Date: November 6th 2009

06.11.2009, julkaisuvapaa
Tiedote Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net



http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1874&author=10
HALLITUS UNOHTI NORD STREAMIN ONGELMAT

- Hallituksen kiirehtiminen oudoksuttaa
- Putki on Gazpromille etu, Suomelle haitta
- Mikä on Suomen yleinen etu?
- Putki linjattu Suomen talousvyöhykkeelle
- Merioikeusyleissopimus määrittää periaatteet
- Talousvyöhyke Suomen rikoslain alaista aluetta
- Hallitus unohti turvallisuuspoliittisen puolen
- Turvallisuus on perustuslaillinen kysymys
- Rajavalvonnan luovuttaminen päätettävä eduskunnassa
- Hallitus unohti merivaltauksen
- Käräjäoikeuden turvaamispäätös unohtui
- Karjalan kiinteistöjen suomalaiset omistajat unohdettu
- Poliittinen johto kykenemätön avoimeen käsittelyyn
- Päätöksestä voi valittaa KHO:een


Hallituksen kiirehtiminen oudoksuttaa

Suomen hallitus teki 05.11.2009 ennakkoarvioiden mukaisesti myönteisen päätöksen antaa Nord Stream –kaasuputkelle Suomen talousvyöhykkeen käyttölupa.

Tanskan ja Ruotsin hallitukset ovat tehneet samanlaisen päätöksen. Suomen osalta kaasuputkelta puuttuu Länsi-Suomen ympäristölupakeskuksen lupa vesilain mukaisesta rakentamisesta.

Hallituksen kiirehtimistä putkiluvan myöntämisessä voidaan pitää oudoksuttavana asiana. On useita asioita ympäristökysymysten lisäksi, jotka kaasuputken osalta ovat edelleen ratkaisemattomia. Niitä ei mitenkään ole hallituksen julkisuuteen annetussa päätöksessä käsitelty.

Valtioneuvoston tiedote
Ministeri Pekkarisen tiedote
Ministeri Pekkarisen lausunto
(ks. linkit nettisivulla)

Putki on Gazpromille etu, Suomelle haitta

Hallituksen antama lupa on heti lainvoimainen riippumatta siitä, tehdäänkö sitä kohtaan valituksia vai ei. Tämä on poikkeus yleisestä periaatteesta. Poikkeusta perustellaan sillä, että päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä, ts. yleinen etu vaatii välitöntä täytäntöönpanoa.

Toisena perusteena on se, ettei täytäntöönpanolla vaaranneta kolmansien oikeuksia. Kolmantena perusteena näyttää olevan Nord Stream –yhtiön saamat edut putkenlaskualuksen valinnassa.


Mikä on Suomen yleinen etu?

Hallituksen kiirehtiminen asettaa Suomen oikeusvaltiostatuksen epämääräiseen valoon. Mikä on se yleinen etu, jota hallitus vaalii? On todettu, että Suomelle putkesta koituu käytännössä pelkästään kustannuksia ja ongelmia, joten Suomen edusta ei voi olla kyse.

Kaasuputkiyhtiön omistaa 51 prosenttisesti venäläinen Gazprom. Putkeen syötettävän kaasun omistaa Gazprom, joka myöskin hoitaa kaasun myynnin asiakkaille. Kaasun saajiksi on mainittu noin 26 miljoonaa eurooppalaista taloutta.

Yleinen etu on siten ensisijaisesti Venäjän hallinnon ja Gazpromin etu ja toissijaisesti eurooppalaisten kuluttajien etu. Suomen etua ei ole. Suomen kannalta yleisenä etunavoidaan pitää kaikkien kansalaisten etua, ei vain jonkun tietyn ryhmän.


Putki linjattu Suomen talousvyöhykkeelle

Suostumuksen oikeudellinen perusta on päätöksen mukaan Suomen talousvyöhykelaissa ja YK:n kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa. Valtioneuvoston tiedotteessa sanotaan, että ”Putki lasketaan talousvyöhykkeelle, mikä on kansainvälistä merialuetta. Se ei kuulu valtion suvereeniin alueeseen.”

