Date: November 29th 2009
Tiedote 29.11.2009, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net
Kuvat:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1884&author=61
POHJOINEN ULOTTUVUUS, PETSAMO JA KARJALA
- Pohjoinen ulottuvuus
- Pohjoisen ulottuvuuden alueet
- Pohjoisen ulottuvuuden lähinäkymät
- Logistiikan painopisteen siirtyminen Jäämerelle
- Venäjä ja Norja kaappaavat kuljetukset ja rakentamisen
- Petsamon merkitys
- Petsamo konttilaivasatamana
- Karjalan merkitys
- Pakkoluovutetun alueen palautuksen merkitys
- EU:n tilanne logistiikassa vaikeutuu
- EU, PU, Petsamo ja Karjala
- Entä jos Petsamo jäsi palauttamatta?
- Uuden karelianismin pohjoisen hengen merkitys
Pohjoinen ulottuvuus
Pohjoisen ulottuvuuden (Northern Dimension) politiikka käynnistyi 1999 EU-maiden, Norjan, Islannin ja Venäjän Federaation yhteishankkeena. Tällä hetkellä Pohjoinen ulottuvuus (PU) keskittyy lisääntyvästi Koillis-Venäjän, Kaliningradin (Königsberg), Baltian maiden ja Barentsin meren alueille. Kyse on arktisista ja puoliarktisista alueista.
Tavoitteena on löytää yhteinen keskusteluympäristö ja konkreettista vakautta, hyvinvointia, taloudellista yhteistyötä, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä lisäävää vuoropuhelua. Erilaiset neuvostot, rahoituslaitokset ja NGOt osallistuvat toimintaan.
Tässä yhteenvedossa tarkastellaan alustavasti pakkoluovutetun Petsamon ja Karjalan suurta merkitystä yhteisessä PU-hankkeessa sekä erityisesti niiden merkitystä Suomen selviämisen kannalta tulevaisuudessa.
Pohjoisen ulottuvuuden alueet
Suomelta viime sotien seurauksena Neuvostoliiton pakkoluovuttamat alueet ovat PU:n keskiössä. Petsamo, Salla-Kuusamon itäosat, Laatokan Karjala, Karjalan Kannas ja eräät Suomenlahden ulappasaaret ovat alueita, joiden kehitykseen ei ole panostettu riittävästi. Ne odottavat kehittäjäänsä. PU antaa tähän oivallisen mahdollisuuden.
Ks. kartta Pro Karelian artikkeli.
Oheinen kartta kuvaa pääpiirteisesti PU:n toiminta-aluetta. Toiminnan painopiste on Luoteis-Venäjällä ja Baltian maissa. Neuvottelujen kohteena on ollut Valko-Venäjän tuleminen mukaan. Painopiste on ollut pohjois-etelä suuntaisella toiminnalla. Erityisesti tulevaisuudessa arvioidaan, että itä-länsi toiminnalla tulee olemaan entistä suurempi merkitys.
PU:lla on myös henkinen tehtävä. Erityisesti Karjalassa erittäin merkittävää henkistä panostusta ja innostusta 1900-luvulla luonut karelianismi on haalistunut. Karjalaisuus on kokenut aatteellisen taantuman, kun alueitten palautus on tarkoituksellisesti jätetty konkreettisesta toiminnasta pois. Liian suuri osa Karjalasta on suomalaisten vaikutuspiirin ulkopuolella. Kehityksen kannalta ehdottoman tärkeän henkisen innostuksen tehtävä näyttäisi kuuluvan PU:lle.
Pohjoisen ulottuvuuden lähinäkymät
PU-hankkeen yleisperiaate on hyvin kannatettava: rakentava yhteistyö maiden välillä. Missä määrin se toteutuu nykysuuntauksen pohjalta? Tasapainoinen toteutuminen ei näytä onnistuvan.
Venäjä ja Norja tekevät aktiivista yhteistyötä erityisesti kaasuun ja öljyyn liittyvien installaatioiden kanssa. Ruotsi on joitakin metallivalmistusprojekteja lukuun ottamatta suljettu pois tästä toiminnasta.
