Date: February 4th 2010

Tiedote 04.02.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net


http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1905&author=10
KALLIS: PURETAANKO PERUSTUSLAIN VASTAINEN SOTASYYLLISYYSTUOMIO?

- Bjarne Kallis käsitteli eduskunnassa sotasyyllisyystuomioita
- Kansan suuri enemmistö purkamisen kannalla
- Korkeimmalle oikeudelle annettava kompetenssi purkaa
- Kallis: ”Esittääkö hallitus tuomioiden purkamista?”
- Braxin työryhmä istunut lokakuusta 2008
- Brax: ”.. pidän tätä asiaa vakavana, ei voi jättää sillensä”
- Brax jättää kaikki ratkaisuvaihtoehdot avoimiksi
- Purkamisperusteet erittäin vahvat
- Jääkö poliittinen johto historiaan syyllisyyden lopettajana?


Kallis käsitteli eduskunnassa sotasyyllisyystuomioita

Eduskunnan kyselytunnilla [kysymys ja vastaus tämän artikkelin lopussa] 04.02.2010 kansanedustaja Bjarne Kallis (kd) käsitteli erittäin selkein sanoin sotasyyllisyystuomioita.

Vuonna 1946 kahdeksan suomalaista poliittista päättäjää tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin sotaan syyllisinä.

Kallis toi esille, että vuonna 1946 Korkein oikeus totesi, että sotasyyllisyystuomiot ovat perustuslain vasain. Tämän saman totsei oikeuskansleri vuonna 1992. Kansanedustaja toi esille, että Korkein oikeus vielä vuonna 2008 totesi tuomiot perustuslain vastaisiksi.


Kansan suuri enemmistö purkamisen kannalla

Kyselyssään Kallis mainitsi käsityksenään, että ”suuri enemmistö kansasta on sitä mieltä, että tämä tuomio pitäisi purkaa. Ilmeisesti kansanedustajatkin ovat samaa mieltä.”

Käsitykselleen edustaja Kalliksella on vankka tuki. Loviisan Sanomien tilaaman gallup-kyselyn pohjalta 57 % suomalaisista haluaisi purkaa perustuslain vastaisiksi koetut sotasyyllisyystuomiot. Miehistä peräti 68 % halusi purkaa tuomiot. Naisista peräti 45 % ei osannut vastata kysymykseen.

Vain 18 % somalaisista ei haluaisi purkaa tuomioita. Purkamisen kannalla on siten 3.2 kertaa enemmän kansalaisia kuin niiden säilyttämisen kannalla. Epävarmojen suuri osuus, 25 %, kertoo vakavaa kieltä siitä, ettei kansalaisilla ole riittävästi tietoa tästä Suomen kannalta keskeisestä asiasta.


Korkeimmalle oikeudelle annettava kompetenssi purkaa

Kallis muisteli kysymyksessään Korkeimman oikeuden päätöstä vuodelta 2008, jossa se totesi, “että sillä ei ole kompetenssia purkaa tuomiota”. Tämän kompetenssin Kallis on valmis antamaan Korkeimmalle oikeudelle siten, että oikeudenkäymiskaaren yhtä pykälää (OK 31:8 §) muutetaan.

Edustaja tuo esille, että professori Kauko Sipponen ja professori Jyrki Virolainen ovat todenneet tämän yhden pykälän muutoksen ilmeisesti riittävän. Sipponen on hahmottanut muuksen edellyttävän lauseen seuraavaksi: ”... toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut tuomiot”.

Ehdotus OK 31 §:n muuttamisesta on alun perin tullut asianajaja, varatuomari Kari Silvennoiselta.

Mielenkiintoista on myös professori Sipposen lisätoteamus: ”Silloin voitaisiin jo harkita, olisiko lisäys käsiteltävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Säätämisjärjestys on kuitenkin varsin monimutkainen asia. Löytyisikö johtoa ns. Lex Tokoista, jolla Oskari Tokoi vapautettiin aikaisemmista vastuista?"