Käytössä olevien tietojen mukaan Suomen talousvyöhykkeestä on erotettu tietty osa kansainväliseksi merialueeksi, joten tiedote antaa epämääräisesti väärän kuvan, että koko talousvyöhyke olisi kansainvälistä merialuetta.

Suomi on vuonna 2004 yleissopimuksen pohjalta säätänyt erillisen lain talousvyöhykkeestään, joka saisi olla jopa 200 meripeninkulmaa. Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi ovat sopineet keskinäisestä talousvyöhykerajasta, joka Viron ja Suomen osalta kulkee aluevesirajojen välissä, lähempänä Viron aluevesirajaa.

Kaasuputki kulkee tässä käytävässä Suomen puolella aivan talousvyöhykkeen Viron puoleisella rajalla. Putkelle on suunnitelmassa varattu 2 kilometriä leveä käytävä. Putki ei kulje lainkaan Viron talousvyöhykkeellä.


Merioikeusyleissopimus määrittää periaatteet

YK:n merioikeusyleissopimuksen 56. artikla määrittää rantavaltiolle (esim. Suomelle) talousvyöhykkeellä laajat oikeudet, lainkäyttövallan ja velvollisuudet:

"1 a) täysivaltaiset oikeudet merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen, kuten vedestä, merivirroista ja tuulista saatavan energian tuottaminen".

Sen lisäksi rantavaltiolla on lainkäyttövalta alueellaan. Tämä koskee yhtä hyvin tekosaaria, laitteita ja rakennelmia kuin tutkimusta, meriympäristön suojelua tai muita oikeuksia.

Määräys lainkäytöstä on laaja. 79. artiklan 4. momentin mukaan "Mikään tämän osan määräys ei vaikuta rantavaltion oikeuteen asettaa ehtoja sen alueelle tai aluemerelle johtaville kaapeleille tai putkistoille, eikä siihen lainkäyttövaltaan, joka rantavaltiolla on mannerjalustansa tutkimisen tai mannerjalustan luonnonvarojen hyödyntämisen tai valtion lainkäyttövaltaan kuuluvien tekosaarten, laitteiden ja rakennelmien toiminnan yhteydessä asennettavien tai käytettävien kaapelien tai putkistojen suhteen".


Talousvyöhyke Suomen rikoslain alaista aluetta

Suomen Talousvyöhykelain mukaan Suomen rikosoikeutta sovelletaan verraten laajasti talousvyöhykkeellä: ”5. luku: 10 §. Talousvyöhykkeellä olevalla 7 §:ssä tarkoitetulla tekosaarella, laitteella tai muulla rakennelmalla tehty tai niihin kohdistuva rikos ja sen rangaistava yritys katsotaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 1 §:n mukaisesti Suomessa tehdyksi.

Muualla talousvyöhykkeellä tehty, 11–16 §:ssä mainittu rikos ja sen rangaistava yritys katsotaan rikoslain 1 luvun 1 §:n mukaisesti Suomessa tehdyksi.

Jos 2 momentissa tarkoitettu rikos on tehty ulkomaiselta alukselta sen ollessa Suomen talousvyöhykkeellä, rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa ilman valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, ellei kysymyksessä ole jokin rikoslain 1 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu tapaus."


Hallitus unohti turvallisuuspoliittisen puolen

Päätöksen perusteluissa ja ministeri Mauri Pekkarisen " target="_blank">selvityksessä puhutaan putkeen liittyvistä vaikutuksista, joiksi mainitaan ympäristö, meriturvallisuus, taloudelliset vaikutukset, energianhuolto, talousvyöhykkeen kansallinen hyödyntäminen. Minkään kohdan osalta ei nähdä mitään ongelmaa.

