Date: May 18th 2008

Tiedote 18.05.2008, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net


Kuva ja linkit:
http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1571&author=10
HYVÄ KARJALA-POLITIIKKA ON PARASTA ITÄMERI-POLITIIKKAA

- ”Hyvä Eurooppa-politiikka on parasta Itämeri-politiikkaa”
- Penttilä ja Halonen: Itämeren alue tärkeä yritystoiminnalle
- Kauppalehti: Penttilä kovin sanoin arvosteli Venäjää
- Ylipäällikkö yhä tietämätön kaasuputken turvallisuusuhasta
- Suomalaispäättäjät heräävät, kun kukkaroa rokotetaan
- Ovatko suomalaiset astumassa Venäjä-ansaan?
- Luottamuksen voi palauttaa vain sen rikkonut osapuoli
- Arto Lahden ajatuksia Itämeri-yhteistyöstä
- Karjalan talousmalli on kansainvälisesti kiinnostava

http://prokarelia.net/images/baltic-rim_m.jpg

”Hyvä Eurooppa-politiikka on parasta Itämeri-politiikkaa”

Kunnianarvoisat 90 vuotta tänä vuonna täyttävän Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa 15.05.2008 puhuivat puheenjohtaja Hannu Penttilä ja tasavallan presidentti Tarja Halonen. Molempien puhe käsitteli pääasiassa Itämeren alueen yhteistyötä.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan Itämeri-strategiaansa. Suomalaisten on sanottu olevan Euroopan Venäjä-osaajia ja venäläisen sielunelämän ymmärtäjiä. Suomella tulisi siten olla sangen merkittävä asema strategian totuudenmukaisen pohjan rakentamisessa. Penttilän mukaan ”Hyvä Eurooppa-politiikka on myös parasta Itämeri-politiikkaa”.

Onko suomalaisista tällaiseen toimintaan? Meillä on muutamia tunnettuja Venäjä-osaajia ja joukko tuntemattomampia kokemuksen kautta osaamista hankkineita ihmisiä. Kullaanko tai kunnellaanko heitä? Voisi olla kannattavaa kuunnella, mitä esim. tohtori Ilmari Susiluoto, professori Tauno Tiusanen tai professori Kari Liuhto tosiasiassa sanovat.


Penttilä ja Halonen: Itämeren alue tärkeä yritystoiminnalle

Halonen korosti puheessaan Suomen vastuuta Venäjän rajanaapurina, jotta Venäjä saataisiin Itämeri-yhteistyöhön mukaan. ”Suomelle Venäjän mukanaolo Itämeren yhteistyössä on aivan erityisen keskeinen asia, ja meillä on tämän yhteistyön kehittämiseen paremmat edellytykset kuin millään muulla Itämeren maalla”.

Penttilä toi esille Itämeren alueen tärkeyttä yritystoiminnan kannalta, alue koetaan suomalaisille luontaisena kotimarkkinana. Hän toi esille myöskin markkinoiden integroitumista sijoitusten valossa.

Itämeren alueen merkitystä on professori Arto Lahti käsitellyt uudesta näkökulmasta laajasti jo Karelia Klubi –lehden numerossa 8 [Sivu 4 ja Sivu 5]. Lahden näkökulma oli kokonaisvaltainen ja rakentui luottamukseen ja aitoon yhteistyöhön.


Kauppalehti: Penttilä kovin sanoin arvosteli Venäjää

Kauppalehti 15.05.2008 on tulkinnut Penttilän puhetta siten, että tämä arvosteli kovin sanoin Venäjän korruptiotilannetta, eikä Venäjän kannata haaveilla talouskasvusta ennen kuin ongelmat omaisuuden suojassa, korruptiossa ja sopimusten pitävyydessä on saatu kuntoon.

Keskuskauppakamarin tiedotteessa puheenjohtajan kovat sanat on esitetty paljon verhotummin. Itse asiassa kritiikki näyttäisi ensisijaisesti kohdistuvan Baltian maihin ja vasta sitten Venäjään eräänlaisena jälkituotteena. Stockmann ei kuitenkaan ole kertonut ongelmista Baltian maissa.


Ylipäällikkö yhä tietämätön kaasuputken turvallisuusuhasta

Presidentti Halosen puheessa ei ollut mitään uutta hänen aikaisempiin lausumiinsa. Hän muistutti, miten ”Pietarin yhdyskuntajätevesien puhdistus on saatu paljolti John Nurmisen säätiön aktiivisuuden myötä hyvälle tasolle”. Missä määrin suomalaisten velvollisuutena on rahoittaa suurvallan jätevesien puhdistamista? Ellei kyseessä ollut pieni piikki Venäjälle päin, niin muistuttaminen oli tarpeetonta.

Puheensa perusteella Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö ei vieläkään ole havainnut Nord Stream -kaasuputken osalta muita kuin ympäristövaikutuksia. Mihin ovat kadonneet turvallisuuteen ja maanpuolustukseen tai talouteen tai matkailuun liittyvät vaikutukset?


Suomalaispäättäjät heräävät, kun kukkaroa rokotetaan

Jos valtion korkeimmalla tasolla ei asioita haluta tarkastella todelliselta pohjalta, on mahdotonta odottaa oikeita toimenpiteitäkään. Miksi jotain vaalirahoitussotkuja selvitellään, jos ei tällaisia maan turvallisuuden kannalta megaluokan asioita haluta selvittää?

Suomalainen poliittinen ja yrityspäättäjä herää arkitodellisuuteen vasta sitten, kun hänen omaa tai firmansa kukkaroa aletaan koetella ”normaalia” suuremmilla summilla. Penttilä on herännyt karuun arkeen, että ”Oikeusvaltion perusteiden lujittamisessa ja erityisesti korruption kitkemisessä on vielä paljon työtä ...”.