Suomi puolestaan ei näytä juurikaan ajavan omia oikeuksiaan ja etujaan. Suomella ei ole mitään osuutta esim. Barentsin meren hyödyntämisessä, Norjan ja Venäjän energiabusineksessä, pakkoluovutetun Karjalan alueella tai tulevassa logistiikkakehityksessä.
Logistiikan painopisteen siirtyminen Jäämerelle
Suomen kannalta erittäin huolestuttavaa on ilmastomuutoksesta johtuva erityisesti logistiikan painopisteen voimakas siirtyminen lähivuosina ja vuosikymmeninä Jäämeren alueelle. Näyttää siltä, että Suomi on nukkumassa siinä asiassa onnensa ohitse. Yhteistyö ja yhteiset projektit eivät tarkoita sitä, että eräät maat hyötyvät ja toiset jäävät maksajan rooliin.
EU:n näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa se, että kahden EU:n ulkopuolisen maan (Venäjä ja Norja) energiateollisuudet käytännössä pelaavat yhteen EU:n vastaisesti mm. toteuttaen suurten konttisatamien rakentamista Altaan ja Kirkkoniemelle sekä rakentamalla 600 km pitkän rautatietyhteyden Altasta Kirkkoniemeen ja sieltä Muurmanskiin.
Venäjä ja Norja kaappaavat kuljetukset ja rakentamisen
Näiden projektien tavoitteena on selvästi kaapata iso osa EU:n alueen konttiliikenteestä, joka tulevaisuudessa tulee kulkemaan Jäämerellä 6 8 kuukautta vuodessa. Nyt se kulkee Keski-Euroopan satamien, esim. Rotterdamin ja Amsterdamin kautta. Esim. amerikkalaiset, korealaiset ja useamman muun maan sijoittajat ovat havainneet nämä mahdollisuudet, mutta Suomi ja EU eivät näytä oivaltaneen kehityksen merkitystä.
Google Mapn kuva havainnollistaa valtavia etäisyyksiä sekä erityisesti Petsamon ja Karjalan merkitystä Suomelle ja koko EU:lle. (ks. Pro Karelian artikkeli)
Suunnitelmien toteutuessa EU on suurelta osalta kuljetuksissaan riippuvainen Venäjän ratayhteydestä Muurmanskin kautta Pietariin ja sieltä Viroon ja Latviaan. EU tulee siten riippuvaiseksi Venäjästä ja Norjasta sekä mahdollisista ulkomaisista sijoittajista. Norjalaiset eivät juuri omista mitään Suomessa ja Ruotsissa, joten heidän intressinsä ko. maissa on olennaisesti vähäisempi kuin intressi Venäjää kohtaan.
Panaman ja Suezin kanavat alkavat olla liikennekapasiteetiltaan täyskäytössä. Jos Kiinasta tai Japanista lähtevä laiva joutuu kiertämään Afrikan tai Etelä-Amerikan ympäri, siltä on noin 10 päivää pitempi matka-aika kuin pohjoisen kautta kulkiessaan.
Petsamon merkitys
Petsamolla on keskeinen merkitys kaikessa Jäämeren rannoille tulevassa rakennustoiminnassa ja logistiikassa. Jäämeren erittäin pitkällä rannikko-alueella ei vielä ole tieyhteyksiä kuin Kanadassa Mackenzie River -joen suistossa ja Venäjällä Muurmanskissa ja Arkangelissa. Muutoin alueille kuljetaan lentokoneilla ja helikoptereilla.
Logistiikan painopisteen siirtyminen merkitsee valtavaa määrää isoja rakennuskohteita. Uusia kohteita synnyttävät myös öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiset. Näistä laitetoimituksista valtaosa tulee ilmeisesti kulkemaan Jäämeren kautta.
Petsamo konttilaivasatamana
Konttirahtien lyhin ja nopein tie Ruotsiin kulkee Petsamon kautta. Tilanne on sama Venäjälle Pietariin ja Moskovaan. Petsamo on kätevä paikka purkaa kontit ja osoittaa ne Pohjois- tai Keski-Eurooppaan meneviin kuljetusvälineisiin.