Erityistä huomiota kiinnittää se, että päätöksessä ja siihen liittyvissä, julkistetuissa papereissa vältetään tarkoin mainitsemasta putken valvontaan liittyviä turvallisuusongelmia. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti putken valvonnan olevan Pohjoisen armeijan tärkein tehtävä. Saman asian hän on toistanut pääministerinä ollessaan.

Tämä merkitsee sitä, että vieraan valtion sotavoimat tulevat suorittamaan valvontaa Suomen alueella. Suomi joutuu luopumaan omasta valvonnastaan. Samalla rannikon ja erityisesti pääkaupunkiseudun maanpuolustusta heikennetään ratkaisevasti. Näiden seikkojen huomioimatta jättäminen päätöksenteosta on poikkeuksellista hallituksen päätöksessä.


Turvallisuus on perustuslaillinen kysymys

Turvallisuusasia aiheuttaa myös perustuslaillisen kysymyksen. Onko hallituksella oikeutta tehdä päätös, joka luovuttaa 375 km pituisen osan rajavalvonnasta vieraalle valtiolle. Eikä pelkästään aseistetuille vieraan valtion aluksille ja lentokoneille, vaan myös Gazpromin aseistetuille laivoille.

Talousvyöhykelain 19 §:ssä selvitetään alueen valvontaa ja rajaviranomaisten määräyksiä: ”Edellä 6–8 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamista valvoo rajavartiolaitos. ...” Rajavartiolaitos siten ylläpitää rajavalvontaa myös talousvyöhykkeellä. Sitä ei ole lain mukaan ulkoistettu tai ulkoistettavissa vieraalle vallalle.


Rajavalvonnan luovuttaminen päätettävä eduskunnassa

Päätös tällaisesta Suomen alueen luovuttamisesta vieraan vallan valvontaan on tehtävä eduskunnassa, ei hallituksessa. On selvitettävä, toimiko hallitus perustuslain vastaisesti myöntäessään ilman mitään selvityksiä valvontaoikeutensa vieraalle vallalle.

Kyse ei ole pelkästään Suomen turvallisuudesta ja valvonnasta. Suomen hallituksen päätös asettaa esim. Viron hyvin hankalaan asemaan. Tähän saakka sen kanssa rajavalvontaa on suorittanut EU-maa Suomi.

Nyt Vironkin osalta rajavalvontaa alkaa suorittaa EU:n ja Naton ulkopuolinen maa, Venäjä ja/tai venäläinen yhtiö. Tämä ei voi olla lisäämättä paineita Naton ja Venäjän välillä. Puheet rauhan putkesta ovat pelkkiä tyhjiä sanoja.


Hallitus unohti merivaltauksen

Hallituksen päätöksessä ei käsitellä ns. merivaltauksen vaikutuksia. Suomalainen hakija on hakenut Suomen kaivoslain mukaista kaivosvaltausta 50 m leveänä ja 17 km syvänä alueena 25. pituuspiiriä pitkin Helsingistä kohti Tallinnaa.

Laki Suomen talousvyöhykkeestä 26.11.2004/1058 määrää 5 §:ssä: ”Kaivoskivennäisten hyödyntämiseen tähtäävään tutkimukseen, etsintään ja valtaamiseen sekä kaivoskivennäisten hyväksikäyttöön talousvyöhykkeellä sovelletaan kaivoslakia (503/1965) ja sen nojalla annettuja säännöksiä”.

Hallitus on hylännyt kaivosvaltaushakemuksen. Hylkäämisestä asianomistaja on valittanut.


Käräjäoikeuden turvaamispäätös unohtui

Helsingin käräjäoikeus on antanut turvaamispäätöksen, jossa se kieltää Nord Stream –yhtiötä raivaamasta miinoja kaivosvaltausalueella. Helsingin ulosottovirasto on määrännyt 100 000 euron uhkasakon käräjäoikeuden päätöksen vahvistukseksi.