Kallis: ”Esittääkö hallitus tuomioiden purkamista?”

Kansanedustaja Bjarne Kalliksen kysymys oikeusministerille on selkeä: ”Tuleeko hallitukselta esitys niin, että tämä perustuslain vastainen tuomio purettaisiin?” Vaikka edustaja puhuu yhdestä tuomiosta, hän tarkoittanee kaikki kahdeksaa sotasyyllisyystuomiota.


Braxin työryhmä istunut lokakuusta 2008

Oikeusministeri Tuija Brax ilmoitti lokakuussa 2008, että ”puuttuminen erittäin traumaattiseen oikeudenkäyntiin aiotaan miettiä tarkkaan, ja asia viedään tarvittaessa hallituksen ja eduskunnan käsiteltäväksi” (HS 21.10.08). Brax ei kuitenkaan halunut spekuloida tuomioiden purkamismahdollisuudella.

Ministeri asetti kahden hengen työryhmän, oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin ja oikeustieteen lisensiaatti Stiina Löytymäen, tutkimaan asiaan. Työryhmä on eräissä haastatteluissa tuonut esille jossain määrin ristiriitaisia ajatuksia mahdollisista suosituksistaan.


Brax: ”.. pidän tätä asiaa vakavana, ei voi jättää sillensä”

Brax myöntää kysyjän olevan oikeassa siinä: ”että oikeusministeri on asettanut selvittäjän tähän asiaan, koska pidän tätä asiaa kysyjän kanssa samalla tavalla vakana asiana ja asiana, jota ei voi jättää sillensä”.

Minkäänlaista ratkaisua oikeusministeri ei halunnut antaa. Hän vain ilmoitti, että perjantaina 12. päivänä [maaliskuuta 2010] ”oikeusministeriössä iltapäivällä esittelemme selvityksen tulokset”.


Brax jättää kaikki ratkaisuvaihtoehdot avoimiksi

”Sen jälkeen olemme kaikki viisaampia siitä, mitä vaihtoehtoja on ulospääsyyn tai millaisia keinoja tämän päivän Suomella on todeta asia oikealla tavalla käsitellyksi tai reagoiduksi”. Braxin viimeinen virke on kryptinen ja se voi tarkoittaa mitä tahansa tuomioiden purkamisehdotuksesta liturgiseen kunnianpalautukseen.

Nyt on kulunut reilut 60 vuotta tuomioista. Silti oikeusministerille näyttäisi vielä olevan epäselvää, ulospääsyn vaihtoehdot. Periaatteellisia toimintamuotoja lienee kolme: tuomioiden purkaminen, liturginen kunnianpalautus tai asian jättäminen sillensä. Viimeksi mainittu ratkaisu ei sovellu hänen toteamukseensa: ”... jota ei voi jättää sillensä”.

Kun Korkein oikeus on kahdesti ja oikeuskansleri kerran todennut, että tuomiot ovat perustuslain vastaisia, ei luulisi oikeusministerillä juurikaan olevan vaihtoehtoja toimia. Eikö hänen valansa jo edellytä perustuslain ja muiden lakien noudattamista?

Mikä asiassa siten voisi olla epäselvää? Eikö ainoa oikea käsittelytapa ole noudattaa perustuslakia ja purkaa perustuslain vastaiset tuomiot väärinä?


Purkamisperusteet erittäin vahvat

Tuomioiden purkamisen perusteet ovat poikkeuksellisen vahvat. Sotasyyllisyyslaki oli perustuslain vastainen taannehtiva laki. Tuomioistuin oli perustuslain vastainen erityinen tuomioistuin. Tuomioistuimessa osa tuomareista oli selvästi jäävejä. Syytettyjen ei annettu tuoda esille olennaisia todisteita, mm. talvisodasta ei saanut puhua mitään. Valtiojohto puuttui rajusti tuomioiden määräämiseen.