Ehkä poliitikot ja virkamiehetkin pitäisi asettaa reilusti maksumiehiksi virheistään: kukkaro opettaa.


Ovatko suomalaiset astumassa Venäjä-ansaan?

Venäjä-ansaan Stockmannin lisäksi hakeutuvat esim. Fortum, Ruukki Group ja SRV-konserni. Kerätäänkö SITRA:n syyskuun 2005 vastuuttoman raportin Kaupasta Kumppanuuteen ja poliittisen epärehellisyyden vuoksi näistä kohteista miljarditappiot? Fortum on veronmaksajien varoilla toimiva yhtiö. Onko veronmaksajilla varaa ottaa 5 – 10 mrd. euron tappiouhka Siperian sähkövoimalasta?

Presidentti Halosella ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Pentilällä on suuri mahdollisuus vaikuttaa Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Se yhteistyö voitaisiin tällä kertaa pohjustaa täysin toisella tavalla kuin valtiovalta on tähän mennessä tehnyt. Sen perustaksi voitaisiin ottaa aikaisemmista poiketen rehellinen ja analyyttinen Venäjä-tarkastelu sekä Suomen ja Venäjän välisen suhteen tarkastelu.

Itämeren talousalue, Baltic Rim, on jo Hansa-aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä. Suomen pakkoluovutettu Karjala eli Karjalan Kannas ja Laatokan Karjala, ovat olleet siinä yhteistyössä keskeisiä tekijöitä. Karjala on portti idän ja lännen välillä. Nyt tämä vahva linkki puuttuu. Miten Itämeren yhteistyötä voidaan kehittää ilman keskeistä osaa?


Luottamuksen voi palauttaa vain sen rikkonut osapuoli

Liiketoiminta ja kaikki muu ihmisten ja yritysten välinen yhteistoiminta perustuu luottamukseen. Jos sitä ei ole, ei toiminta toteudu asianmukaisesti. Luottamuksen voi palauttaa vain se osapuoli, joka sen on rikkonut. Ei Suomi voi Venäjän puolesta palauttaa luottamusta. Venäjän on se itse tehtävä. Suomi voi ojentaa käden, mutta ei toimia Venäjän puolesta.

SITRA:n raportti ei edellyttänyt Venäjältä muutosta. Venäjä nähtiin vain mahdollisuuksia täynnä olevana maana. Korruptiota tai muita ongelmia ei ollut, vaikka www.newnations.com -raportin mukaan Venäjä on korruption osalta sijalla 115 maailmanlistalla. SITRA:n analyysi ei ollut rehellinen arvio tilanteesta.

Suomen ja Venäjän – ja siten Venäjän ja Euroopan – välillä on avoinna Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten kysymys. Se ei ole kadonnut, eikä tule koskaan katoamaan, maitten välisessä kanssakäymisessä, ennen kuin Venäjä korjaa tilanteen.


Arto Lahden ajatuksia Itämeri-yhteistyöstä

Seuraavat lainaukset kertovat professori Arto Lahden ajatuksista Karjalasta Itämeren yhteistyön osana. Lähteenä on Karelia Klubi –lehti 8 [Sivu 4 ja Sivu 5].

Itämeren talousalue, Baltic Rim, on paras talouskasvumme moottori, mutta sen kehittämiseksi tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ratkoa alueen poliittiset ja taloudelliset ongelmat kansojen tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja yhteisymmärryksen pohjalta. Karjala on puuttuva lenkki Baltic Rimistä.

EU:n pohjoinen ulottuvuus on liian paljon Venäjän ympäristökriisien vastikkeetonta hoitamista. Meillä suomalaisilla on oikeus keskustella Karjalan palauttamisesta. Palauttaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää teollisia kasvualueita ja samalla voidaan valjastaa Karjalan monipuolinen luonto kestävän kehityksen periaatteille, jolloin kylät ja matkailu kukoistavat uudelleen.

Karjalan kehittämiseksi on tarjolla Suomen kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toimintamalli ja Venäjän luonto- ja kulttuuriarvoista piittaamaton malli. Kun Venäjä palauttaa Suomelle ottamansa alueet, Suomi voi kehittää Karjalan alueesta ekologisen mallitalousalueen, mihin alueen historia ”Kaunis Karjala” viittaa.


Karjalan talousmalli on kansainvälisesti kiinnostava

Tämä saattaisi kiinnostaa Kansainvälistä kauppakamaria (International Chamber of Commerce, ICC), joka toimii WTO:n, OECD:n, EU:n ja YK:n neuvonantajana ja on laatinut peruskirjan kestävän kehityksen edistämiksi (The Business Charter for Sustainable Development).

Tällä tavalla voitaisiin luoda luovutetun Karjalan alueille kehittyviä talousalueita, jotka siirtäisivät kestävän kehityksen mallia myös laajemmin Venäjälle, jonka ekologinen tila mm. öljynjalostusalueilla on katastrofaalinen.

Pro Karelia on kertonut Karjalan kehittämisen talousmallin pääpiirteissään julkisuuteen. Itämeren talousalueen kannalta elintärkeä kysymys on Itämeren ekologisesti kestämätön tila.

Näin arvioi yhteistyötä yritystalouden professori. Ehkä poliittisten päättäjien ja suomalaisen liiketoiminnan edustajien kannattaisi kuunnella ja miettiä näitäkin asioita. On resurssien tuhlausta laatia sellaisia suunnitelmia, jotka perustuvat tietoisesti epärealistiseen tilanne-arvioon. Silloin voidaan tehdä vain vääriä päätöksiä.