Petsamon satamasta konttilaivoilla on noin vuorokauden matka Trondheimiin tai Tromssaan, joista on noin vuorokauden laivamatka Keski-Euroopan suuriin konttisatamiin. Junaratakin Norjasta on olemassa, mutta konttilaiva ehtii Keski-Eurooppaan ja purkaa lastin, ennenkuin norjalaisesta satamasta lähtenyt juna on perillä.
Logistiikkamuutos tulee muuttamaan laivarakenteita jäänkestoluokan osalta. Se avaa suomalaisille varustamoille uuden, valtavan markkinapotentiaalin, kun öljyankkereita ja kontilaivoja ryhdytään rakentamaan vahvempaan jääluokkaan sopiviksi.
Karjalan merkitys
Erityisesti Karjalan Kannas on EU:n luonnollinen portti Venäjälle. Nopein ja käytännöllisin tie Keski-Euroopasta Venäjän markkinoille kulkee nykyisen Suomen ja Karjalan Kannaksen kautta. Kun Pietarin suursatama toimii täysitehoisesti, tilanne muuttuu.
Pietarin metropolin kehitys edellyttää vahvaa tukialuetta myös länsisuunnassa. Nyt Pietarilla ei ole vahvoja tukialueita mihinkään suuntaan. Kun Karjala oli osa Suomea, sen vuorovaikutus Pietarin kanssa oli erittäin suuri.
Pakkoluovutetun Karjalan alueen mahdollisuuksia ei nyt käytetä hyväksi kuin murto-osaltaan. Kokonaisvaltainen kehitys ja Venäjän valtionhallinnon intressi puuttuvat. Tämä merkitsee taloudellisia ongelmia myös Karjalan Tasavallalle sekä Suomelle koko sen nykyisen itärajan pituudelta. Luonnolliset talousakselit on katkaistu, eikä tilalle ole rakennettu korvaavia tukijalkoja.
Pakkoluovutetun alueen palautuksen merkitys
Neuvostoliiton Suomelta pakkoluovuttamat alueet ovat edelleen palauttamatta. Tämä aiheuttaa ennen kaikkea suurta luottamuksen puutetta Venäjää kohtaan, joka vastoin Atlantin julistusta, Neuvostoliiton vahvistamaa Tarton rauhansopimusta ja muita kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja, yhä pitää hallussaan näitä alueita.
Suomi ei vuosikymmeniin ole tehnyt aluepalautuksiin liittyviä esityksiä. Tällä toiminnallaan Suomi toimii kaikkien osapuolien EU, Venäjä, Suomi edun vastaisesti.
EU:n tilanne logistiikassa vaikeutuu
Tilanne tulee EU:n näkökulmasta kiristymään, kun Venäjän ja Norjan hankkeet toteutuvat. Miten monin verroin Venäjää suurempi EU-talous voi jäädä logistiikkansa osalta merkittävältä osaltaan Venäjän epävarman talouden, toiminnan ja päätöksenteon varaan?
Nyt on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat vuosikymmenien päähän. Kyse on kymmenien ja satojen miljardien eurojen liiketoiminnasta. Lisäksi arvaamattoman merkityksellistä liiketoimintaa muodostuu esim. Barentsin meren rikkauksien hyödyntämisessä.
Kun Venäjä ja Norja pääosin kahdestaan saavat logistiikkaketjut, satamat ja rautatiet rakennettua, hiljenee kaikenlainen transitoliikenne Suomen kautta olennaisesti. Rekkarallin loppuminen on sinänsä positiivinen seuraus, koska siitä saatava hyöty koskee lähinnä muutamia satamia.
Kehityksen mukana suomalaiset satamat hiljenevät, koko Suomen liiketoimintaympäristö hiljenee, joudumme sivuraiteelle ja ehkä jäämme liian pienelle pysäkille vain odottamaan.
EU, PU, Petsamo ja Karjala
Vasta kun EU:n poliittinen ja virkamiesjohto todella haluavat nähdä sen valtaisan riippuvuuden, minkä näköpiirissä oleva kehitys aiheuttaa, on muutos mahdollinen. On yksinkertaista todeta, että EU ja Suomi pääsevät tästä kehityksestä osallisiksi vain sillä, että Venäjän kanssa sovitaan rauhanomaisesti Petsamon ja Karjalan sekä luonnollisesti muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta.
