäjältä esim. kaiken rahoitus- ja muun olennaisen tiedon antamista, on mielenkiintoinen kysymys. Avoimena on myös se, liitetäänkö keräyksen järjestäjään jotain vaatimuksia.

Vastavuoroisesti voidaan kysyä, asetetaanko kansalaisaloitteen käsittelylle jokin määräaika, minkä sisällä aloite on käsiteltävä tai laitettava vireille.


Kuntalaisaloite ei ole lakialoite

EU:n kansalaisaloitetta tai Taxellin komitean suosittamaa kansalaisaloitetta ei pidä sotkea kuntalaisen oikeuteen tehdä kuntalaisaloitetta, mikä perustuu Kuntalain 28 §:ään.

Se antaa kuntalaiselle suoran osallistumismahdollisuuden kunnan päätöksentekoon. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteta kunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Kunnan viranomaisten on aina käsiteltävä aloite ja toimenpiteistä on ilmoitettava aloitteen tekijälle. Vähintään kerran vuodessa valtuustolle on ilmoitettava sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja toimenpiteet.

Useilla kunnilla on internetin kotisivuillaan aloitelaatikoita, joinne oman aloitteensa voi jättää. Sähköisesti Kuntaliiton mukaan aloitteen voi tehdä mm. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa.

Kunnallisen kansaäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia kunnan äänestysikäisistä asukkaista. Kunnallisaloite ei ole lakialoite, joten Taxellin komitean ehdotuksen tarkoituksena on korjata tämä puute.


Kansalaisaloitteen tarkoitus

Kansalaisaloitteen tavoitteena on demokratian vahvistaminen ja kansalaisten osallistumisen lisääminen. Kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet ovat yleisimpiä suoran demokratian muotoja.

Kansanäänestys tuli Suomen perustuslakiin 1980-luvulla. Sveitsi tuodaan usein esille kansanäänestysten luvattuna maana. Eipä niitä "luvattuja maita" taida juuri muita ollakaan.

Nykyiset demokratiat ovat valtiollisella tasolla käytännössä aina edustuksellista. Siten suora demokratia eli esim. kansalaisaloite on lähinnä edustuksellista demokratiaa täydentävä järjestelmä.

Tavoitteena on kannustaa kansalaisia ottamaan kantaa yhteisiin asioihin. Komiteankin toivomuksena on, että tämä ehkäisisi äänestäjien vieraantumista ja voimattomuuden tunnetta.


Aloitteen läpimeno ei ole taattu

Kansalaisten kiinnostus politiikkaan heikkenee. Harva kansalainen uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa, eihän sellaisia juuri ole tuoreella kansanedustajallakaan. Voisiko kansalaisaloite paikata tätä demokratiavajetta? Keskeinen kysymys kansalaisaloitteen kohdalla on se, mitä uusi menetelmä todellisuudessa antaa kansalle.

50 000 ihmistä saisi tehdä aloitteen uudeksi laiksi. Demokratiaan kuuluu se, ettei kukaan tai mikään takaa tämän vaivalla hankitun aloitteen läpimenoa. Eduskunta voi sen hylätä. Kansalaisaloite ei silti jäisi turhaksi. Ainakin ensimmäiset kansalaisaloitteet saavat paljon huomiota mediassa, mikä tekee tärkeäksi koettua asiaa tunnetuksi.

Voisi olla mielenkiintoista verrata, kummalla olisi suuremmat mahdollisuudet saada lakialoite läpi: suositulla kansanedustajalla vai kansalaisaloitteella. Näiden kahden menetelmän vertailu voi olla vaikeaa. Kustannusten ja nopeuden osalta kansanedustaja-vaihtoehto on vahvoilla.


Entä kansalaisäänestys?

Demokratian näkökulmasta kansalaisaloite on todennäköisesti oikeansuuntainen toimenpide. Sen todellisesta merkityksestä ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa. Kuka takaa, ettei aloitetta oteta vastaan ja haudata byrokratian rattaisiin jauhautumaan kuoliaaksi?

Tässä yhteydessä olisi tarpeen syvällisemmin perehtyä kansalaisäänestykseen ja epäluottamuslause-äänestykseen.

Hallituksen olisi esim. annettava lakiehdotus, jos riittävä määrä kansalaisia sitä vaatii. Järjestettävän äänestyksen tulos sitten määräisi, tulisiko laki voimaan tai ei.


Entä epäluottamuslause-äänetys?

Epäluottamuslause-äänestyksessä riittävän moni kansalainen voisi vaatia esim. ministerin vapauttamista tehtävistään, jolloin asiasta olisi järjestettävä sitova kansanäänestys. Sen tulos ratkaisisi, saisiko viranhaltija jatkaa tehtävässään.

Suomessa nyt käytettävät kansanäänestykset eivät ole sitovia, mikä helposti latistaa kiinnostusta niiden käyttämiseen, koska virkamiehet, hallitus ja parlamentti kuitenkin päättävät asiat.

Suoran demokratian kansanäänestykset ovat sitovia, mikä on toisaalta pelottava, toisaalta hyvin rohkaiseva asia.


Kansalaisvetoomus - todellista kansalaisaktiviteettia

Karjalan palautuksen osalta on jo pitemmän aikaa kerätty kansalaisvetoomusta (www.kansalaisvetoomus.fi). Siinä on nyt noin 150 000 nimeä. Yli 60 000 nimeä on kerännyt yksistään Tarmo Rinne Lahdesta. Saavutus on huikea ja osoittaa sekä yksittäisen kansalaisen että suoran kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet.