Date: October 3rd 2008

Tiedote 03.10.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net


http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1642&author=10
KAIVOSVALTAUS PYSÄYTTÄÄ NORD STREAM -MERIPUTKEN

- Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki
- Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekijä
- Suomen kaivoslaki on erittäin vahva
- Valtaus on ensimmäinen viranomaispäätös
- Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri
- Kaivoslain esteet eivät estä valtaushanketta
- Poliittinen Nord Stream –lobbaus voidaan lopettaa
- Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa
- Nord Stream tärkeä Venäjälle ja Euroopalle
- Vain win-win –periaatteella voidaan edetä


Kaivosvaltaus Suomenlahden poikki

Nord Stream –hanke on joutunut kokonaan uudenlaiseen tarkasteluun, kun joukko suomalaisia liikkeenharjoittajia on kiinnostunut Suomenlahden mineraaleista ja yksi liikkeenharjoittaja on elokuussa 2008 tehnyt Suomen Kaivoslain (17.9.1965/503) mukaisen kaivosvaltauksen Suomenlahdella. Valtaus kulkee 17 kilometriä täsmälleen 25. pituuspiiriä myöten Helsingistä etelään Suomen ja Viron väliselle merirajalle.

- Tarkoitus on jatkaa valtausta Viron lain mukaisesti Viron puolella noin 12 kilometriä 25. pituuspiiriä pitkin Tallinnan länsipuolelle. Tämäkin hanke etenee, mutta hakemusta ei vielä ole jätetty, kertoo valtausasiaa hoitava asianajaja, varatuomari Kari Silvennoinen Helsingistä.

Valtaushakemuksen on jättänyt suomalainen liikemies, jonka taustalla on joukko Suomenlahden pohjasta kiinnostuneita henkilöitä. Valtaushakemuksen jättäjä ja hänen takanaan olevat liikemiehet eivät halua nimeään julkisuuteen, vaan ”puhemiehenä” toimii asianaja Silvennoinen.


Nord Stream rikkoo suomalaisten oikeuksia ja on uhkatekijä

Venäläis-saksalaisen Nord Stream –kaasuputki on suunniteltu kulkemaan ensin Laatokan Karjalan ja Karjalan Kannaksen läpi ja sen jälkeen noin 1 200 km Suomenlahden pohjaa myöten Viipurista Saksaan.

Kaasuputki rikkoo suomalaisten omistusoikeutta, koska Karjalan kiinteistöjen omistajien kanssa ei ole neuvoteltu putken aiheuttamista vahingoista tai haettu lupaa kuljettaa se suomalaisomisteisten kiinteistöjen läpi. Kansainvälisten säännösten mukaan omistusoikeus ei siirry rajan siirtyessä.

Vastustus kaasuputkea kohtaan on alkanut lisääntyä Suomenlahteen rajoittuvissa maissa. On oivallettu, että kaasuputkihanke on erittäin merkittävä ympäristökysymys. On oivallettu, että se on vahvasti turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys, kulttuurin säilyttämiskysymys ja taloudellinen kysymys. Suomen meripuolustus romuttuisi putken mukana. Merenpohjassa olevat kenties mittaamattomat kulttuuriaarteet ovat vaarassa tuhoutua.


Suomen kaivoslaki on erittäin vahva

Valtaushanke on hyvin kiinnostava ja monitahoinen. Suomen kaivoslaki on luonteeltaan hyvin vahva. Laki ei edellytä näyttöä siitä, että alue olisi valtauskelpoinen, valtaajan arviointi riittää. Asianajaja Silvennoinen näkee Suomenlahden pohjan taloudellisesti erittäin kiinnostavana: - Päämieheni arvioi, että Suomenlahden pohjalla on useampiakin Kaivoslain 2 §:ssä mainittuja kaivoskivennäisiä.

Miksi valtausalueesta on tehty Suomen puolella 17 km syvä ja vain 50 m leveä viipale? – Asiakkaani haluaa saada kattavan kuvan Suomenlahden kaivoskivennäisesiintymisistä koko meren alueelta, kertoo Silvennoinen.

- Luonnollisesti hankkeen tavoitteena on samalla estää Nord Stream –kaasuputkesta aiheutuvat ongelmat. Putkea ei voida vetää kaivosvaltauksen läpi, sen estää laki. Päämieheni ei hyväksy kaasuputken vetämistä. Tavoitteena on kaivosvaltauksesta huolimatta suojella mahdollisimman tehokkaasti merenpohjalla olevaa luonnon tasapainoa ja kulttuuriaarteita, täsmentää Silvennoinen.