Palautuksella on Suomen talouselämälle ratkaiseva vaikutus, siitä tulee Suomen talousveturi. EU:lle palautuksen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Se ei sen jälkeen ole riippuvainen Venäjän ja Norjan toimista, vaan voi esim. logistiikan osalta noudattaa omaa politiikkaansa ja kuljettaa tavaroita edullisesti.
Kun Suomi EU:n tuella rakentaa Petsamoon suuren sataman, sen tarvitsee rakentaa vain rautatie Petsamosta Inarin kautta Ouluun. Oulusta alkaa jo nyt kaksiraiteinen rautatie. Uuden ratahankkeen pitäisi olla hyvin korkealla EU:n rahoitusprioriteetissa.
Entä jos Petsamo jäisi palauttamatta?
Ellei Petsamoa palauteta, Suomen Lappi kuihtuu nykyisestään elinkeinojen puutteessa. Petsamon palautus on koko Lapin alueelle erittäin suuri piristysruiske. Työllisyystilanne paranee ratkaisevasti.
Pohjoisen ulottuvuuden kannalta Karjalan ja Petsamon palautuksella on hyvin positiivinen vaikutus. Se jännite, mikä nyt väistämättä maitten välillä on, poistuu häiritsemästä. Jokaisella osallistujamaalla on luonnollinen intressi tehdä parhaansa yhteistyön onnistumiseksi.
Kun Petsamo palautuu Suomelle, on myös ruotsalaiset otettava hankkeissa vahvasti huomioon. Ruotsin intressi on suuri, mutta se on nyt pelattu sivuraiteelle. Petsamon palautus on Ruotsin vahva intressi, koska sitä kautta Ruotsi voi olla aktiivisesti mukana logistiikka- ja rakennushankkeissa. Norjalaisten ja venäläisten ratkaisu jättää suomalaiset ja ruotsalaiset pois suunnitelmista, ei ole hyvä ratkaisu, eikä samaa virhettä pidä uudelleen tehdä.
Uuden karelianismin pohjoisen hengen merkitys
Edellä kuvattu kehityskulku on tämän hetken tietojen valossa ainoa tasapainoinen vaihtoehto, joka lisää liennytystä ja aitoa yhteistyötä. Samalla se korjaa niitä suuria ihmisoikeusloukkauksia, joita Neuvostoliitto toteutti. Alueitten palautuksesta Venäjän saaman globaalin positiivisen arvostuksen merkitystä on mahdotonta edes arvioida.
Miten karelianismi tai uuskarelianismi soveltuu tähän rakennelmaan? Se soveltuu erinomaisen hyvin. Silloin ei enää tarvitse puhua suomalaisesta karelianismista, vaan koko Pohjoisen ulottuvuuden alueella heräisi laajempi uusikarelianismi pohjoinen henki, joka käsittäisi koko alueen.
Hankkeiden menestymisen kannalta on ensiarvoista, että alueelle saadaan kehittymään yhteinen, positiivinen ilmapiiri, innostunut henki, jossa jokainen katsoo oman etunsa olevan yhteinen toisten etujen kanssa. Ketään tai mitään osapuolta ei sorreta, eikä kukaan jää lapsipuolen asemaan.
Pohjoinen ulottuvuus, jossa tasapaino ja uusi pohjoinen henki vallitsee, voi erittäin merkittävällä panoksella palvella koko Eurooppaa sekä lisätä vakautta ja hyvinvointia laajalle alueelle.
+
Artikkeli on kauppat. maisteri Veikko Saksin alustus Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kokouksessa 28.11.2009 Lappeenrannassa.
|
<< Previous: Talvisota ja Soviet Story Helsingissä 01.12.09 klo 18 / K-18 |
| Archive Index | |
Pro Karelia ry:n politiikka-lista I.
Subscribe to Politiikka:
Powered by Dada Mail 2.10.11b
Copyright © 1999-2006, Simoni Creative.