Tuomiot eivät olleet poliittinen manifestaatio tai vääräoppiseksi tuomitseminen. Ne olivat tuomioistuimen määräämiä ankaria rangaistuksia, joita ei ns. kunnianpalautusoperaatioilla ja poliittisella liturgialla voida poistaa.

Oikeusministerillä, hallituksella ja eduskunnalla on nyt erittäin kriittinen tilanne osoittaa, haluaako se noudattaa perustuslakia ja ajaa Suomen legaaleja oikeuksia ja etuja. Onko valheellinen syyllisyys Suomen etu?

Lisää purkamisen perusteista [Pro Karelia http://prokarelia.net]:
20.10.2009 Sotasyyllisyystuomiot - purkamisen perusteet
16.10.2009 Gallup: Enemmistö purkaisi sotasyyllisyystuomiot


Jääkö poliittinen johto historiaan syyllisyyden lopettajana?

Vai haluavatko he jäädä Suomen ja maailmanhistoriaan sinä hallituksena ja eduskuntana, joka päätti vastoin parempaa tietoaan jatkaa Suomen sotasyyllisyyttä? Nyt punnitaan, mikä on oikeudentunto sekä suomalaisten veteraanien perintö ja työn kunnioitus.

Lisätiedot: Veikko Saksi


Lisäys: Eduskunnan kyselytunnin 04.02.1020 kansanedustaja Bjarne Kalliksen kysymys ja oikeusministeri Tuija Braxin vastaus Eduskunnan kirjaamana:

++ suora lainaus alkaa ++

4.2.2010 /Kyselytunnilta

Bjarne Kallis /kd: Arvoisa herra puhemies! Osoitan kysymykseni oikeusministerille:

Vuonna 1946 korkein oikeus totesi, että sotasyyllisyystuomiot ovat perustuslain vastaisia. Saman totesi oikeuskansleri vuonna 1992. Korkein oikeus totesi saman asian myöskin vuonna 2008. Siis maassa on tehty päätös, on annettu tuomio, joka on perustuslain vastainen. Jo oppikoulussa, ainakin minun koulussani, opettaja tämän saman totesi.

Minulla on se käsitys, että suuri enemmistö kansasta on sitä mieltä, että tämä tuomio pitäisi purkaa. Ilmeisesti kansanedustajatkin ovat samaa mieltä. Professorit Kauko Sipponen ja Jyrki Virolainen ovat todenneet, että purkaminen voisi tapahtua muuttamalla tekstiä yhdessä pykälässä. Kun korkein oikeus on todennut, että sillä ei ole kompetenssia purkaa tuomiota, sille annettaisiin kompetenssi, kun muutettaisiin yhden pykälän sisältöä. Tiedän, että ministeri on asettanut työryhmän, jonka määräaika on mennyt umpeen. Kysyn, kun tämä määräaika on mennyt umpeen ja kun on olemassa selkeä esitys, miten tämä voitaisiin korjata:

Tuleeko hallitukselta esitys niin, että tämä perustuslainvastainen tuomio purettaisiin?

Oikeusministeri Tuija Brax: Arvoisa puhemies! Kysyjä on siinä oikeassa, että oikeusministeri on asettanut selvittäjän tähän asiaan, koska pidän tätä asiaa kysyjän kanssa samalla tavalla vakavana asiana ja asiana, jota ei voi jättää sillensä. Tarkoitus on, että ennen talvisodan päättymispäivää — 13. päivänä sen asian ympärillä keskustellaan ja kokoonnutaan — perjantaina 12. päivänä oikeusministeriössä iltapäivällä esittelemme selvityksen tulokset. Sen jälkeen olemme kaikki viisaampia siitä, mitä vaihtoehtoja on ulospääsyyn tai millaisia keinoja tämän päivän Suomella on todeta asia oikealla tavalla käsitellyksi tai reagoiduksi.

++ suora lainaus päättyy ++