Valtaus on ensimmäinen viranomaispäätös

Asianajaja Silvennoinen haluaa korostaa viranomaisnäkökulmaa: - Kaivosvaltaushakemuksen johdosta syntyi ensimmäinen viranomaispäätös. Kaasuputkesta ei ole vielä mitään muita viranomaispäätöksiä, joten aikaprioriteetti valtausalueella alkaa valtauspäivästä.

Silvennoinen muistaa Nord Stream –yhtiön edustajien vahvat puheet ensimmäisessä Hangossa pidetyssä informaatiotilaisuudessa: - Tiedustellessani mahdollisista intressiristiriidoista muiden hankkeiden kanssa yhtiön edustajat totesivat hyvin tylysti, että asia ratkeaa sen pohjalta, kuka ehtii ensin. Päämieheni on tehnyt ensimmäisenä kaivosvaltauksen Suomenlahden poikki, joten Nord Streaminkin edustajien mukaan hänellä on silloin prioriteetti.

Olisiko sellainen mahdollista, että Nord Stream ei välittäisi kaivosvaltauksesta, vaan rakentaisi kaasuputken? Silvennoinen ei pidä tällaista vaihtoehtoa mahdollisena: - Valtaus on Suomen valtion alueella, sen talousvesialueella, jossa voimassa ovat Suomen lait.

- Jos joku rikkoo päämieheni oikeuksia, hän luonnollisesti pyytää poliisin virka-apua. Jos poliisin voimat eivät riitä, avuksi joudutaan pyytämään merivartiolaitosta ja puolustusvoimia. En kuitenkaan usko, että tällaiseen on tarvetta. Uskon Nord Streamin toimivan laillisesti sekä Suomen että kansainvälisiä lakeja kunnioittaen.


Valtausalueesta voidaan muodostaa kaivospiiri

Valtauslain 5 §:n mukaan valtausalue saa olla enintään yhden neliökilometrin suuruinen (kullan valtausalue enintään 7 ha) ja alueen on oltava yhtenäinen. Valtaus on voimassa viisi vuotta ja se voidaan uudistaa.

Jos valtaaja osoittaa, että alueella on kaivoskivennäisiä niin paljon, että esiintymää voidaan käyttää hyväksi, alueesta muodostetaan kaivospiiri, joka sisältää kaivosoikeuden kaivoskivennäisten hyväksikäyttämiseksi.

Suomen kaivoslain suomia oikeuksia on usein hämmästelty ja vireillä on tiettävästi hankkeita siihen liittyvien oikeuksien supistamiseksi. Vaikka 1946 voitiin laatia taannehtiva ja siten perustuslain vastainen sotasyyllisyyslaki, ei kaivoslaista voida kuitenkaan nykyaikana tehdä Lex Nord Streamia.


Kaivoslain esteet eivät estä valtaushanketta

Kaivoslaki luettelee 6 §:ssä joukon esteitä, jolloin valtausta ei saa suorittaa, joista esimerkkeinä: valtausta ei voi suorittaa toisen valtausalueella tai kaivospiirissä tai sen apualueella; rajavyöhykkeellä ilman valtioneuvoston lupaa; 30 m lähempänä maantietä, katua, kanavaa; 50 m lähempänä rakennusta; asemakaava-alueella; kirkko- tai hautausmaalla. Lista ei ole täysin kattava.

Asianajaja Silvennoinen ei ole kuullut, että kaivosvaltausta olisi Suomessa tehty meren pohjassa. Laki ei siihen kuitenkaan näytä asettavan mitään esteitä, onhan se Suomen aluetta.

Rajavyöhykkeellä ei voi tehdä kaivosvaltausta ilman valtioneuvoston lupaa. Voiko tämä estää hankkeen? – Meressä on kolme rajaa: Suomen ja Viron välinen keskilinja, talousvesialueen raja ja aluevesiraja, havainnoi Silvennoinen. – Kyse on käsittääkseni maitten välisestä keskilinjasta. Merellä ei ole lainkaan samanlaista rajavyöhykettä kuin maalla, joten rajavyöhyke-kohdasta ei pitäisi muodostua valtauksen kannalta ongelmaa. Tarvittaessa valtioneuvostolta haetaan lupa.


Poliittinen Nord Stream –lobbaus voidaan lopettaa

Tehty kaivosvaltaushakemus on taloudellisesti kiinnostava. Mutta poliittisesti se on erittäin kiinnostava. Voitaneen todeta, että Suomen lain mukaisella toimenpiteellä yksityinen liikkeenharjoittaja on ottanut Suomen valtionhallinnon poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta kaasuputkeen liittyvät ongelmat pois.

Poliitikkojen ei tarvitse miettiä, uskaltaisinko todeta putken olen ympäristökysymyksen lisäksi turvallisuus- ja maanpuolustuskysymys tai taloudellinen kysymys. Suomen armeijan ylipäällikkökin voi vain todeta, että Suomen lain mukaan putkea ei voida vetää Suomen talousvesialueella hakemuksen mukaisen kaivosvaltauksen läpi.

On hyvin mahdollista, että merenpohja kaivosvaltausmielessä alkaakin kiinnostaa lukuisia eri tahoja, jolloin Suomenlahdelle tulee useita itsenäisiä kaivosalueita. Ne estävät tehokkaasti Nord Stream –kaasuputken kaltaiset väkisin ja poliittisen painostuksen avulla läpi runnottavat hankkeet. Kun yksiselitteinen laki on toisella puolella, ei väkeväkään poliittinen lobbaus juurikaan auta.


Valtaushakemus voimassa 5 vuotta ja uudistettavissa

Valtaushakemus on tehty työ- ja elinkeinoministeriölle (aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriölle). Kaivosasetus (17.12.1965/663) määrittää hakemukseen ja varausalueeseen liittyviä yksityiskohtia. Valtaaminen ei ole kallista. Valtausasetuksen valtiolle ja maanomistajalle määräämät palkkiot ovat ovat 16.75 eur/hehtaari/vuosi eli 1 675 eur/km2/vuosi.

Entä sellainen tilanne, ettei valtausta jostain syystä hyväksyttäisiinkään? – Pidän sellaista mahdollisuuta vähäisenä. Lain mukaan päämieheni voi valittaa päätöksestä. Myöskään valituksen käsittelyaikana valtausalueelle ei ilman päämieheni lupaa voi kukaan muu rakentaa mitään, kertoo asianajaja Silvennoinen.

Suomenlahdelle tehty kaivosvaltaus merkitsee sitä, että Nord Stream –hanke ei voi toteutua ainakaan viiteen vuoteen. Tämänkin jälkeen valtaukselle on mahdollista hakea lisäaikaa tai hakea kaivospiirin perustamista. On keskeistä havaita, että Nord Stream –kaasuputkihanke on pääasiallisesti poliittinen, mutta kaivosvaltaus on juridinen hanke. Laki on valtaajan puolella.


Nord Stream tärkeä Venäjälle ja Euroopalle

Voisiko tämä tarkoittaa koko Nord Stream –hankkeen hautaamista? Sellaista vaihtoehtoa voitaneen pitää hyvin epätodennäköisenä. Putki on Venäjälle tulevien tuottojen ja turvallisuuden kannalta erittäin merkittävä. Se on myöskin hyvin merkittävä Euroopalle, erityisesti Saksalle.

Kaivosvaltaushankkeen selvitykset ovat olleet vireillä jo vuoden verran. On selvää, että se tähtää taloudellisen hyödyn lisäksi Nord Stream –putkihankkeen pysäyttämiseen. Hanke on erittäin tärkeä, mutta monin osin erittäin yksipuolisesti Venäjän ja Saksan etua katsova.

On toivottavaa, että valtaushanke johtaa siihen, että hankesuunnitelma rakennetaan uusiksi ja sitä ryhdytään tarkastelemaan win-win –pohjalta. Yksipuolinen edun ajaminen on lyhytnäköistä toimintaa.

Suuntaamalla koko putkihanke uudelleen maanputkena esim. Suomen ja Ruotsin kautta, putken turvallisuusominaisuudet moninkertaistuvat, kustannukset romahtavat ratkaisevasti ja nykyistä suunnitelmaa useammat valtiot voisivat hyötyä putkesta.


Vain win-win –periaatteella voidaan edetä

Ei ole tervettä ajattelua, että Suomen talousvesialueella kulkisi monenlaisia uhkakuvia rakentava putkilinja, joka ei tuota Suomelle mitään ja jota Suomi ei käytännössä voi valvoa.

Ellei yhteisten intressien pohjalta ja win-win –periaatteella löydetä ratkaisua, on parempi, ettei tämän tyyppisiä sotakorvausten luonteisia hankkeita enää toteuteta.