Hallituksen olisi tullut ottaa päätöksessään huomioon se, että merivaltaajan ilmeinen oikeus katkaisee putkilinjan, eikä siltä osin voitane myöntää yksiselittäistä lupaa alueen käyttöön.

On todennäköistä, että merivaltaaja tulee valittamaan myös mahdollisesta rakennusluvasta. Jos käräjäoikeuden linja valtaajan ilmeisestä oikeudesta on pysyvä, ei kaasuputkea voida vetää valtausalueen läpi.


Karjalan kiinteistöjen suomalaiset omistajat unohdettu

Omaksumansa politiikan mukaisesti hallitus ei päätöksessään käsittele Nord Stream –putken kulkua Suomelta pakkoluovutetussa Karjalassa olevien, suomalaisten yhä omistamien, kiinteistöjen läpi. Pariisin rauhansopimuksessa raja siirtyi, mutta omistusoikeudet eivät siirtyneet.

Hallitus on myöskin ollut täysin hiljaa siitä, onko Suomen vuokraaman Saimaan kanavan alituksesta neuvoteltu ja millaista korvausta Suomi siitä Venäjältä tai Nord Streamilta haluaa.

Suomi maksaa uuden sopimuksen nojalla entistä korkeampia kanavamaksuja, vaikka suomalaiset alukset käyttävät kanavaa vain 5 – 7 % verran. Vuokrasopimuksessa ei ole rajattu vuokra-oikeuden syvyyttä kanavan alapuolella tai korkeutta kanavan yläpuolella.


Poliittinen johto kykenemätön avoimeen käsittelyyn

Nord Stream –putken tarpeellisuudesta ei juurikaan ole erimielisyyttä. Putkea ei kuitenkaan tule rakentaa Suomen legitiimit oikeudet ja edut unohtaen. Suomen legitiimejä turvallisuusintressejä ei tule voimakkaasti vaarantaa kiirehtimällä päätöstä, jonka vaikutukset ovat epäselvät.

Eniten tässä kysymyksessä askarruttaa Suomen valtionjohdon kykenemättömyys keskustella olennaisista vaikuttavista tekijöistä. Elämme vuotta 2009, ei enää neuvostoaikaa. Myös poliittisten päättäjien on opittava avoimeen keskusteluun olennaisista asioista. Turhanpäiviäisiä asioita kyllä käsitellään aivan riittävästi.

Kokonaisuudessan hallituksen päätös on kestämätön. Nord Stream –putkelle on etsittävä turvallinen maalinjaus. Jos meriputkea halutaan käyttää, on myös kaikki turvallisuus-, maanpuolustus- ja ympäristökysymykset sekä taloudelliset kysymykset selvitettävä.

”Silentium in senatu est vitium. Vaikeneminen senaatissa on pahe.” Cicero.


Päätöksestä voi valittaa KHO:een

Hallituksen poikkeuksellisen päätöksen vuoksi myös Pro Karelian tiedotus tekee poikkeuksellisen toimen ja antaa esimerkin Korkeimmalla hallinto-oikeudelle (KHO) tehtävästä valituksesta. Tämä esimerkki löytyy tämän artikkelin lopussa, vain nettisivuilla olevasta linkistä.

Suomen kansalaiset voivat odottaa, että Suomen hallitus käsitellessään kansakunnalle elintärkeitä asioita, tuo esille kaikki asiaan vaikuttavat näkökohdat, eikä vain vieraita valtioita hyödyttäviä näkökohtia.

Suomalaiset ovat Nord Stream –putken osalta vain nettomaksajia, mutta he ovat myös putken valvonnasta aiheutuvan uhkatekijän kohteita. Vaikeneminen on lopetettava ja siirryttävä avoimeen poliittisen toimintaan. Nord Stream –päätös on siirrettävä eduskunnan harkittavaksi.


Esimerkki KHO-valituksesta - artikkelin lopussa internet-sivuilla.